Hyväksytty Aalto-yliopiston akateemisten asiain komiteassa 10.9.2024. Säännöt voimassa 1.1.2025 alkaen.
 

1 Johdanto

Aalto-yliopiston tutkimusta, taiteellista toimintaa ja opetusta varten tehdyissä eettisissä periaatteissa määritellyt vastuullisen tutkimuksen menettelytavat laajennetaan tällä ohjeella hyvästä akateemisesta käytännöstä opinnoissa Aalto-yliopistossa opiskeluun, oppimiseen ja opettamiseen (1).

Hyvä akateeminen käytäntö sisältää samat periaatteet kuin hyvä tieteellinen käytäntö: luotettavuus, rehellisyys, arvostus, vastuunkanto (2-4).

Tämän ohjeen tarkoitus on auttaa Aalto-yliopiston opiskelijoita ja muita yhteisön jäseniä oppijoina menestymään opinnoissaan ja työelämässä. Hyvien tieteellisten ja taiteellisten käytäntöjen tunteminen ja noudattaminen – rehellinen toiminta – kuuluu asiaan paitsi opinnoissa, myös työelämässä. Ohjeen tarkoitus on luoda Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle yhteinen ymmärrys siitä, mitä hyvä akateeminen käytäntö on.

Tätä ohjetta sovelletaan hyvän akateemisen käytännön loukkauksiin eli rikkomuksiin opinnoissa ja opiskelijavalinnoissa. Hyvän akateemisen käytännön rikkomukset selvitetään ja niiden seuraamukset määräytyvät tämän ohjeen mukaisesti.

2 Soveltamisala

Tätä ohjetta sovelletaan Aalto-yliopiston tutkinto-opiskelijoihin. Tätä ohjetta sovelletaan myös muihin Aalto-yliopiston opiskelijoihin heidän opinto-oikeutensa ja muihin heihin sovellettavien säännösten puitteissa (esimerkiksi vaihto-opiskelijat, avoimen yliopiston opiskelijat ja erillisopinto-oikeudella opiskelevat).

Tätä ohjetta sovelletaan tarvittaessa myös Aalto-yliopiston tutkinto- tai muuta opinto-oikeutta hakeviin. Tässä ohjeessa on oma osionsa siitä, kuinka käsitellään vilppiä opiskelijavalinnoissa.

Tämän ohjeen eettiset periaatteet ja hyvän akateemisen käytännön rikkomuskategoriat ovat sovellettavissa myös muihin Aalto-yhteisön jäseniin, kuten täydennyskoulutusopiskelijoihin sekä henkilökunnan jäseniin, kun he toimivat oppijoina Aalto-yliopistossa tai hakevat opinto-oikeutta. Yliopiston on tartuttava epäiltyihin rikkomuksiin oppijaan soveltuvien ehtojen ja lainsäädännön mukaisesti.

3 Keskeinen lainsäädäntö, määräykset ja kansalliset ohjeet

Aalto-yliopisto on sitoutunut kansalliseen ohjeeseen ”Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-ohje 2023” (jäljempänä HTK-ohje) (3). Tässä ohjeessa kuvattuja hyviä tieteellisiä menettelytapoja on sovellettava opintoihin kaikilla tutkintotasoilla.

Aalto-yliopiston toimintaa säätelee yliopistolaki (558/2009). Lain 2 §:n mukaan ”Yliopistojen tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja opetuksessa varmistetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen”. Yliopistolaissa säädetään myös kurinpitotoimista ja oikeudesta vaatia oikaisua opinnäytteen tai muun opintosuorituksen arvostelusta tai opiskelijavalinnan tuloksista. Hallintolakia (434/2003) ja hyvän hallinnon periaatteita on noudatettava silloin kun selvitetään epäiltyä rikkomusta tai korjataan aiemmin tehtyä päätöstä jälkikäteen.

Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitean antamien Aalto-yliopiston yleisten opetusta ja opiskelua koskevien sääntöjen (5) mukaan Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea antaa myös tarkemmat ohjeet opiskelua koskevista eettisistä säännöistä ja niiden rikkomusten käsittelystä. Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitean antamassa ”Vastuullisen käyttäytymisen säännöt – opiskelijoiden oikeudet ja velvollisuudet” (6), määritellään muita opiskelijan epäasiallisena käytöksenä pidettäviä rikkomuksia kuin hyvän akateemisen käytännön vastaiset rikkomukset.

4 Hyvä akateeminen käytäntö

4.1 Hyvät tieteelliset menettelytavat opetuksessa ja opiskelussa

Hyvät tieteelliset menettelytavat (3, s. 11-14) sovellettuna opetukseen ja opiskeluun muodostuvat menettelytavoista, jotka luovat vastuullisuutta yliopistoon, koulutusohjelmiin, opettajille ja opiskelijoille, kuten:

1. Tutkimus- ja oppimisympäristö: Hyvät tieteelliset menettelytavat tunnetaan yliopistossa, ja tietoa niistä on saatavilla. Infrastruktuurin soveltuvuudesta vastuulliseen toimintaan huolehditaan. Epäillyt rikkomukset käsitellään asianmukaisesti ja viivytyksettä. Epäiltyä ja epäilyn esittäjää kohdellaan reilusti. 
2. Koulutus, ohjaus ja mentorointi: Hyvien tieteellisten menettelytapojen opetus sisältyy yliopisto-opintoihin. Henkilöstölle on tarjolla valmennusta. Tukihenkilöitä nimetään hyvän organisaatiokulttuurin luomiseksi. 
3. Tutkimuskäytännöt: Opiskelijat ilmoittavat tutkimustuloksensa ja -menetelmänsä, mukaan lukien ulkoisten palveluiden käytön, tekoälyn tai automatisoidut välineet, tavalla, joka sopii heille opiskelussa asetettuihin vaatimuksiin. 
4. Suojatoimenpiteet: Opiskelijat noudattavat oman ja muiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi asetettuja sääntöjä ja ohjeita. 
5. Tutkimusaineistojen käsittely ja hallinta: Opiskelijat noudattavat datan luottamuksellisuuteen, salassapitoon ja käsittelyn rajoittamiseen liittyviä velvoitteita, kuten tietosuojasäännöksiä. 
6. Yhteistyö: Työskennellessään yhdessä (ryhmätyö) opiskelijat sopivat päämääristä, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä noudattavat hyviä tieteellisiä menettelytapoja voidakseen ottaa vastuuta ryhmätyön ja sen tulosten rehellisyydestä.
7. Julkaiseminen: Muiden tekemää työtä kunnioitetaan, heidän saavutuksiaan arvostetaan ja muiden julkaisuihin viitataan asianmukaisesti. 
8. Arviointi: Opiskelijat kantavat vastuunsa vertaisarvioidessaan muiden opiskelijoiden tuotoksia ja pitävät kiinni julkaisemattoman työn luottamuksellisuudesta.

4.2 Hyvän akateemisen käytännön edistäminen

Yliopisto huolehtii siitä, että:

• tietoa hyvästä akateemisesta käytännöstä sekä sen rikkomusten seuraamuksista on saatavilla opiskelijoille, muille oppijoille ja opettajille 
• tiedon jakamiseen ja mahdollisten hyvän akateemisen käytännön rikkomusten käsittelyyn on olemassa käytännöt ja prosessit, jotka ovat tiedossa koko yliopistossa 
• materiaalia ja koulutusta hyvästä akateemisesta käytännöstä on tarjolla opiskelijoille ja opetushenkilöstölle 
• hyvän akateemisen käytännön rikkomusten lukumääriä seurataan

Korkeakoulut huolehtivat siitä, että: 

• kaikilla tutkintotasoilla on pakollisia opintoja, joissa käsitellään hyviä tieteellisiä ja/tai taiteellisia menettelytapoja tutkintotasoon sopivalla tavalla. 
• hyvän akateemisen käytännön rikkomusten lukumääriä seurataan

Opettajat huolehtivat siitä, että: 

• opiskelijat saavat tietoa opiskelun oikeista käytännöistä ja siitä, että vilpillä on seuraamuksia
• kiellettyjen käytäntöjen käyttömahdollisuutta rajoitetaan 
• huonoihin käytäntöihin puututaan niitä havaittaessa 
• opiskelijoille annetaan neuvontaa hyvistä käytännöistä

Opiskelijat ja muut oppijat: 

• sitoutuvat hyvään akateemiseen käytäntöön ja hyviin tieteellisiin ja/tai taiteellisiin menettelytapoihin opinnoissaan
• noudattavat tenteistä ja opintosuorituksista annettuja ohjeita 
• ottavat selvää hyvän akateemisen käytännön ohjeista ja pyytävät tarvitessaan opastusta 
• ymmärtävät, että vilppiä, kuten tenttivilppiä, plagiointia tai tekoälyn väärinkäyttö, ei sallita ja että hyvän akateemisen käytännön rikkomuksista koituu heille seuraamuksia.

5 Hyvän akateemisen käytännön rikkomukset

5.1. Opintovilppi

Opiskelun yhteydessä vilppi on tahallinen, epärehellinen teko tai keino, jonka tarkoituksena on antaa väärä kuva opiskelijan omasta tai toisen henkilön osaamisesta taikka tutkittavaa aihetta koskevista havainnoista tai tutkimustuloksista (”menettelee vilpillisesti”).

Oppimisen ja osaamisen luotettavaa arvioimista varten oppimisen ja osaamisen osoittamisesta on annettu opiskelijoita velvoittavia säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita (kuten tenttiohjeet tai tehtäväkohtaiset ohjeet), joiden rikkominen katsotaan vilpiksi. Opiskelijan säännösten, määräysten tai ohjeiden vastaista toimintaa arvioidaan sen perusteella, kuinka merkittävä se on oppimisen tai osaamisen arvioinnin kannalta ja onko se tahallista. Jos säännösten, määräysten tai ohjeiden vastainen toiminta arvioidaan vähäiseksi (esimerkiksi se ei ole tahallinen ja on vain pieni osa oppimisen arvioinnista), se voidaan käsitellä käymällä keskustelu opiskelijan ja arvioinnista tai ohjauksesta vastaavan henkilön, kuten opettajan, välillä. Muutoin tulee selvittää tämän ohjeen mukaisesti, onko kysymys opintovilpistä tai muusta hyvän akateemisen käytännön rikkomuksesta.  

5.1.1 Opintoihin liittyvät vilppikategoriat

Tenttivilppi (lunttaaminen) ja vilppi muissa opintosuorituksissa

Tenttivilppi tarkoittaa kiellettyjen keinojen tai kielletyn avun käyttämistä tentissä. Myös yritys käyttää kiellettyjä keinoja tai apua tentissä voi olla vilppiä. 

Vilppi, jolla on vaikutusta muun opintosuorituksen kuin tentin (kuten harjoitustehtävän) arviointiin ja joka tehdään käyttämällä kiellettyjä keinoja tai kiellettyä apua tai yhteistyötä opinnoissa, on myös opintovilppiä. Myös läsnäolovilppi – eli se, että valheellisesti ilmoittaa olevansa paikalla luennolla tai muussa opetustilanteessa– voi olla opintovilppiä. Tekoälyn tai muun automaattisen välineen hyödyntäminen tai yhteistyö toisen henkilön kanssa opintosuorituksessa vastoin opettajan antamia ohjeita voidaan katsoa vilpiksi. 

Toisen opiskelijan auttaminen vilpin harjoittamisessa tentissä tai muussa opintosuorituksessa on myös vilppiä. Tällaista auttamista voi olla esimerkiksi oman esseen antaminen toiselle kopioitavaksi tai poissaolevan opiskelijan merkitseminen läsnä olevaksi. 

Plagiointi, sepittäminen ja tulosten väärentäminen ovat vilppikategorioita, joita käsitellään tuonnempana. Opintovilppi voi sisältää aineksia näistä vilppikategorioista. 

Tahallinen väärän tiedon antaminen osaamisesta

Tämä vilppikategoria kattaa tahallisen väärän tiedon antamisen omasta osaamistasosta tai opinnoissa etenemisessä opintopisteiden hankkimiseksi tai tietylle kurssille tai muuhun opetustapahtumaan pääsemiseksi. Tällaista voi olla esimerkiksi väärennettyjen asiakirjojen esittäminen tai väärän tiedon antaminen omista aiemmista opinnoista tai oppimisesta, jotta saisi opintosuorituksen hyväksiluettua. 

Virallisen dokumentin väärän tai väärennetyn version valmistamista tai käyttöä harhaanjohtavana todisteena (esimerkiksi tutkintotodistus, opintosuoritusote tai henkilöllisyystodistus) voidaan pitää myös väärennysrikoksena. Yliopisto ei voi tutkia rikosepäilyjä itse, mutta ilmoituksen tekemistä poliisille harkitaan aina kun epäillään väärennystä. 

5.1.2 Vilppi tieteellisessä toiminnassa ja sen suhde opintovilppiin

Kansallinen ohje Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (3) määrittelee hyvien tieteellisten menettelytapojen ja tieteellisen käytännön loukkausten kategoriat, jotka on kuvattu alla. Niitä sovelletaan myös opiskeluun. 

Plagiointi 

Plagioinnilla eli luvattomalla lainaamisella tarkoitetaan toisten tekemän työn tai tutkimusideoiden käyttämistä ilman lupaa tai viittausta. Tällöin loukataan myös alkuperäisten tekijöiden oikeuksia näiden omaan tieteelliseen työhön. Plagiointia on sekä suora että mukaillen tehty kopiointi.

Plagiointia on esimerkiksi toisen henkilön tekstin tai sen osan, tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin, tutkimustuloksen, -aineiston, -idean, -havaintojen tai ohjelmakoodin, käännöksen, kaavion, kuvan tai muun kuvallisen ilmaisun esittäminen tai käyttäminen omissa nimissä ilman asianmukaista viittaamista. 

(3, s. 17)

Sekä tieteellisessä että taiteellisessa työssä hyödynnetään muiden aiemmin tekemää tiedettä ja taidetta ja muutoin tuottamaa tietoa. Aiemmin tuotetun tiedon hallinta osoittaa oppineisuutta. Aiempien tuotosten hyödyntäminen tuodaan esille asianmukaisilla lainaus- ja viittaustavoilla, joiden käyttö on yliopistotason opintosuorituksissa perusvaatimus. Lisäksi työssä on oltava tekijän (opiskelijan, oppijan) itsenäisen työn osuus. Lähdemateriaalin toistaminen sanasta sanaan ei useinkaan riitä todistamaan yliopistotasolla vaadittavaa tiedon hallitsemista. Toisten tuottaman tiedon toistaminen muuttuu vilpiksi, jos käytettyä lähdettä tai lainauksen laajuutta hämärretään puuttuvalla tai harhaanjohtavalla lähdeviittauksella. Plagiointi voi koskea sekä julkaisemattomia että julkaistuja tuotoksia. Toisen tekijän tekemää tuotosta ei pidä missään tarkoituksessa esittää omanaan, vaikka se olisi julkiseen käyttöön annettu tai tehty alkuperäisen tekijän luvalla tai avulla.¹  

Alla on lista tavallisimmista plagioinnin muodoista opintosuorituksissa. Plagioinnin välttämiseksi on tärkeää merkitä sekä lähdeviite että lainattu tekstiosuus, samoin kuin pitää lainattu tekstiosuus pituudeltaan tarkoituksenmukaisena. 

• sitaatit tai sanatarkat lainaukset ilman että tämä on selvästi merkitty
• lähdetekstin vähäinen muuntelu, esimerkiksi vaihtamalla muutama sana tai sanajärjestys

Jos vain joitakin sanoja tai sanajärjestystä on muutettu, tekstiä ei voi pitää itsenäisenä tuotoksena tai itsenäisen ajattelun tuotteena. Myös toisen tuottaman tekstin argumentaation tai rakenteen tarkka seuraaminen voi olla plagiointia. 

• epätarkkuudet lainauksissa ja lähdeviittauksissa 

Lähdeviitteiden pitäisi mahdollistaa se, että lukija selvästi erottaa lainauksen tekijän itsenäisestä tuotoksesta. 

• leikkaaminen ja liimaaminen 

Myös verkkolähteitä käytettäessä on noudatettava hyvien tieteellisten menettelytapojen ohjeita eikä esittää toisen tuottamaa tietoa omanaan, vaikka ei tietäisi alkuperäistä tekijää. 

• suora käännös alkuperäisestä ilman, että se osoitetaan suoraksi lainaukseksi 

Lähdemateriaalin kääntäminen sanasta sanaan tai tekemällä siihen vain pieniä muutoksia käännöksessä saattaa myös olla plagiointia. Lähteeseen on viitattava asianmukaisesti myös silloin, kun käännetään toiselle kielelle. 

• sääntöjen vastainen yhteistyö ja plagiointi

Sääntöjen vastainen yhteistyö tarkoittaa yhdessä muiden kanssa tehtyä työtä, joka on saatu näyttämään itsenäiseltä tuotokselta. Avun saaminen ja avustavien henkilöiden osuus esimerkiksi opinnäytteessä täytyy mainita. Sääntöjen vastaista yhteistyötä saattaa tapahtua myös silloin, kun oppimistehtävästä on keskusteltu ensin toisen opiskelijan kanssa ja sitten kumpikin raportoi opitun yksin omanaan yhdessä kirjoitetun tekstin avulla. Usein tehtävän pohtiminen yhdessä on sallittua, mutta jos tehtävä on yksilötyö, sen kokeellinen osa ja raportointi on tehtävä itsenäisesti. Sääntöjen vastaista yhteistyötä on sekä vapaaehtoinen yhteistyö, ellei sitä ole sallittu, että tilanteet, joissa joku epäreilusti hyötyy muiden opiskelijoiden panoksesta ryhmätyössä. 

Sepittäminen 

Sepittämisellä tarkoitetaan tekaistujen havaintojen, aineistojen tai tulosten esittämistä. Esimerkiksi tieteellisessä raportissa esitettyjä havaintoja ei tällöin ole tehty raportissa kuvatulla tavalla tai menetelmillä. (3, s. 16)

Sepittäminen tieteellisessä ja taiteellisessa toiminnassa sekä opinnoissa on vakava vilppi. Sepittämisen välttämiseksi datan keruun ja analyysin täytyy olla läpinäkyvää ja jäljitettävää kaikissa opintosuorituksissa ja julkaisuissa. 

Vääristely

Vääristelyä on perusteeton tutkimustiedon muuntelu. Havaintojen vääristelyllä tarkoitetaan alkuperäisten havaintojen muokkaamista tai esittämistä niin, että havaintoihin perustuva tulos vääristyy. Tulosten vääristelyllä tarkoitetaan tieteellisesti perusteetonta tutkimustulosten muuttamista tai valikointia. Vääristelyä voi ilmetä esimerkiksi julkaisussa, julkaistavaksi tarkoitetussa käsikirjoituksessa, oppimateriaalissa tai rahoitushakemuksessa. Vääristelyä on myös johtopäätösten kannalta olennaisten tulosten tai tietojen esittämättä jättäminen. 
(3, s. 17)

Vääristely voidaan välttää huolellisella datan keruun ja analyysin raportoinnilla. Vaikka raportoinnin tavat vaihtelevat tutkimusmenetelmän ja -suunnitelman mukaan, niin reitin analyysista tuloksiin ja päätelmiin tulee olla läpinäkyvä kaikissa opintosuorituksissa. Muusta datasta tai tuloksista poikkeavan datan pois jättäminen täytyy myös raportoida.

5.2 Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä opinnoissa

Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä

Muusta hyvän tieteellisen käytännön vastaisesta toiminnasta kuin vilpistä käytetään Suomessa vakiintuneen käytännön mukaisesti nimitystä piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä (3, s. 17). 

Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä opinnoissa voi ilmetä monella tavalla, esimerkiksi piittaamattomuutena muiden opiskelijoiden ja opettajien oikeuksista tai toisten työn ja saavutusten vähättelynä. Piittaamattomuus voi vakavissa tapauksissa olla yliopistolaissa tarkoitettua vilpillistä menettelyä tai muutoin epäasiallista käytöstä. 

Alla on listattu esimerkkejä piittaamattomuudesta: 

•    itsensä plagiointi 

Tapaukset, joissa omia aikaisempia opintosuorituksia käytetään uudelleen esittämällä ne uusina tuotoksina, voivat olla vilppiä. Esimerkiksi aiempaa tutkintoa varten tehdyn opinnäytteen esittäminen uutena (muunnelmana tai käännöksenä), ilman viittausta aiempaan opinnäytteeseen, voi olla vilppiä. Kaikissa tapauksissa, kun käytetään aiempia opinnäytteitä tai kurssitöitä., niiden mahdollisesta käytöstä opintosuoritusta varten on keskusteltava valvojan / opettajan kanssa. 

• opetusmateriaalin tai opintosuoritusten epäeettinen levittäminen

Tämä käsittää opettajan opetusmateriaalin tai toisen opiskelijan tekemän opintosuorituksen epäeettisen levittämisen, huolimatta siitä, onko oikea tekijä mainittu, tai luottamuksellisen tiedon tai tutkimusaineiston epäeettisen luovuttamisen tai siirtämisen. Esimerkki epäeettistä levittämistä on, kun opiskelija jakaa opettajan tekemän tehtävän yliopiston ulkopuoliselle taholle kaupallisesti hyödynnettäväksi ilman opettajan lupaa tai myy opiskelijoiden kurssilla tekemän ryhmätyön tuloksen ulkopuoliselle taholle ilman, että sopii asiasta muun työryhmän kanssa. 

Epäily epäeettistä levittämistä käsitellään tämän ohjeen mukaisesti (kappale 6) vain, jos ohje on sovellettavissa tapaukseen.

6 Hyvän akateemisen käytännön rikkomusepäilyjen käsittely 

6.1 Toimijat

Opiskelijat

Opiskelijoiden oletetaan noudattavan vastuullista toimintatapaa. Jos opiskelijaa epäillään rikkomuksesta, hänellä on oikeus asianmukaiseen selvitykseen ja mahdollisuuteen tulla kuulluksi ennen kuin mihinkään toimiin ryhdytään. Opiskelijoilla on myös oikeus käyttää tukihenkilöä prosessissa.

Akateeminen henkilöstö, kuten opettajat, opinnäytteiden valvojat, vastuuprofessorit, opinnäytteiden ohjaajat, muut akateemiset ohjaajat ja tenttivalvojat

Akateemisella henkilöstöllä on velvollisuus tukea eettistä toimintaa opinnoissa, puuttua epäeettiseen toimintaan ja ilmoittaa tarvittaessa hyvän akateemisen käytännön rikkomusepäilyt selvittäjälle. Korkeakoulut huolehtivat siitä, että akateeminen henkilöstö saa menettelyssä tarvitsemansa opastuksen ja tuen. Myös muulla henkilöstöllä on velvollisuus ilmoittaa työtehtäviensä yhteydessä tietoonsa tulleista hyvän akateemisen käytännön rikkomusepäilyistä selvittäjälle.

Dekaani ja korkeakoulujen ulkopuolisen opetusyksikön akateeminen vastuutoimija

Korkeakoulujen dekaanien vastuulla on varmistaa, että kaikki opiskelijoihin kohdistuvat hyvän tieteellisen käytännön rikkomusepäilyt käsitellään noudattaen hyvää hallintotapaa. He myös päättävät jatkotoimista ja huolehtivat päätösten toimeenpanon seurannasta. Dekaani voi delegoida toimivaltaansa kuuluvia tehtäviä nimeämälleen henkilölle Aalto-yliopiston johtosäännön mukaisesti.

Jos tutkinto-opiskelijan kotikorkeakoulu on eri kuin missä rikkomus on tapahtunut, dekaanien vastuu jakautuu seuraavasti:
A sen korkeakoulun, jossa rikkomus on tapahtunut, dekaani vastaa tämän ohjeen mukaisesti rikkomusepäilyn selvittämisestä ja mahdollisesta opintosuoritusta koskevan seuraamuksen määräämisestä, 
B opiskelijan kotikorkeakoulun dekaani vastaa muista tämän ohjeen mukaisesti dekaanille kuuluvista jatkotoimista

Aalto-yliopiston korkeakoulujen ulkopuolisen opetusyksikön, kuten kielikeskuksen tai avoimen yliopiston, akateeminen vastuutoimija on vastuussa korkeakoulujen dekaanien tapaan siitä, että kaikki tapaukset, joissa opiskelijaa epäillään heidän opetusyksikössään tapahtuneesta hyvän akateemisen käytännön rikkomuksesta, hoidetaan  kuten korkeakouluissa kohdassa A. Avoimen yliopiston opiskelijan, joka ei ole tutkinto-opiskelija, osalta kohtaa B vastaavista jatkotoimista vastaa avoimen yliopiston akateeminen vastuutoimija.

Selvittäjä

Selvittäjä vastaa rikkomusepäilyn selvityksen suorittamisesta korkeakoulussa tai korkeakoulujen ulkopuolisessa opetusyksikössä ja valmistelee tapaukset dekaanille tai korkeakoulujen ulkopuolisen opetusyksikön akateemiselle vastuuhenkilölle.²  Selvittäjä toimii sekä opiskelijoiden että henkilöstön yhteyshenkilönä.

Akateemiset asiantuntijat, opinnäytetutkintaryhmä

Dekaani tai korkeakoulujen ulkopuolisen opetusyksikön akateeminen vastuuhenkilö voi selvitystä johtaessaan kysyä akateemisen asiantuntijan mielipidettä. Opinnäytteeseen liittyvää rikkomusepäilyä tutkiessaan dekaani voi myös asettaa akateemisista asiantuntijoista koostuvan opinnäytetutkintaryhmän.

6.2 Menettelyn vaiheet 

6.2.1 Selvityksen aloittaminen

Epäily hyvän akateemisen käytännön rikkomuksesta kurssiin kuuluvassa opintosuorituksessa

Ensimmäisessä vaiheessa kurssin vastuuopettaja päättää tarvitaanko selvitystä. Muiden kurssin työntekijöiden³  tulee ilmoittaa tentissä tai muutoin havaitsemistaan rikkomusepäilyistä kurssilla kurssin vastuuopettajalle (jäljempänä tässä kappaleessa 6.2.1: opettaja).

Jos opettaja havaitsee mahdollisen kurssiin kuuluvaan opintosuoritukseen liittyvän hyvän akateemisen käytännön rikkomuksen, hänen on ilmoitettava asiasta kurssin tai opinnäytteen vastuukorkeakoulun nimetylle selvittäjälle. Jos tapaus on epäselvä, opettaja voi haastatella opiskelijaa selvittääkseen, onko epäilylle perusteita, vai onko kyse vähäisestä huolimattomuudesta tai ymmärtämättömyydestä. Opettaja voi käyttää asiaankuuluvia välineitä epäillyn rikkomuksen tutkimiseen yliopistossa ohjeistetulla tavalla. Esimerkiksi plagiointiepäilyn yhteydessä opettaja voi käyttää yliopiston tarjoamaa alkuperäisyydentarkastusohjelmistoa opiskelijan tuotoksen, kuten tekstin tai lähdekoodin, tutkimiseen. Jos opettaja katsoo, että kyse oli vähäisestä huolimattomuudesta tai ymmärtämättömyydestä, opettaja antaa opiskelijalle opastusta hyvistä tieteellisistä menettelytavoista eikä tapauksen käsittelyä viedä pidemmälle. Tällöinkin opiskelijan teko tai laiminlyönti voi vaikuttaa opintosuorituksen arviointiin. Opettaja voi aina konsultoida selvittäjää ennen kuin päättää, kuuluuko tapauksesta tehdä ilmoitus.

Jos hyvän akateemisen käytännön rikkomusta eli vilppiä tai piittaamattomuutta hyvästä tieteellisestä käytännöstä ei voida sulkea pois, opettajan tulee ilmoittaa epäilystä selvittäjälle. Opettaja antaa selvittäjälle tapauksesta kirjallisen raportin. Opintosuoritusta ei arvostella ennen kuin tapaus on selvitetty. Jos rikkomus todetaan tapahtuneeksi, opintosuoritus hylätään.

Tentin valvojan tulee kirjata muistiin havainnot, opiskelijan selitys ja tehdyt toimenpiteet sekä antaa raportti tenttitilaisuudessa havaitsemastaan rikkomusepäilystä.

Muun kuin opettajan järjestämän tentin valvojan tulee ilmoittaa suoraan selvittäjälle tenttitilaisuudessa havaitsemastaan rikkomusepäilystä. Tällöin selvittäjä huolehtii siitä, että myös opettajalle ilmoitetaan epäillystä hyvän akateemisen käytännön rikkomuksesta tentissä.

Epäily hyvän akateemisen käytännön rikkomuksesta kurssiin liittyvässä hyväksytyssä opintosuorituksessa

Jos opettaja havaitsee mahdollisen hyvän akateemisen käytännön rikkomuksen kurssiin kuuluvassa opintosuorituksessa vasta kyseisen opintosuorituksen tai koko kurssisuorituksen arvostelun jälkeen, hänen on otettava yhteyttä selvittäjään.

Perusteet aloittaa selvitys ratkaistaan tapauskohtaisesti voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Esimerkiksi opettajalla on peruste tutkia opiskelijan samaan kurssiin kuuluvia, aiemmin hyväksyttyjä opintosuorituksia ja selvittäjällä aloittaa hyväksyttyä opintosuoritusta koskevasta rikkomusepäilystä selvitys, jos opiskelijan on todettu syyllistyneen hyvän akateemisen käytännön rikkomukseen jossain saman kurssin toisessa opintosuorituksessa.

Dekaani tekee päätöksen selvityksen aloittamisesta, jos koko kurssin suoritus on jo hyväksytty.

Hyväksyttyä opintosuoritusta koskeva rikkomusepäily käsitellään muutoin soveltuvin osin kuten rikkomusepäilyt, jotka koskevat arvostelematonta opintosuoritusta.

Epäily hyvän akateemisen käytännön rikkomuksesta hyväksiluvussa

Epäily hyväksilukuun liittyvässä rikkomuksesta käsitellään soveltuvin osin kuten opintosuorituksiin liittyvät epäilyt.

Epäily hyvän akateemisen käytännön rikkomuksesta tekeillä olevassa opinnäytteessä (kandidaatti-, maisteri-, lisensiaatti-)

Epäily hyvän akateemisen käytännön rikkomuksesta tekeillä olevassa opinnäytteessä käsitellään soveltuvin osin kuten kurssiin kuuluvaa opintosuoritusta koskeva epäily.  Jos opinnäytteen valvoja, vastuuprofessori tai ohjaaja havaitsee mahdollisen tekeillä olevaan opinnäytteeseen liittyvän hyvän akateemisen käytännön rikkomuksen, hänen on ilmoitettava opiskelijan vastuukorkeakoulun nimetylle selvittäjälle.

Epäily hyvän akateemisen käytännön rikkomuksesta arvosteltavana olevassa opinnäytteessä (kandidaatti-, maisteri-, lisensiaatti-)

Jos opinnäytteen ohjauksesta, tarkastamisesta tai arvostelusta vastaava henkilö tai toimielimen jäsen epäilee rikkomusta arvosteltavaksi jätetyssä opinnäytteessä, hänen on ilmoitettava tästä korkeakoulun selvittäjälle. Arvostelumenettely on keskeytettävä selvityksen ja tutkinnan ajaksi. Päätöksen arvostelumenettelyn keskeyttämisestä tekee dekaani.

Dekaani tekee päätöksen arvosteltavaksi jätettyyn opinnäytteeseen liittyvän selvityksen aloittamisesta. Hän myös päättää selvittäjän selvityksen perusteella mahdollisen opinnäytetutkintaryhmän perustamisesta ja tutkinnan aloittamisesta.

Epäily hyvän akateemisen käytännön rikkomuksesta hyväksytyssä opinnäytteessä (kandidaatti-, maisteri-, lisensiaatti-)

Jos opinnäytteen ohjauksesta, tarkastamisesta tai arvostelusta vastaava henkilö tai toimielimen jäsen saa tietoonsa tai havaitsee mahdollisen hyvän akateemisen käytännön rikkomuksen hyväksytyssä opinnäytteessä, hänen tulee ilmoittaa siitä korkeakoulun selvittäjälle. Myös joku muu henkilö voi tehdä ilmoituksen.

Perusteet aloittaa selvitys ratkaistaan tapauskohtaisesti voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Lähtökohtaisesti selvitys aloitetaan, jos ilmoituksessa esitetty rikkomusepäily on niin vakava, että jos se olisi ollut tiedossa ennen opinnäytteen hyväksymistä niin opinnäytteen arvostelumenettely olisi keskeytetty ja ilmoitus tulee niin ajoissa, että hyväksymispäätös on vielä selvityksen (ml. mahdollisen opinnäytetutkintaryhmän suorittaman tutkinnan) jälkeen korjattavissa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Tätä myöhemmin tulevien ilmoitusten johdosta selvitys aloitetaan vain painavasta syystä.

Dekaani tekee päätöksen hyväksyttyä opinnäytettä koskevan selvityksen aloittamisesta. Tapaus käsitellään muutoin soveltuvin osin kuten sellaiset rikkomusepäilyt, jotka koskevat arvosteltavana olevaa opinnäytettä.

6.2.2 Selvitys: kurssit ja tekeillä olevat opinnäytteet

Selvittäjä tekee selvityksen, kirjoittaa raportin ja antaa sen dekaanille.

Selvittäjä kuulee epäillyn/epäiltyjen, epäilyn esittäjän/esittäjien ja mahdollisesti muiden tarvittavien henkilöiden näkemykset. Selvittäjä kertoo epäillylle tai epäillyille ja muille osapuolille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan prosessissa. Selvittäjä hankkii tarvittavat tiedot ja todisteet sekä kysyy tarvittaessa akateemisen asiantuntijan näkemyksen. Kuulemiset ja muut tiedot kirjataan raporttiin, jonka täytyy sisältää:

• epäillyn tai epäiltyjen henkilöllisyys
• epäily hyvän akateemisen käytännön rikkomuksesta alkuperäisessä muodossaan 
• kuulemiset ja niissä ilmenneet asiat
• johtopäätökset siitä
  - onko opiskelija loukannut hyvää akateemista käytäntöä
  - onko opintosuoritus hylättävä
  - onko asia vietävä edelleen rehtorille kurinpitotoimien harkintaa varten.

Selvittäjä antaa raportin dekaanille.

6.2.3 Selvitys, tutkinta ja opinnäytetutkintaryhmä: arvosteltavana olevat tai hyväksytyt opinnäytteet (kandidaatti- ja maisterinopinnäytteet, lisensiaatintutkielmat)

Selvitys

Selvittäjä tekee selvityksen, kirjoittaa raportin ja antaa sen dekaanille (ks. 6.2.2.). Erona kohdassa 6.2.2 määrättyyn menettelyyn:

• Raportin johtopäätöksenä voi olla se, että asia ei ole valmis ratkaistavaksi vaan tutkintaa varten on perustettava opinnäytetutkintaryhmä.
• Epäillylle opiskelijalle annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi ennen kuin dekaani tekee päätöksen siitä, mihin jatkotoimiin ryhdytään.

Opinnäytetutkintaryhmän prosessi

Dekaani voi nimittää opinnäytetutkintaryhmän, jos 

• selvittäjä sellaista suosittelee tai
• epäilty opiskelija vaatii opinnäytetutkintaryhmän tekemää tutkintaa tai 
• dekaani muusta syystä katsoo opinnäytetutkintaryhmän tarpeelliseksi asian selvittämistä varten.

Opinnäytetutkintaryhmä koostuu vähintään kolmesta henkilöstä, joilla on tarvittava akateeminen asiantuntemus ja tietämys tutkimusetiikasta. Dekaani nimeää ryhmälle lisäksi valmistelijan.

Opinnäytetutkintaryhmän tehtävä on suorittaa tutkinta, kirjoittaa raportti ja antaa se dekaanille.

Ryhmä hoitaa tarvittavat kuulemiset ja hankkii tarvittavat tiedot ja todisteet. Kuulemiset ja muut tiedot kirjataan raporttiin, jonka täytyy sisältää:

• epäillyn tai epäiltyjen henkilöllisyys
• epäily hyvän akateemisen käytännön rikkomuksesta alkuperäisessä muodossaan 
• kuulemiset ja niissä ilmenneet asiat
• johtopäätökset siitä 
  - onko opiskelija rikkonut hyvää akateemista käytäntöä
  - onko opintosuoritus hylättävä
  - onko asia vietävä edelleen rehtorille kurinpitotoimien harkintaa varten.

Opinnäytetutkintaryhmä antaa raportin dekaanille.

6.2.4 Dekaanin päätös

Selvittäjän tai opinnäytetutkintaryhmän antaman raportin perusteella selvityksestä vastaavan korkeakoulun dekaani tekee päätöksen siitä, onko rikkomus tapahtunut. Dekaanin päätös voi poiketa raportin ehdotuksista. Jos dekaani toteaa arvosteltavana olevasta opintosuorituksesta hyvän akateemisen käytännön rikkomuksen, hän palauttaa opintosuorituksen opettajalle tai muulle päätöksentekijälle hylättäväksi. Jos opintosuoritus kuuluu kurssiin, dekaani palauttaa tarvittaessa koko kurssin suorituksen opettajalle hylättäväksi.

Dekaani voi myös antaa opiskelijalle kirjallisen huomautuksen tai puhutella häntä tai:

• Jos opiskelija ei ole selvityksestä vastanneen korkeakoulun tutkinto-opiskelija vaan toisen Aalto-yliopiston korkeakoulun tutkinto-opiskelija, dekaani siirtää asian kyseisen opiskelijan kotikorkeakoulun dekaanille kirjallisen huomautuksen antamisen ja/tai puhuttelun pitämisen harkintaa varten.
• Jos opiskelija ei ole Aalto-yliopiston tutkinto-opiskelija vaan avoimen yliopiston opiskelija, dekaani siirtää asian avoimen yliopiston vastuutoimijalle soveltuvien jatkotoimenpiteiden harkintaa varten.

Jos tutkinto-opiskelijan kotikorkeakoulun dekaani pitää opiskelijan rikkomusta sellaisena yliopistolain 45 §:n mukaisena epäasiallisena käytöksenä, jolle tulisi harkita seuraamuksena kurinpitorangaistusta, hän esittää rehtorille kurinpitotoimia harkittavaksi.

Selvittäjä voi muistuttaa opiskelijaa hyvästä akateemisesta käytännöstä myös silloin kuin dekaani ei anna kirjallista huomautusta tai pidä puhuttelua.  

6.3 Menettelyn vaiheet: väitöskirja

Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa: Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-ohje 2023 -ohjeessa (3) kuvattua menettelytapaa sovelletaan silloin, kun epäily hyvän tieteellisen käytännön loukkauksesta koskee väitöskirjaa, joka on esitarkastuksessa, hyväksyttävänä tai hyväksytty.

HTK-ohjeen mukaan ilmoittaja esittää kirjallisen ilmoituksen oletetusta HTK-loukkauksesta yliopiston rehtorille. Jos väitöskirjaa koskeva epäily tulee dekaanin tietoon muulla tavoin, hän tiedottaa asiasta rehtoria ja soveltuvissa tapauksissa kehottaa asian tietoon tuonutta henkilöä tekemään HTK-ohjeen mukaisen kirjallisen ilmoituksen rehtorille HTK-prosessiin etenemiseksi.

Rehtori päättää HTK-prosessin aloittamisesta. Hän myös päättää, keskeytetäänkö esitarkastus tai arvostelumenettely HTK-prosessin aikana. Kiireellisissä tapauksissa dekaani tekee päätöksen esitarkastuksen tai arvostelumenettelyn keskeyttämisestä, kunnes rehtorilla on mahdollisuus tarkastella HTK-loukkaussyytöstä.

Jos suoritetun HTK-prosessin tuloksena väitöskirja pitää hylätä tai muita seuraamuksia harkita, rehtori palauttaa tapauksen käsittelyn dekaanille jatkotoimien seurantaa varten.

Epäily hyvän akateemisen käytännön rikkomuksesta tekeillä olevassa väitöskirjassa käsitellään soveltuvin osin kuten muita tekeillä olevien opinnäytteitä koskevat epäilyt.  Jos vastuuprofessori tai ohjaaja havaitsee mahdollisen tekeillä olevaan väitöskirjaan liittyvän hyvän akateemisen käytännön rikkomuksen, hänen on ilmoitettava opiskelijan kotikorkeakoulun nimetylle selvittäjälle. Selvitykseen sovelletaan edellä 6.2.2 kuvattua selvitysmenettelyä ja asian ratkaisee 6.2.4 mukaisesti dekaani.

7 Hyvän akateemisen käytännön rikkomusten seuraamukset 

7.1 Seuraamukset opintosuorituksen arvioinnille ja hyväksymiselle

Kurssilla tehty opintosuoritus, opinnäyte tai muu opintosuoritus jätetään muutoin arvostelematta ja hylätään, jos dekaanin päätöksen tai HTK-menettelyn lopputulos vahvistaa sen, että opiskelija on rikkonut hyvää akateemista käytäntöä eli syyllistynyt vilppiin tai piittaamattomuuteen hyvästä tieteellisestä käytännöstä sitä tehdessä ja opintosuoritus tulee hylätä. Koko kurssin suoritus voidaan hylätä, jos yksittäisen kurssiin kuuluvan opintosuorituksen kohdalla rikkomus on vakava. Opiskelijalla on oikeus hakea oikaisua arvosteluun yliopistolaissa säädetyllä tavalla myös tapauksessa, jossa syy hylkäämiseen on hyvän akateemisen käytännön rikkomus.

Opiskelija, jonka arvosteltavana olevaa opinnäytettä tai esitarkastukseen jätettyä väitöskirjaa esitetään hylättäväksi tämän ohjeen tai HTK-ohjeen mukaisen menettelyn lopputuloksena, voi pyytää arvostelusta päättävältä henkilöltä tai toimielimeltä arvostelumenettelyn tai esitarkastuksen keskeyttämistä ja raukeamista siten kuin Aalto-yliopiston yleisten opetusta ja opiskelua koskevien sääntöjen 29 §:ssä määrätään. Arvostelumenettelyn tai esitarkastuksen raukeaminen ei vaikuta mahdollisiin muihin rikkomuksen seuraamuksiin.

Opiskelijalle, joka on loukannut hyvää akateemista käytäntöä, ei voida asettaa erillistä karenssia suorittaa tietty opintosuoritus. Opiskelijan oikeuteen uusia hylätty opintosuoritus tai kurssi ei vaikuta se, että hylkäys on tehty hyvän akateemisen käytännön rikkomuksen takia.

Vakavissa hyvän akateemisen käytännön rikkomuksissa jo hyväksytty opinnäyte tai muu opintosuoritus voidaan hallintolain mukaisissa tilanteissa hylätä jälkikäteen. Tieto varmistetusta vakavasta hyvän akateemisen käytännön rikkomuksesta voidaan liittää hyväksyttyyn opinnäytteeseen, myös silloin kun opinnäytettä ei voida enää jälkikäteen hylätä.

Edellä tässä kappaleessa mainittuja hyvän akateemisen käytännön rikkomusten vakavuutta arvioidaan teon laajuuden, toistuvuuden, tieteellisen merkityksen sekä haitallisuuden kannalta.

7.2 Kurinpitotoimet

Opiskelijalle, joka on syyllistynyt vilppiin, voidaan määrätä kurinpitorangaistus yliopistolain 45 §:ssä kuvatulla tavalla. Lain mukaan opiskelijalle, joka toimii vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus tai erottaa hänet yliopistosta määräaikaisesti, korkeintaan vuodeksi. Myös opiskelija, joka on syyllistynyt vilppiin auttamalla toista opiskelijaa saamaan vilpillisesti etua opinnoissa tässä ohjeessa kuvatulla tavalla, voi saada kurinpitorangaistuksen.

Rehtori päättää mahdollisista kurinpitotoimista. Hän päättää, antaako kirjallisen varoituksen vai ehdottaako hän opiskelijan määräaikaista erottamista yliopiston hallitukselle.

Yliopiston hallitus päättää opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta.

8 Tiedon säilytys ja käsittely 

8.1 Rikkomusepäilyjen käsittelyyn liittyvien asiakirjojen ja tietojen säilytys ja jakaminen

Dekaanin kirjallinen huomautus opiskelijalle, muistio pidetystä puhuttelusta tai muut selvityksen johtopäätökset ja jatkotoimet tallennetaan kirjallisessa muodossa ja säilytetään opiskelijan valmistumiseen saakka, kuitenkin enintään kymmenen vuotta siinä korkeakoulussa, joka on vastuussa tehdyistä toimista.

HTK-menettelyn ja kurinpitomenettelyn asiakirjojen säilytyksestä on voimassa mitä määrätään Aalto-yliopiston tiedonhallintasuunnitelmassa.

Jos opiskelijan rikkomusepäilyn selvittäminen ja muista jatkotoimista päättäminen kuuluvat eri korkeakoulujen dekaanien vastuulle, näiden korkeakoulujen selvittäjät vastaavat tarvittavien asiakirjojen ja tietojen jakamisesta toisen korkeakoulun kanssa.

Jos opiskelija on tutkinto- tai vaihto-opiskelijana jossakin toisessa Aalto-yliopiston korkeakoulussa kuin missä asiaa on selvitetty tai on tehty muita jatkotoimia, selvittäjä toimittaa tiedon tehdyistä toimista myös tähän korkeakouluun.

Mitä tässä määrätään asiakirjojen ja tietojen säilytyksestä ja muusta käsittelystä korkeakouluissa, koskee soveltuvin osin myös korkeakoulujen ulkopuolisia opetusyksiköitä.

Korkeakoulut ja korkeakoulujen ulkopuoliset opetusyksilöt tilastoivat ilmoitusten ja vilppiselvitysten sekä seuraamusten lukumäärät ja raportoivat ne vuosittain.

8.2 Yhteistyöyliopistolle ilmoittaminen ja yhteistyöyliopiston ilmoituksen käsittely

Hyvän akateemisen käytännön rikkomuksista ilmoittamisen tulee tarvittaessa sisällyttää uusien kansainvälisten ja kotimaisten vaihto-, kaksois- tai yhteistutkinto-, opetusyhteistyö- ja vastaavienkoulutusta koskevien sopimusten ehtoihin.

Hyvän akateemisen käytännön rikkomuksista ilmoitetaan yhteistyöyliopistolle ja muille sopimuksessa mainituille osapuolille. Päätöksen ilmoittamisesta tekee rikkomuksen tehneen opiskelijan kotikorkeakoulun dekaani.

Korkeakoulun dekaani käsittelee yhteistyöyliopiston ilmoituksen Aalto-yliopiston opiskelijan todetusta rikkomuksesta (kts. 6.2.4).

9 Vilppiepäilyjen käsittely opiskelijavalinnassa

Vilppi opiskelijavalinnassa

Tenttivilppi (kuten lunttaaminen) valintakokeissa ja väärennettyjen asiakirjojen käyttö tai tahallinen väärien tietojen antaminen hakuprosessissa katsotaan vilpiksi opiskelijavalinnassa.

Tohtorinkoulutukseen hakevien oletetaan noudattavan hyvää akateemista käytäntöä ja etiikkaa valmistellessaan tutkimussuunnitelmia hakua varten. Hyvän akateemisen käytännön rikkominen hakuasiakirjoissa voidaan katsoa vilpiksi opiskelijavalinnassa.

Vilppi opiskelijavalinnoissa voi johtaa hakemuksen hylkäämiseen.

Toimivalta vilppiepäilyn selvittämisestä ja seuraamuksista päättämisestä alla esitetyin tarkennuksin on sen Aalto-yliopiston korkeakoulun dekaanilla, jonka hakukohteesta on kysymys.

Valintakokeet

Vastuu valintakokeita koskevien vilppiepäiltyjen selvittämisestä on Aalto-yliopiston hakijapalveluissa tai kokeen järjestävässä Aalto-yliopiston korkeakoulussa. Jos epäilty vilppi tapahtuu haettaessa Aalto-yliopistoon jonkin toisen yliopiston järjestämässä valintakokeessa, Aalto-yliopisto sopii selvittämisvastuusta järjestävän tahon kanssa.

Yksityiskohtaiset menettelyohjeet vilppi- tai vilppiepäilytapauksien käsittelyyn annetaan valintakoevalvojien ohjeissa. Seuraamuksista päätetään joko sovitun yhteisvalinnan menettelykäytänteiden mukaisesti tai toimivalta niistä päättämiseen on sen Aalto-yliopiston korkeakoulun dekaanilla, jonka hakukohteesta on kysymys.

Vilpistä epäillylle hakijalle annetaan osana selvitystä mahdollisuus kertoa näkökantansa, joko kokeen aikana, sen jälkeen tai molemmissa vaiheissa.

Vilppiin syyllistyminen valintakokeessa johtaa hakijan kokeen tai sen osan hylkäämiseen. Hylättyä koetta tai sen osaa ei voi uusia, koska tämä ei olisi hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun mukaista.

Väärennetyt asiakirjat

Väärennettyjen asiakirjojen esittäminen hakuprosessissa voi johtaa hylkäämiseen valinnassa. Aalto-yliopisto voi myös käynnistää rikosprosessin hakijaa vastaan.

Hakijan oikeusturva

Vilppiepäilyt selvitetään hallintolakia (434/2003) ja hyvän hallinnon periaatteita noudattaen.

Hakijalla, jonka hakemus on hylätty vilpin vuoksi, on osana oikeusturvakeinoja oikeus pyytää valintapäätöksen oikaisua. Tämä tehdään yliopistolain (558/2009) 82 §:ssä säädetyn valintojen oikaisuprosessin mukaisesti.

Lähteet

1. Aalto-yliopiston eettiset periaatteet 2021. Saatavissa: https://www.aalto.fi/fi/aalto-yliopisto/eettiset-periaatteet-arvot-kaytantoon.
2. The European Code of Conduct for Research Integrity. The European Federation of Academies of Sciences and Humanities. 2024. Saatavissa: https://allea.org.
3. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-ohje. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2023. Saatavissa: https://tenk.fi/sites/default/files/2023-03/HTK-ohje_2023.pdf.
4. The Fundamental values of Academic Integrity. International Center for Academic Integrity. 2021. Saatavissa: https://academicintegrity.org/images/pdfs/20019_ICAI-Fundamental-Values_R12.pdf
5. Aalto-yliopiston yleiset opetusta ja opiskelua koskevat säännöt. Saatavissa: https://www.aalto.fi/fi/hakemukset-ohjeet-ja-saannot/aalto-yliopiston-yleiset-opetusta-ja-opiskelua-koskevat-saannot-voimassa-182021-alkaen
6. Vastuullisen käyttäytymisen säännöt – opiskelijoiden oikeudet ja velvollisuudet. Aalto-yliopisto. 2020. Saatavissa: https://www.aalto.fi/fi/hakemukset-ohjeet-ja-saannot/vastuullisen-kayttaytymisen-saannot-opiskelijoiden-oikeudet-ja-velvollisuudet-voimassa-182020-alkaen

Viitteet

¹ Toisen henkilön tuottaman teoksen luvaton käyttö voi myös olla tekijän- tai muun immateriaalioikeuden loukkaus Suomen tai muun maan lakien mukaan. Yliopisto ei voi tutkia tekijänoikeuden loukkauksia.

² Yleensä korkeakoulun selvittäjä on korkeakoulun opintoasiainpäällikkö.

³ kuten tuntiopettajien ja opetus- tai kurssiassistenttien