Taideteolliseen alaan liittyvät arkistoaineistot

Arttu Brummer-Korvenkontio (1891-1951) oli Suomen taideteollisuuden keskeinen ja johtava persoona koko pitkän opettajauransa ajan. Hän vaikutti sekä Taideteollisuusmuseon intendenttinä, että Ornamon puheenjohtajana useaan otteeseen. Brummer toimi Taideteollisuuskeskuskoulun ja taideteollisen oppilaitoksen sommittelun opettajana 1919-1951 ja taiteellisena johtajana 1944-1951. Arttu Brummerin arkistokokoelma sisältää Brummerin kirjallista tuotantoa, virkatehtäviin liittyviä kirjeitä ja muuta aineistoa.

Kokoelman laajuus: 11 yksikköä

Anja Danska valmistui sisustusarkkitehdiksi Taideteollisesta oppilaitoksesta vuonna 1957, taiteen kandidaatiksi vuonna 1992 ja taiteen lisensiaatiksi vuonna 1999. Hän toimi Taideteollisen korkeakoulun sisustussuunnittelun lehtorina vuosina 1981-1992.

Kokoelman laajuus: 26 yksikköä

Maija Heikinheimo opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa vuosina 1929-1932. Valmistuttuaan sisustusarkkitehdiksi hän aloitti työt Asko-Avoniuksen huonekalutehtailla. Heikinheimo toimi Artekin taiteellisena johtajana vuosina 1937-1941 ja muissa tehtävissä 1945-1963.  Heikinheimo suunnitteli lukuisia näyttelyitä sekä Asko-Avoniuksen huonekalutehtaille, että muille tahoille kuten Ornamolle. Kokoelma sisältää oppilastöitä, luonnoksia ja huonekalupiirustuksia Askolle, näyttelyihin ja yksityishenkilöille sekä valokuvia ja lehtileikkeitä.

Taiteen lisensiaatti Airi Hortling (1943 -) toimi Taideteollisen korkeakoulun keramiikka- ja lasitaiteen laitoksen opettajana, materiaaliopin lehtorina, apulaisprofessorina ja laitoksen johtajana 1969- 1999. Arkisto muodostuu asiakirjoista, näyttelyaineistoista, kirjeenvaihdosta, opetusaineistosta ja -materiaaleista ja niihin liittyvistä oppilastöistä, sekä kirjoituksista, tutkimusaineistosta ja julkaisuista. Arkistoon kuuluu myös kuvakokoelma.

Filosofian tohtori, dosentti Ilkka Huovio oli Taideteollisen korkeakoulun pitkäaikainen hallintojohtaja ja Lapin yliopiston dosentti. Hänet tunnetaan taideteollisen koulutuksen historian asiantuntijana.

Carin Elisabeth (Lisa) Johansson-Pape (1907-1989) oli 1900-luvun jälkipuoliskon merkittävin suomalainen valaisinmuotoilija. Johansson-Pape valmistui huonekalusuunnittelijaksi vuonna 1927. Johansson-Pape toimi opettajana Taideteollisessa oppilaitoksessa ja kirjoitti artikkeleita valaistuksesta. Lisa Johansson-Papen työt edustivat Suomea useissa kansainvälisissä näyttelyissä 1930-luvulta alkaen. Milanon triennaalissa 1951 hänen valaisimensa saivat hopeamitalin sekä 1954 triennaalissa kultamitalin. Johansson-Papelle myönnettiin ProFinlandia -mitali 1957.

Kokoelman laajuus: 15 yksikköä

Markku Kosonen (1945-2010) oli suomalainen sisustusarkkitehti, puuseppä ja muotoilija, joka tuli tunnetuksi pajutaiteestaan. Kosonen opiskeli Punkaharjun kotiteollisuuskoulussa (1960-61), Ateneumin iltakoulussa ja Taideteollisessa oppilaitoksessa (1964-68). Kosonen toimi opettajana Taideteollisessa oppilaitoksessa 1968-1978. Arkistokokoelma koostuu henkilökohtaisista asiakirjoista, toiminta-asiakirjoista, julkaisuista ja näyttelykatalogeista, valokuvakokoelmasta sekä lehtileikekokoelmasta. Kokoelmaan kuuluu myös ääninauhoja ja nauhotteita.

Kokoelman laajuus: 16 yksikköä

Maria Laukka (1942–2017) teki elämäntyönsä lastenkulttuurin parissa. Hän työskenteli Taideteollisessa oppilaitoksessa/korkeakoulussa tuntiopettajana ja myöhemmin lehtorina sekä apulaisprofessorina vuosina 1977–1989. Laukka oli perustamassa Voipaalan taide- ja lastenkulttuurikeskusta ja työskenteli sen toiminnanjohtajana neljätoista vuotta. Arkistokokoelmaan kuuluu asiakirjoja ja kirjeenvaihtoa, kirjoituksia, näyttelyaineistoja, valokuvia ja julkaisuja.

Fredrik Julius Lindström (1873-1924) oli opettaja ja kansanvalistaja, joka vietti vapaa-aikansa taiteen parissa. Hän vaikutti Antelin kokoelmien valtuuskunnassa, Kordelinin rahaston hallituksessa, Suomen kirjailijaliitossa ja valtion filmitarkastuslautakunnassa sekä Kansallisteatterin, Kansanvalistusseuran, Suomalaisen oopperan johtokunnissa, valtion kirjallisuuspalkintolautakunnassa ja suomalaisen kirjallisuuden edistämisrahaston kaunokirjallisessa osastossa. Lindström kirjoitti useita teoksia kuvaamataiteista ja taidehistoriasta. Arkistokokoelma sisältää kirjoituksia, päiväkirjoja ja muistiinpanovihkoja.

Hanna Henrika Juliana Loimaranta (1889-1969). Loimaranta tuli tunnetuksi kirkkotestiileistään, hän myös kirjoitti artikkeleita ja piti esitelmiä kirkkotekstiileistä, niiden säilytyksestä ja hoidosta sekä niiden symboliikasta ja liturgisista väreistä. Loimarannan kokoelma sisältää kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia, mallipiirustuksia, tilauskirjoja, luetteloita seurakunnille toimittamistaan töistä ja valokuvia.

Kokoelman laajuus: 5 yksikköä

Harry Moilanen valmistui sisustusarkkitehdiksi 1958 Taideteollisesta oppilaitoksesta. Kaj Franck kiinnitti Moilasen Wärtsilä Oy:n muotoilijaksi 1960. Moilanen työskenteli 1960-luvulla myös sisustussuunnittelijana Antti Nurmesniemen ja Aarno Ruusuvuoren toimistoissa ja osallistui useiden julkisten rakennusten suunnitteluun. Moilasen opettajan ura Taideteollisessa korkeakoulussa alkoi 1960-luvulta ja jatkui vuoteen 1991. Oppilaitoksen muuttuessa korkeakouluksi 1973 hänet nimitettiin yleisen opetuksen laitoksen johtajaksi. Moilanen työskenteli korkeakoulussa eri tehtävissä, kuten Kaj Franckin jatkajana Sommitelun ja viestinnän yhteiset perusteet -kurssin vetäjänä, vuoteen 1989 saakka, jolloin hänet nimitettiin korkeakoulun koulutuskeskuksen tilapäiseksi projektipäälliköksi.

Harry Moilasen arkistokokoelma koostuu TaiKin aikaisesta aineistosta: kirjallisesta materiaalista, SVYP-kurssien aineistoista (kuvia ja oppilastöitä) ja muiden kurssien sekä projektien aineistosta.

Yki (Yrjö Kalevi) Nummi (1925-1984) oli merkittävä suomalainen valaisinsuunnittelija ja muotoilija. Nummi valmistui Taideteollisen oppilaitoksen koristemaalausosastolta vuonna 1950. Nummi toimi Stockmann-Ornon valaisintehtaan suunnittelijana vuosina 1950 - 1975 ja suunnitteli loviisalaiselle Sanka Oy:lle 1950- ja 1960-luvuilla valaisimia sekä erilaisia tarjoilu- ja säilytysastioita akryylista. Hän suunnitteli myös koulujen, sairaaloiden, ravintoloiden ja muiden julkisten rakennusten valaistuksia ja valaisimia. Valaisinsuunnittelun lisäksi Nummi oli arvossa pidetty väriasiantuntija.

Yki Nummen arkistokokoelma koostuu biographicasta, kirjeenvaihdosta ja toiminta-asiakirjoista. Lisäksi arkistoon kuuluu luentoja ja esitelmiä muodosta ja sisustuksesta, opiskeluaikaisia töitä, luonnoksia, tapettimalleja, lehtiartikkeleita.

Kokoelman laajuus: 13 yksikköä.

Yki Nummi, arkistoluettelo

Kyllikki Salmenhaara (1915-1981) oli aikansa merkittävimpiä suomalaisia keramiikkataiteilijoita. 

Kyllikki Salmenhaaran kokoelma koostuu kolmesta osasta: henkilöarkistosta, kuvakokoelmasta ja opetuskokoelmasta.  Kokoelman laajuus on 56 yksikköä. Aineiston rajavuodet ovat 1930-1981.

Henkilöarkisto koostuu henkilökohtaisista asiakirjoista, kirjeenvaihdosta, toiminta-asiakirjoista ja lehtileikkeistä.

Kuvakokoelma sisältää esinekuvia, työskentelykuvia, henkilökuvia, matka- ja retkikuvia Taiwanista, USA:sta, Kanadasta, Japanista, Portugalista. 

Opetuskokoelma sisältää Kyllikki Salmenhaaran opetukseen liittyviä luentoja, tutkimuksia, kirjallista toimintaa, massa- ja lasituskaavoja, sekä niihin liittyvää kehittelytoimintaa ja laskutoimituksia, muistiinpanovihkoja ja massojen ja lasitusten koepaloja. Opetuskokoelman on luovuttanut Kalle Salmenhaara v.1983.

Antero Salminen (1939-2003) oli Taideteollisen korkeakoulun pitkäaikaisimpia ja arvostetuimpia opettajia. Hänen mittava uransa taidekasvatuksen parissa alkoi Taideteollisen oppilaitoksen aikaan vuonna 1964, jolloin hän valmistui kuvaamataidon opettajaksi. Työskenneltyään Mäkelänrinteen yhteiskoulussa hän palasi Taideteolliseen korkeakouluun vuonna 1972 lehtoriksi ja sittemmin taidekasvatuksen osaston yliopettajaksi ja professoriksi, jossa virassa hän toimi eläkkeelle jäämiseensä 1997 saakka. Hän oli korkeakoulun vararehtori 1986-1995.

Taideteollisen korkeakoulun lehtori, tekstiili-insinööri Hilkka Sillanpää-Suominen (1930-2007). Hilkka Sillanpää-Suominen pääsi ylioppilaaksi Kokkolan yhteiskoulusta 1949 ja valmistui diplomi-insinööriksi Helsingin teknillisestä korkeakoulusta 1957. Taideteollisessa korkeakoulussa Hilkka Sillanpää-Suominen opetti 1976 alkaen.

Yrjö Kalervo Sotamaa (s. 25. syyskuuta 1942 Helsinki) on Taideteollisen korkeakoulun professori. Sotamaa toimi Taideteollisen korkeakoulun rehtorina vuosina 1986–2008, korkeakoulun hallituksessa vuodesta 1976 ja vararehtorina vuosina 1980–1985. Sotamaa valmistui Taideteollisesta oppilaitoksesta sisustusarkkitehdiksi 1969 ja taiteen kandidaatiksi vuonna 1983.

Tekstiilitaiteilija Eva Kaisa Taimi (1913-1991) opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulun tekstiilitaiteen osastolla vuosina 1934-1937. Hän työskenteli Helsingin Taidevärjäämössä 1937-1947, Vaasan Puuvilla Oy:ssä 1947-1958 painettujen kankaiden suunnittelijana, lisäksi hän suunnitteli malleja Tampellaan, Helsingin Taidevärjäämöön ja Vaasan mattokutomoon sekä erikoiskankaita Atelier Riitta Immoselle ja Cinderellaan. Taimi toimi myös muotipiirustuksen opettajana Invalidisäätiöllä Helsingissä ja piirustuksenopettajana Vaasan ammattikoulussa. Hän kirjoitti lehtiin Omin Käsin ja Muotikuva ja osallistu aktiivisesti eri järjestäjien näyttelyihin kotimaassa ja ulkomailla.

Sisustusarkkitehti Maija Taimi (1915-1989) työskenteli Stockmannilla ja sisustusliike Te-Ma:ssa.

Kokoelma sisältää biografica-aineistoa, toiminta-asiakirjoja ja kirjeenvaihtoa, näyttelyasiakirjoja, valokuvia, piirustuksia ja kangasmalleja. Arkistoon kuuluu yksi kotelo Eva Taimin sisaren sisustussuunnittelija Maija Taimin tunnistamattomia sisustussuunnitelmia ja piirroksia.

Kokoelma sisältää Birgitta Tikkasen taideteollisuuteen ja sisustamiseen liittyviä kirjoituksia Helsingin Sanomissa vuosina 1973-1985.

Walter Wahlroos (1901-1968) opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa koristemaalausta vuosina 1919-1922. Wahlroos teki varsinaisen työuransa Stockmannin somistamossa vuodesta 1930 vuoteen 1966, somistamon päällikkönä hän toimi vuodesta 1934 alkaen. Walhroos työskenteli myös koristemaalarina, osallistui Turun tuomikirkon restaurointiin (1926-1928) ja maalasi koristeaiheita Helsingin ravintoloihin. Wahlroos työskenteli 1920-luvulla Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa ja SOK:n piirustuskonttorissa sekä teki messulavasteita mm. Suomen Messuille ja Tikkurilan Silkille. Hän oli Somistajayhdistyksen perustajajäseniä ja toimi yhdistyksen johtokunnan varapuheenjohtajana vuosina 1950-1953, kunniajäseneksi hänet nimitettiin vuonna 1967. Wahlroos kuului myös muihin alansa yhdistyksiin kuten Teollisuustaiteen Liitto Ornamoon, jossa hän toimi 1930-1940 johtokunnan jäsenenä ja sihteerinä. Hän osallistui useisiin näyttelyihin vuodesta 1935.

Kokoelma sisältää pääasiassa lehtileikkeitä ja valokuvia.

Kokoelman laajuus: 1 yksikkö

Toivo (Topi) Alarik Vikstedt (1891 Viipuri – 1930 Helsinki) oli suomalainen piirtäjä, pilapiirtäjä ja taidegraafikko. Vikstedt kävi keskikoulun Viipurin reaalilyseossa ja opiskeli samanaikaisesti Viipurin taiteenystäväin piirustuskoulussa. Vuosina 1909–1912 Vikstedt opiskeli Helsingissä Taideteollisuuskeskuskoulussa ja suoritti vielä lisäopintoja Kööpenhaminassa.

Vikstedt toimi Suomen Taiteilijaseuran intendenttinä 1916-1918, vuodesta 1921 Taideteollisuuskeskuskoulun opettajana sekä vuodesta 1923 kustannusyhtiö Otavan taiteellisena johtajana.

Kokoelmaan kuuluu graafisia suunnittelutöitä, kuvitusta, 1910-1920-luvuilta. Kokoelma on kerätty taideteollisuuskeskuskoulussa.

Kokoelman laajuus: 4 yksikköä