Oasis-blogi: Luova flow -kokemus

Oletko viime aikoina keskittynyt täydellisesti uppotuen johonkin tehtävään töissä? Milloin viimeksi olit tyytyväinen saatuasi jonkin haastavan tehtävän valmiiksi?

Tuollaisina hetkinä koit luovan flow-tilan, josta sait motivaatiota palata saman työn pariin uudelleen ja parantaa suoritustasi edelleen.

Flow-tila on tietoisuuden tila, jossa ihminen on täysin uppoutunut johonkin tehtävään, kuten mielenkiintoisen tutkimuksen lukemiseen tai abstraktikutsuun vastaamiseen. Flow-tilan käsitteen on keksinyt psykologi Mihály Csíkszentmihályi 1960-luvulla, kun hän tutki kuvataiteilijoiden luovaa prosessia. Hän vaikuttui taitelijoiden kyvystä jatkaa päättäväisesti työskentelyä väsymyksestä tai nälästä huolimatta. Hän halusi oppia ymmärtämään tätä subjektiivista sisäisen motivaation ilmiötä.

Tutkittuaan mm. shakinpelaajia, vuorikiipeilijöitä ja säveltäjiä Csíkszentmihályi päätyi siihen, että flow-tila syntyy, kun yksilöllä on omaan taitotasoonsa nähden sopiva haaste ratkaistavanaan. Myöhemmin Csíkszentmihályi kollegoineen laajensi tutkimusta haastattelemalla insinöörejä, liiketalouden osaajia ja lääkäreitä ja muita vähemmän luovien alojen ammattilaisia.

Mistä flow-tilan tunnistaa?

Entä sinä? Mistä tiedät, että olet päässyt flow-tilaan? Tiedät olevasi flow-tilassa työtä tehdessäsi, jos nämä neljä piirrettä kuulostavat tutuilta:

1. Keskityt täysin tekemääsi asiaan. Kun luet kiinnostavaa tutkimusartikkelia, ja siinä kehitellyt ajatukset vaativat kaiken huomiosi, unohdat kaikki muut sen päivän suunnitelmat. Tunnet siirtyväsi kokonaan tutkimuksen käsitteiden maailmaan.
2. Häiriötekijät eivät enää vaikuta sinuun. Elät hetkessä ja keskityt vain lukemaasi tietoon ja sen herättämiin ajatuksiin. Voit jopa alkaa kirjoittaa ylös uusia ideoita. Ympäröivä maailma tuntuu katoavan.
3. Ajantaju katoaa. Kello kertoo tuntien kuluneen, vaikka sinusta tuntuu, että olisit käyttänyt lukemiseen vain joitakin minuutteja.
4. Toiminnasta tulee päämäärä itsessään. Tutkijaurasi alussa jouduit ehkä lukemaan artikkeleita vain, koska työsi vaati sitä. Vuosien sinnikkään opettelun jälkeen nautit artikkeleiden lukemisesta, koska olet löytänyt oman luovan lähestymistapasi niihin, mikä tekee lukemisesta nautittavaa. Voit vaikkapa lukea abstraktin ja laittaa tutkimuksen syrjään hetkeksi ja miettiä, miten itse olisit kirjoittanut artikkelin. Mitä teoreettisia viitekehyksiä, menetelmiä ja otoskokoa olisit itse käyttänyt? Sen jälkeen voit palata artikkeliin ja lukea sen. Nykyään siis luet artikkeleja mielelläsi, koska se rikastuttaa ajatteluasi.

Voit nyt miettiä mielessäsi, minkä verran olet kokenut mainittuja neljää mielentilaa ja onko mielentilan voimakkuus silloin ollut matala, kohtalainen vai korkea. Sillä, onko flow-tilasi ollut voimakkuudeltaan matala vai korkea, ei kuitenkaan ole väliä. Tärkeintä on, että olet löytänyt tavan nauttia työstäsi. Mitä useammin koet flow-tilan, sitä todennäköisemmin suoriudut erinomaisesti työssäsi.

Jos et samaistu yllä mainittuihin kokemuksiin, ei hätää. Nyt on aika opetella luomaan flow-tilan vaatimat olosuhteet ja siten lisäämään luovia hetkiä jokapäiväisessä työssäsi.

Luovan flow-tilan saavuttaminen

Akateemisessa ympäristössä luova prosessi alkaa sattumanvaraisesta löydön hetkestä (serendipiteetti), jossa tunnistat uuden tutkimuskysymyksen, josta saa muotoiltua menestyksekkään julkaisun. Sen jälkeen pääset suunnitteluvaiheeseen, jossa kerätään tietoa, taitoa ja informaatiota, joiden avulla voit käsitellä tunnistettua ongelmaa. Miten voit luoda olosuhteet, jossa saat flow-kokemuksia koko valmisteluvaiheen ajan?

Alla neljä ehdotusta.

Valmistele mielesi. Nyt kun neurobiologista tutkimusta on tehty noin 60 vuoden ajan, on saatu näyttöä siitä, että flow-tilassa aivot vapauttavat noradrenaliinia ja dopamiinia –hermoston välittäjäaineita, jotka saavat ihmisen toimimaan rohkeammin ja pohtimaan toiminnan riskejä vähemmän. Kevyt liikunta, kuten hidas kävely, voi auttaa pääsemään oikeaan mielentilaan. Myös mieltä kohottavan musiikin kuuntelu tai mikä tahansa itselle helppo ja mieluisa tekeminen voi toimia lämmittelynä ennen intensiivistä ajattelutyötä.

Tee lista tutkimuskohteista, jotka kiinnostavat sinua, mutta joista sinulla ei välttämättä ole syvällistä tietoa. Tällä tarkoitan erikoisaloja, joilta et ole vielä julkaissut mitään. Valitse aihe, jota haluaisit tutkia, mutta jota pidät nykyiselle osaamistasollesi hieman haastavana.

Aseta tavoite. Voit valita esim. kolme uutta ja relevanttia tutkimusartikkelia ja päättää lukea ne tietyssä ajassa, esimerkiksi kahdessa tunnissa.

Yritä löytää tasapaino lukemasi materiaalin ja oman taitotasosi välillä. Jos turhaudut tai hermostut, aihe on liian vaikea taitotasollesi. Jos kyllästyt, teksti on liian helppoa. Jos näin on, kannattaa rohkeasti hylätä teksti ja etsiä toinen kiinnostava teksti, johon käytät loput tehtävään varaamastasi ajasta.

Voit toistaa nämä neljä vaihetta tehdessäsi mitä tahansa keskivertoa vaikeampaa tehtävää, jossa haluaisit päästä useammin ja paremmin flow-tilaan.

Asteikolla 1–5 (Ajatukseni harhautuivat usein – Luin tekstin lähes henkeä pidätellen), kuinka uppoutunut olit tämän artikkelin lukemiseen? Mitä paremman arvosanan annoit, sitä todennäköisemmin olet luontaisesti utelias, mikä auttaa huomattavasti flow-tilan saavuttamisessa akateemisessa ympäristössä. 

Flow-tilaan pääseminen on itsekurikysymys. Siinä pysyminen riippuu subjektiivisesti nähdyistä toimintamahdollisuuksista ja -kyvyistä. Valitse toiminta, joka kiehtoo sinua ja on tarpeeksi vaikeaa, jotta kiinnostus pysyy yllä, mutta ei niin vaikeaa, että turhaudut. Aseta toiminnalle tavoite ja kesto.

Älä hätäile, vaikket pääsisi flow-tilaan. Keskity siihen, minkä osaat hyvin ja siihen, mitä haluat vielä oppia. Luo sinnikkäästi itsellesi