Entä jos yrittäjyys on paras työkalu kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi?

Startup-kulttuurin nousu parin viime vuoden aikana on ollut yksi johtavista innovaatioiden mahdollistajista yhteiskunnassamme. Tuskin kukaan unohtaa Uberin, Netflixin tai Supercellin kaltaisten yritysten menestystarinoita. Mutta kenen ongelmia nämä ja tulevat yritykset todella ratkaisevat? Tätä kysymystä mietitään monissa kasvuyritysyhteisöissä ympäri maailmaa.

"Pahimmillaan kauniit sanat maailman pelastamisesta kätkevät sisälleen ratkaisun ongelmaan, jonka ratkaisemisesta on hyötyä vain varakkaille kalifornialaisille", sanoo Aalto-yliopiston yrittäjyyskoulutusohjelman, Aalto Ventures Programin (AVP) johtaja Lauri Järvilehto.

Myös monet startupeille tärkeät sijoittajat ovat alkaneet kiinnittää huomiota tähän asiaan.

"Monet ihmiset eivät sijoita yrityksiin, jotka eivät edes yritä ratkaista todella merkityksellisiä ongelmia", Järvilehto sanoo.

Rahoituksen turvaaminen voi olla startup-yrittäjälle elämän ja kuoleman kysymys. Harvat yrityksistä ovat kannattavia alusta alkaen ja monet epäonnistuvat ennen kuin heillä on edes mahdollisuus näyttää osaamisensa. Yleisin epäonnistumisen syy on ratkaistavan ongelman tarkka määritteleminen.

"Valitettavasti monet startupit yrittävät ratkaista ongelman, jota sen asiakkailla ei oikeastaan ole", Järvilehto toteaa.

YK:n tavoitteet suuntaviivoiksi

Näiden kahden startup-maailman haasteen välillä on yhteys – ja ratkaisu, joka voi auttaa ratkaisemaan molemmat. Startupit tarvitsevat todellisia ja tärkeitä ongelmia, ja sidosryhmät haluavat heidän ratkaisevan ongelmat, joilla on yhteiskunnallista merkitystä.

Yksi vastaus ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG). YK on määritellyt 17 yleismaailmallista tavoitetta, jotka auttavat meitä saavuttamaan kestävämmän tulevaisuuden. Tavoitteet on jaettu edelleen 169 kohteeseen – tai kuten Järvilehto näkee, ongelmakokonaisuuksiin.

”Jokainen näistä tavoitteista tarjoaa mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. Ne tarjoavat yrittäjille valtavan määrän todellisia, konkreettisia ongelmia, joiden ratkaisemisesta on hyötyä koko maailmalle. "

Kestävän kehityksen edistäminen on yksi Aalto-yliopiston uuden strategian kulmakivistä. Tämän sitoutumisen merkkinä Aalto allekirjoitti ensimmäisenä yliopistona Suomessa kansainvälisen kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) sopimuksen. Yliopiston pitkän aikavälin visiona on ohjata opiskelijoidensa ja opettajiensa - yhteensä lähes 20 000 henkeä - ajatustyötä kohti kestävän kehityksen tavoitteita.

"Aalto-yliopisto tuo yhteen lahjakkaita ihmisiä ympäri maailmaa, ja jos he kaikki viettävät aikaa täällä kestävän kehityksen kysymysten parissa, sillä on merkitystä. Jotkut heistä todennäköisesti pysyvät tällä tiellä myös yliopistossa vietetyn ajan jälkeen ”, Järvilehto kertoo.

Yrittäjyys työkaluna

AVP:lle yrittäjyys on ensisijainen väline kestävyyskysymysten ratkaisemisessa. Ohjelma tarjoaa laaja-alaisia yrittäjyyskursseja niistä kiinnostuneille mutta auttaa myös integroimaan yrittäjyystaitoja muihin tieteenaloihin. Jokaisella kurssilla ratkaistut ongelmat liittyvät kestävän kehityksen tavoitteisiin.

”Kestävyysongelmat eivät ole vain kehitysmaiden asioita. Esimerkiksi Helsingissä on sosiaalisia ongelmia, ja niiden tutkiminen ja ratkaiseminen on helpommin lähestyttävää monille opiskelijoille. Opiskelijoiden on todella ymmärrettävä ongelma, jonka he haluavat ratkaista. Emme halua saada opiskelijoita ajattelemaan, että varakkaat länsimaalaiset voivat ratkaista kaikki kehitysmaiden ongelmat edes tuntematta niitä kunnolla”, sanoo AVP:n toinen apulaisjohtaja Kalle Airo.

Monet ratkaisut, joilla on suurin kasvupotentiaali, tähtäävät kuitenkin globaalien ongelmien ratkaisemiseen.

"Olemme nähneet hyviä tuloksia esimerkiksi vesi- ja ympäristötekniikan maisteriohjelmassa, koska olemme auttaneet yrittäjyystaitojen lisäämisessä opetussuunnitelmaan. Parhaatkaan ratkaisut eivät leviä laajalle, mikäli ne ovat liiketoiminnallisesti huonoja”, Airo sanoo.

AVP:n lippulaivakurssi Startup Experience simuloi startup-yrityksen perustamista ja toimintaa yhden lukukauden ajan. Kevään 2020 jälkeen opiskelijoiden ratkaiseman ongelman on pitänyt liittyä kestävän kehityksen tavoitteisiin.

”Useimpia asioita voidaan nykyään parantaa kestävällä kehityksellä, joten idean löytäminen oli helppoa. Kestävyyteen liittyvän ongelman parissa työskenteleminen sai meidät myös motivoituneiksi”, kertoo kurssin opiskelija.

On hienoa huomata, että ihmiset ovat alkaneet ymmärtää, että kestävä kehitys voi olla myös hyvää liiketoimintaa. Planeetta tarvitsee sitä kiireellisesti.

Tommi Byman, Aalto Ventures Program