Uutiset

Yliopistonlehtori Janne Halme: Aurinkoenergia on ihan huippua!

Yliopistonlehtori Janne Halme on tutkinut väriaineherkistettyjä aurinkokennoja 2000-luvun alusta lähtien. Nyt hän opettaa Aalto-yliopistossa aurinkoenergiatekniikkaa, polttokenno- ja vetyteknologiaa sekä energia-alan näkökulmia monitieteellisesti.
Aalto University Meet Our Teachers SCI Janne Halme 2022. Photo: Mikko Raskinen.
Janne Halmetta inspiroi lehmuskuja, jossa yhdistyvät puut, lehdet ja valo, joka siivilöityy puiden välistä. Vaikka aurinkokennon avulla voidaan tuottaa sähköä, elämää ylläpitävää fotosynteesiä se ei pysty korvaamaan. Kuva: Mikko Raskinen.

Janne Halme, kuinka pitkään olet ollut Aallossa ja mitä opetat?

Aloitin itse opinnot Aaltoa edeltäneessä Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1996, ja valmistuin diplomi-insinööriksi vuonna 2002. Tein sen jälkeen väitöskirjan väriaineherkistetyistä aurinkokennoista professori Peter Lundin tutkimusryhmässä. Se oli tuolloin ryhmälle uusi tutkimusalue, ja pääsin ikään kuin perustamaan tutkimuslaboratorion sitä varten.

Nyt opetan aurinkoenergiatekniikkaa.  Kurssilla on vuosittain noin 80 opiskelijaa eri koulutusohjelmista, kuten teknillisestä fysiikasta, sähkötekniikasta, tuotantotaloudesta, energiatekniikasta ja kemian tekniikasta.

Opetan myös polttokenno- ja vetyteknologiaa, joka on Aallon ainoa kurssi tällä alueella. Vielä kolmanneksi opetan energia-alan näkökulmia monitieteellisesti. Se on suunnattu kaikille Aallon opiskelijoille ja sinne toivotaan mahdollisimman laajalti erilaisia opiskelijoita. Työtä tehdään monialaisissa tiimeissä ja luennot käsittelevät energiaa eri näkökulmista - myös taiteiden, muotoilun ja ekologian kannalta. Kurssin tarkoituksena on oppia näkemään energiatekniikkaa yllättävistäkin näkökulmista.

Näiden kurssien lisäksi olen opettanut myös tekniikan alan yrittäjyyttä, ja neuvon myös Teknillisen fysiikan laitoksen tutkijoita tutkimuslähtöisten keksintöjen kaupallistamisessa.

Mikä on parasta opettamisessa?

Tykkään tehdä asioita uudella ja erilaisella tavalla, sekä uudistaa opetustapoja ja -menetelmiä. Pohdin, miten saadaan aikaiseksi hyvin kulkeva, jäsennelty tarina, joka parhaiten kertoo opetettavasta asiasta. Tarinan avulla jäsentyy, mitä asioita nostan esille ja miten.

Ajattelen samalla kun puhun. En valmistele luentoja niin tarkasti, että minulla olisi valmiit nuotit olemassa. Valmistelen luennon mielessäni loogisena kokonaisuutena. Ajattelun kautta saatan kuitenkin törmätä ajatukseen tai kysymykseen, jota en ollut tullut ajatelleeksi aikaisemmin. Vielä parempi on, jos kysymys tulee opiskelijoilta.

Palkitsevinta on, kun opiskelijat ovat kiinnostuneita ja innostuneita aiheesta ja omistautuneita oppimiselle. Se näkyy juuri heidän esittämissään kysymyksissä. Parasta on ajatella yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Mikä on parasta opettamissasi aiheissa?

Aurinkoenergia on ihan huippua! On törkeän hienoa, että on materiaalilätkä, joka synnyttää valosta sähköä ilman yhtään liikkuvaa osaa. Voi olla ylpeä, mitä kaikkea fysiikalla pystyy tekemään.

Kerro jotain kiinnostavaa itsestäsi?

Tykkään tosi paljon tanssimisesta, kuten hiphopista. Nyt käyn esimerkiksi body jam -tanssitunneilla, mutta olen harrastanut tanssimista laidasta laitaan, esimerkiksi lavatansseja, lattareita, lindy hopia, salsaa ja breakdancea.

Luonnossa selviytyminen on minulle myös harrastus. Kesällä olin viikon pohjoisen erämaassa niin, että minulla oli mukanani vain kilo rasvaa ja kalastusvehkeet.

Teen yhteistyötä taiteilija Bartakun kanssa. On kiehtovaa tehdä taidetta, joka kumpuaa omasta tutkimuksesta. Luonnonväreistä valmistetut aurinkokennot ovat meille visuaalisen, maalaus- ja veistostaiteen media, jonka avulla pohdimme tekniikan, ihmisen ja luonnon välisiä suhteita.

Mitä terveisiä haluat lähettää opiskelijoille?

Lounaspöydässä usein kysytään, onko yliopisto-opiskelu viisas investointi, koska se on kuitenkin aikaa poissa työelämästä. Mielestäni elämä on pitkä kaari. Yliopisto on hieno mahdollisuus itsensä ja oman ajattelun kehittämiseen yhteisössä, ja täällä on kaikki tekniikan, talouden ja taiteenkin alueet. Sanoisin, että olette todella mielenkiintoisessa paikassa, ottakaa kaikki irti!

Lue lisää:

Two models wearing grey solar cell clothing.

Tutkijat kehittivät vaatteisiin näkymätöntä aurinkokennoteknologiaa, joka kestää konepesua

Tutkijat kehittivät tekstiileihin pesunkestävää aurinkokennoteknologiaa, joka voidaan myös piilottaa kankaan alle. Kennojen näkymättömyys suojaa niitä - ja tekee vaatteista houkuttelevampia, sanovat fysiikan ja muotoilun tutkijat. Lupaavia sovelluskohteita löytyy esimerkiksi työ- ja retkeilyvaatteista sekä valoon reagoivista verhoista.

Uutiset
Janne Halme

Poikkeuksellinen pulma sai fyysikon tarttumaan siveltimeen – taiteen ja tutkimuksen risteys avaa tilaa uudenlaisille kysymyksille

Tutkijan ja taiteilijan yhteistyö on synnyttänyt sähköä tuottavan maalauksen ja poikkitieteellisen podcastin. Seuraavaksi he haluavat tuoda yleisön eteen kaiken sen kauniin, mitä tieteilijät ujostelevat näyttää.

Uutiset
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Kahvihuoneista kansalle – Aallon elämänlaajuisen oppimisen tarjonnan kehittämisessä tärkeää on keskustelu

Craig Carlson tunnistaa ja kehittää opetussisältöjä elämänlaajuisen oppimisen kohderyhmille, kuten työelämässä oleville aikuisoppijoille.
Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa

Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.
CS Teacher of the year 2024
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Arto Hellas valittu tietotekniikan laitoksen vuoden opettajaksi 2024

Vuoden opettaja julkistettiin tietotekniikan laitoksen tilaisuudessa keskiviikkona 18. joulukuuta 2024.