Otaniemen kampukselle uusi lahopuutaideteos
Teos tukee muun muassa kampusluonnon monipuolisuutta.
Otaniemen kampusmetsissä on monipuolinen puuston ikä- ja lajijakauma. Monipuolisuus takaa hyvän elinympäristön puustoa hyödyntäville lajeille, kuten sammalille, jäkälille, kääville ja sienille. Kääpien avulla voidaan myös tunnistaa metsien suojelu- sekä luontoarvoja, ja ne ilmentävät milloin metsä on tullut vanhan metsän ikään. Lisäksi joitakin kääpiä voidaan käyttää indikaattorilajeina, jotka ilmentävät arvokkaita luonnonelinympäristöjä.
Käävät ja sienet hyödyntävät lahoavaa puustoa ja valmistelevat maatuvaa puuainesta palaamaan takaisin luonnon kiertokulkuun ravinteina tuleville lajeille. Maatuva puuaines on luonnon toiminnalle merkityksellistä, ja lahopuut toimivat pesäpaikkoina myös hyönteisille. Kaikkialla kampusmetsissä toteutetaan lahopuujatkumoa, sillä se voi olla myös avuksi metsätuhohyönteisten kantojen hillitsemisessä.
Metsät saavat lahopuulisäystä niin, että lahorungot jätetään aina maastoon ja maisemoidaan. Maastoon jätetään myös tekopökkelöitä ja pystylahopuuta. Esimerkiksi Dipolin alueella on runsaasti maalahopuuta, sillä kaikki kaatunut tai metsänhoidollisista syistä kaadettu puu on jätetty maastoon.
Ossinlammen lähistölle on jätetty kaadettua koivupuuta lahoamaan ja tuomaan ravinnetta uusille istutetuille euroopanpensaskoivuille. Euroopanpensaskoivujen mikrometsäkokeilussa tutkitaan, voisiko pensaskoivu soveltua muuallekin kampuksella maltillisen kasvutapansa vuoksi. Koivulajikkeet sopivat myös visuaalisesti tyylikkäästi vanhaan metsäkampusalueeseen.
Luonnon toiminnan kannalta lajien väliset vaikutussuhteet ovat tärkeitä. Jokainen laji täyttää omaa ekolokeroaan, ja jonkin lajin puuttuessa sen lokeron tulee täyttämään toinen laji. Tätä voidaan tarkastella esimerkiksi kirjanpainajakuoriaisen kannalta: sen luontaisina vihollisina toimivat kovakuoriaiset, loispistiäiset tai petokärpäset. Parhaiten Otaniemessäkin esiintyvän kirjanpainajan kannan kurissa pitämiseen voi varautua huolehtimalla sen luonnollisten vihollisten pesäpaikoista ja elinympäristöistä.
Terve ja toimiva elinympäristö tarvitsee kaikki osa-alueet tarjotakseen monipuolisia ja luonnonmukaisia elinympäristöjä kasveille ja eläimille. Vanhoissa metsissä on valmiiksi monipuolinen lahopuurakenne, ja maatuva puuaines sisältää valtavan määrän elämää.
Luonnon monimuotoisuuden havainnointi voi vaatia rauhoittumista puiden äärelle sekä tarkkaa silmää. Kyky havainnoida maaperää, kantojen koloja, kivien onkaloita ja mineraalimaiden hiekkapainaumia auttaa havaitsemaan vilkkaan eliöstön.
Teos tukee muun muassa kampusluonnon monipuolisuutta.
Metsänhoidollisia töitä tehdään syksyllä 2024 muun muassa harventamalla vanhoja puita ja oksia.