Ihmisten, kasvien ja pölyttäjien kampus
Aalto-yliopiston kampusluontoa hoidetaan monimuotoisuus ja luontotyyppien ominaislajisto huomioiden.
Niityt Otaniemen kampuksella
Kampusluonnon keskeinen monimuotoisuutta edistävä ja ilmastonmuutoksen sopeutumiseen tähtäävä toimi on arvioida niittyjen soveltuvuutta kampukselle. Niityt ovat tärkeitä esimerkiksi harvinaisille ja uhanalaisille lajeille, ja toimivat virkistyksen lähteinä myös kaikille kampuksen käyttäjille.
Kampusluonnon keskeinen monimuotoisuutta edistävä ja ilmastonmuutoksen sopeutumiseen tähtäävä toimi on arvioida niittyjen soveltuvuutta kampusalueen maisemanhoidossa. Niitytysten suhteen on kuitenkin huomioitava, että niityn kehittyminen vaatii sopivat olosuhteet sekä oikeanlaista, usein käsin tehtävää, hoitoa.
Niittyjen luontainen kehittyminen liittyy joko perinnemaisemaan, perinnemaisemanhoidon historiaan tai luontaisesti avoimiin laidunnettuihin ketoihin, ja niitä ei Otaniemessä juurikaan enää ole. Avoimet, kuivat ja karut niityt ovat kuitenkin erityisen tärkeitä harvinaisille ja uhanalaisille lajeille. Myös monet perinneympäristöt ovat luontotyyppeinä uhanalaisia.
Niitytystä pyritään kuitenkin kampuksella toteuttamaan niillä sijainneilla, joilla sen kasvu ja kukoistus on mahdollista saada onnistumaan, tai paikoissa joissa niityn perustamiseen on jokin muu luontainen syy.
Niityt uuselinympäristönä
Uuselinympäristönä niitty kannattaa perustaa silloin, kun se on kooltaan riittävän vaikuttava ja voi luoda laadullisesti korkeatasoisen uuselinympäristön. Suuret avoimet alueet toimivat ekologisesti paremmin kuin pienet, ja kasvillisuus heijastaa alueen laatua myös hyönteisten ja muiden eliölajien kannalta.
Pölyttäjähyönteiset hyötyvät laajoista ja toisiinsa kytkeytyneistä niittyverkostoista, joissa niittyjen välimatka on lyhyehkö ja jotka sisältävät runsaasti kukkivia kasveja. Pölyttäjille tärkeitä ovat myös sopivat pesäpaikat, kuten lahopuut, sekä kasvilajien monimuotoisuus, joka tarjoaa ravintoa vaiheittain.
Kampuksella Vuorimiehentien alueella on vieraslajitorjunnan myötä perustettu hiekkainen karun maan niitty. Alue soveltuu hyvin uuselinympäristöniityksi koska siellä oli tarve maisemoida alue soveltuvalla kasvillisuudella. Vuorimiehentien niityn maisemoinnissa käytetään myös läheisiä kaadettuja koivun runkoja, sillä ne ovat paahdeniityillä otollisia pesäpaikkoja hyönteisille.
Otaniemen kampuksella on paahde-elinympäristöä myös Kandidaattikeskuksen Amfilla sekä Harald Herlin -oppimiskeskuksen edustalla. Muun muassa tätä uuselinympäristötyyppiä toteutetaan silloin, kun nurmi ei selviä kulutuksen tai kuivuuden vuoksi. Paahdeketoinen Vuorimiehentien alue kytkeytyy osaksi näitä.
Vuorimiehentien uuselinympäristöniityn alueella sijaitsee myös vanhan Otaniemen kartanon pihapiirin rakenteita ja lajistoa, joka voi levittäytyä uuselinympäristökedolle. Todennäköisesti myös japanintatar-ongelman alkujuuret on Otaniemen ihmisasutuksen historiassa.
Elävät ja virkistävät kampusmetsät - syksyiset metsänhoitotoimet käynnistyvät
Metsänhoidollisia töitä tehdään syksyllä 2024 muun muassa harventamalla vanhoja puita ja oksia.