Perustieteiden korkeakoulussa koulutetaan yhteiskunnan, talouden ja tekniikan rajapintojen ammattilaisia. Koulun monialaisesti ajattelevat opiskelijat ja tutkijat testaavat ennakkoluulottomasti teorioitaan ja ideoitaan ja laajentavat tieteen rajoja.
Ydintieteitä yhdistelemällä koulussa tehdään kauaskantoista tutkimus- ja kehitystyötä paremman yhteiskunnan puolesta mm. kvanttifysiikan, nano-optiikan, kestävien energiajärjestelmien sekä teknologiapohjaisen liiketoiminnan aloilla.
Tiede ja koulutus ovat osa hyvinvointiyhteiskunnan perustaa, josta ei voi tinkiä. Globaalien kestävyyshaasteiden ja ikääntyvien yhteiskuntien ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan jatkossakin uusia osaajia ja innovaatioita.
Alle 60 % Aalto-yliopiston kuluista katetaan opetus- ja kulttuuriministeriön budjetista. Loppurahoitus kerätään erilaisista muista lähteistä, kuten yksityislahjoituksista. Siksi kaiken kokoiset lahjoitukset ovat erityisen tärkeitä.
Lahjoita Perustieteiden korkeakoululle ja olet mukana rakentamassa kestävää tulevaisuutta!
Systeemisen ja kognitiivisen neurotieteen yhdistäminen biofysiikkaan ja lääketieteelliseen tekniikkaan ei ole se kaikkein yksinkertaisin kokonaisuus, mutta sitäkin tärkeämpi meille kaikille, jotka ovat joskus olleet tekemisissä sairauksien kanssa joko omakohtaisesti tai läheistensä kautta.
Sinun ei tarvitse ymmärtää propioseptiikkaa tai DNA-nanoteknologiaa eikä aivojen hermoverkkojen spatiotemporaalista etenemistä jälkisynaptisiin hermoverkkovirtoihin ymmärtääksesi lääketieteellisen teknologian kehityksen tarpeellisuuden.
Jos esimerkiksi sellaiset aiheet kuin tarkkaavaisuus, muisti, aivokuvantaminen, hammassairaudet, kipu, kuntoutus sekä mielen ja kehon toiminnot kuulostavat varteenotettavilta tutkimus- ja kehityskohteilta, saattaa Perustieteiden korkeakoulu olla henkinen kotipaikkasi.
Tekniikka yksinään ei ole kovinkaan käyttökelpoista. Mutta kun kuvaan tulee mukaan ihminen, joka käyttää laitetta jonkin tavoitteensa saavuttamiseksi, tulee teknologiasta hyödyllistä.
Oli kyse sitten tekoälystä tai mistä tahansa teknologiasta, se pitää sisällään tekijänsä – niin tietoiset kuin tiedostamattomat – ennakkoluulot, ennakko-oletukset ja -odotukset. Tämän takia mm. psyko-fyysis-sosiaalisten ihmisten käyttäytymisen ymmärtäminen, kulttuurilliset ja sosioekonomiset taustat sekä teknologian käyttöympäristöt ovat osa inklusiivinen teknologian kehitystä.
Tarvitsemme jatkossakin uteliaita ajattelijoita kehittämään teknologiaa, joka yhdistää ihmisiä erottelemisen sijaan.
Tarvitsemme Perustieteiden korkeakoulun osaajia.
Ihmiskunnan suuriin haasteisiin tarvitaan osaajia, jotka hallitsevat laajoja kokonaisuuksia; osaajia, jotka eivät tyydy annettuihin vaihtoehtoihin, vaan aktiivisesti edistävät omaa tieteenalaansa.
Lahjoita ja varmista osaltasi, että meillä on tulevaisuudessakin teknillisen fysiikan, tietotekniikan, tuotantotalouden, matematiikan ja systeemianalyysin sekä neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan asiantuntijoita.
Tehtävä ei ole helppo julkisen talouden kiristyessä. Tieteestä ja tutkimuksesta ei kuitenkaan ole varaa karsia, siksi lahjoitukset koulutuksen ja tutkimuksen korkean laadun varmistamiseksi ovat tärkeämpiä kuin koskaan.
Perustieteiden korkeakoulu laajentaa tieteen rajoja. Lahjoittamalla autat luomaan uutta tietoa ja syventämään ymmärrystä.
Jos harkitset yli 10,000 euron suuruista lahjoitusta, olethan yhteydessä joko Nora Rahnastoon (yksityislahjoitukset) tai Simo Kohoseen (organisaatiolahjoitukset).
Opiskelijamme ja tutkijamme työskentelevät niin hyvinvoivan ihmisen kuin yhteiskunnankin hyväksi.
Aalto-yliopistossa helmikuussa alkaneen hankkeen tavoitteena on hyödyntää potilaan omaa aivotoimintaa neurologisten sairauksien hoidossa. Tutkimuksessa kehitettävä aivokäyttöliittymä (brain–computer interface, BCI) toimii mittaamalla potilaalta sähköisiä signaaleja, jotka syntyvät hänen ajatellessaan motorisia liikkeitä, ja muuttamalla nämä signaalit tietokoneen käskyiksi.
Tutkijamme kertovat, miten tekoälyteknologia muuttaa terveydenhuoltoa ja miten siihen kannattaa suhtautua.
Uusi tutkimus paljastaa, että osa nettiselaajien sopeutumisstrategioista vain pahentaa ongelmaa.
Physics World -lehti on valinnut Aalto-yliopiston professori Mika A. Sillanpään johtaman tutkimustiimin julkaiseman artikkelin vuoden tärkeimmäksi fysiikan alan tutkimusläpimurroksi. Physics World edustaa kansainvälistä fyysikkoseuraa, ja palkittujen tutkimustulosten tulee viedä tiedettä tai sen sovelluksia merkittävästi eteenpäin. Aikaisemmin palkinnon ovat saaneet muun muassa ensimmäinen kuva mustasta aukosta sekä havainto gravitaatioaalloista, joka sai sittemmin myös Nobelin palkinnon.
Uutta johtamisen professoria kiinnostaa erityisesti työn muutos ja virtuaalisen työn johtaminen, ihmisten hyvinvointi ja sitoutuminen organisaatioon.
Ihmisten ja tietokoneiden vuorovaikutukseen keskittyvä tutkimus on tärkeässä roolissa, kun yhteiskunnat digitalisoituvat. Miten varmistetaan, että digisiirtymä on vastuullinen ja kestävä?
Kun algoritmi ottaa ohjat, aivojen magneettistimulaatiosta tulee nopeampaa ja tehokkaampaa. Menetelmä tuo uusia mahdollisuuksia muun muassa vakavan masennuksen ja kivun hoitoon.
Tutkijat ovat onnistuneet luomaan Liisa ihmemaassa -tarinoiden mukaan nimetyn renkaan, jolla on lähes sadunomaisia ominaisuuksia.
Matilda Backholm pyrkii määrittämään monimutkaisen liikkumiskäyttäytyminen omaavan suolakatkaravun fysiikkaa. Löydösten avulla voidaan kehittää esimerkiksi ”nieltävää kirurgiaa”.
Shaking up Tech -tapahtuman tavoite on tarjota monipuolinen käsitys tekniikasta alana ja uravalintana. Yliopistot järjestävät tapahtuman vuosittain ammatinvalinnan kynnyksellä oleville nuorille naisille ja sukupuolivähemmistöjen edustajille.
Perustieteiden korkeakoulun opiskelijoista valmistuu vastuullisia ja monialaisia asiantuntijoita, huomisen johtajia ja visionäärejä.
Korkeakoulu kouluttaa alansa ammattilaisia viidellä laitoksella: teknillisen fysiikan laitos, tietotekniikan laitos, tuotantotalouden laitos, matematiikan ja systeemianalyysin laitos sekä neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos.