Radikaali hyvinvointi vahvistaa yhteisöllisyyttä

Merita Petäjä, psykologi, Oasis of radical wellbeing –hankkeen (2021-2024) projektipäällikkö 

Radikaalin hyvinvoinnin ydin on siinä, että emme tavoittele hyvinvointia vain omaksi eduksemme. Oasis of radical wellbeing -hankkeen punaisena lankana onkin ollut yhteenkuuluvuuden tunteen rakentaminen. Kuulumisen tunne on yhteisöllisen hyvinvoinnin perusta. Suuntaamalla energiamme kohti yhteistä hyvää ohjaamme samalla omaa toimintaamme egosta kohti ekoa, egoististen päämäärien sijasta ekologisiin ja globaaleihin päämääriin. 

Oasis of radical wellbeing -hankkeen aikana (2021-2024) olemme toteuttaneet  kymmeniä pilotteja, joista monet jäävät hankkeen jälkeen elämään osana Aalto-yliopiston rakenteita. Pilottien avulla kokeillaan toimintamalleja ja luodataan tulevaisuutta. Niiden avulla pystytään tunnistamaan, millaisille kehitysaskelille organisaatiossa on valmiuksia. 

Oasiksen pilottien tulokset kytkeytyvät keskeisesti siihen, miten voimme luoda vahvempaa yhteisöllisyyttä ja välittämisen kulttuuria. Tarvitsemme tietoa ja taitoa, osaamista kohdata ja kuunnella toisiamme kunnioituksella, ja toimia ryhmässä omasta roolistamme ja vaikutuskehästämme käsin. Välittämisen tunne lisää kuulumisen tunnetta yhteisön jäsenissä. 

Kuulumisen tunne yhdistää ihmisiä  

Aallon hyvinvointiviikon messupäivänä keskustelimme aaltolaisten kanssa, missä he kokevat kuulumisen tunnetta. Keskustelut pistivät minut kertaamaan, mitä kuuluminen oikeastaan tarkoittaa. 

Välittämisen kulttuuri ja kuulumisen tunne ovat osa sosiaalisesti kestävän kehityksen edistämistä korkeakoulutuksessa. Kuulumisen tunne vahvistaa yksilön kykyä selviytyä  paremmin huolen ja avuttomuuden tunteiden kanssa. Kyky ja mahdollisuus lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta yhteisössä liittyvät myös suoraan esimerkiksi YK:n  ja EU:n tulevaisuustavoitteisiin. 

Tutkimusten mukaan kuuluminen yhteisöön edistää opiskelijoiden ja työntekijöiden tyytyväisyyttä, sitoutumista, suoriutumista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. 

Kiintymys ja kuulumisen tunne lisäävät motivaatiota toimia. Ne ruokkivat halua tehdä asioita yhdessä muiden kanssa. Itselleni paras kokemus tästä on se, kun huomaan kaikkien ympärilläni pyrkivän kohti yhteistä lopputulosta. 

Viime kädessä kuulumisen tunne vaikuttaa ihmisen sietokykyyn – resilienssiin – ja terveyteen. Se parantaa elämän laatua, vahvistaa sosiaalisia suhteita ja ruokkii sopeutumista yhteisöön. Se vaikuttaa myönteisesti paitsi henkiseen myös fyysiseen terveyteemme.  

Kuulumisen tunteen rakentaminen  

Korkeakoulumaailmassa kuulumisen tunteen kokemuksia voidaan lisätä keskittämällä huomio kolmeen toisiinsa liittyvään seikkaan: 

Ensinnäkin, on ymmärrettävä, että kyky liittyä ja kuulua ovat taitoja. Niitä voi kehittää. Tueksi tähän tuotimme Oasis of radical wellbeing -projektissa "Hyvinvoinnin avaimet" -sisältökokonaisuudet. Niiden avulla itse kukin voi kehittää itsetuntemustaan, tunne- ja empatiataitojaan ja merkityksellisten yhteyksien vaalimista muiden ihmisten kanssa.  

Toiseksi, ihmisten tulee saada tilaisuuksia kokea kuulumisen tunne. Fyysiset kohtaamiset, ryhmätyöt ja sosiaaliset aktiviteetit ovat oleellisia tekijöitä yhteisöllisyyden synnyttämisessä. Inklusiiviset tilat ja tapahtumat luovat sosiaalista vuorovaikutusta. Systeemitasolla – esimerkiksi koulutusohjelmissa – on varmistettava, että eri taustoista tulevilla opiskelijoilla on kaikilla mahdollisuus luoda yhteyksiä muihin opiskelijoihin.  

Kolmanneksi, yliopiston tulee edistää kulttuuria, jossa ihmiset kunnioittavat toisiaan, kannustaa rakentamaan kuulumisen tunnetta. Tämä tapahtuu parantamalla psykologista turvallisuutta, edistämällä monimuotoisuutta ja varmistamalla kaikkien yhteisön jäsenten yhtäläiset mahdollisuudet kasvuun. On myös oleellista ymmärtää, että aliedustetut ja marginalisoidut henkilöt ja ryhmät saattavat kokea haasteita yhteisöön liittymisessä. Meidän tulee siksi edistää inklusiivista ympäristöä ja kampusta toteuttamalla käytäntöjä, jotka tukevat kunnioitusta ja tasavertaisuutta. 

Psykologinen turvallisuus ja vaikeat kysymykset  

Psykologinen turvallisuus on kuulumisen tunteen avain kaikissa organisaatioissa. Yhteisön kyky käsitellä vaikeitakin aiheita vahvistaa sen jäsenten välisiä siteitä. Ryhmässä tai tehokkaassa tiimissä, joka koostuu ystävistä tai toisiaan kunnioittavista ihmisistä, on tilaa virheille. Siellä tajutaan, ettei kukaan tiedä kaikkea, ja että tulosta syntyy, kun asiantuntemusta jaetaan. 

Tässä yhteydessä haluan nostaa esiin usein laiminlyödyn mutta olennaisen puolen psykologisesta turvallisuudesta: Mikä on sen rooli sotien, kansanmurhien, poliittisten jännitteiden tai ilmastokriisin kaltaisissa vaikeissa asioissa? Globaalit kriisit ja haasteet herättävät isoja kysymyksiä yksilöissä ja organisaatiossa, ja niihin tarjolla olevien ratkaisujen epäselvyys ja vastausten epävarmuus voivat herättää vaikeasti siedettäviä tunteita. Voi olla vahingollista, jos vaikeita asioita ei uskalleta käsitellä niiden herättämien tunteiden tai ristiriitaisten näkemysten takia. Yliopiston on kyettävä kohtaamaan nämä vaikeat tunteet ja tehtävä tilaa tuskallisillekin keskusteluille. 

Psykologiseen turvallisuuteen liittyykin käsite väkivallatton viestintä, joka tarkoittaa sitä, että tarpeiden ilmaisemiselle ja vaikeiden kysymysten esittämiselle on tilaa ilman syytöksiä. Väkivallaton viestintä kytkeytyy ajatukseen, että otamme toistemme tarpeet tosissamme; että ymmärrämme muiden ihmisten tarpeen tulla nähdyksi ja kuulluksi.  

Hankalien asioiden käsitteleminen avoimesti ja aidosti on omiaan vahvistamaan kiintymystä ryhmään. Kuunteleminen ja palautteen antaminen ovat tarpeen, samoin kuin aktiivinen työskentely ryhmän ulkopuolelle jättämisen ja häirintätapausten vähentämiseksi. 

Kuulumisen tunnetta käytännössä 

Toivomme, että jokainen meistä löytää ison tai pienen yhteisön, jossa voi tuntea kuulumisen tunteen. Jotta tämä onnistuu, meidän on kuultava ja kunnioitettava toisiamme.  

Oasis of radical wellbeing -projektissa (2021-2024) olemme tarkastelleet koko yhteisön hyvinvointia. Olemme selvittäneet, millaiset yhteisölliset tekijät vaikuttavat opettajien hyvinvoinnin tai kukoistavien opetusohjelmien taustalla. Olemme vahvistaneet inklusiivisia opetuskäytäntöjä, perustaneet hyvinvointipalvelupisteen henkilöstölle, testanneet myötätuntomentorointia, tukeneet akateemisen ohjauksen kehittämistyötä ja lisänneet yleisemmin tietoisuutta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.  

Oasiksen hyvinvointilähettiläät (2022-2023) paransivat ymmärrystämme opiskelijoiden ruohonjuuritason tarpeista. He toteuttivat yli kaksikymmentä opiskelijalähtöistä projektia ja tekivät häirinnän vastaista työtä yhteistyössä Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kanssa. 

Olemme myös kokeilleet median käyttöä hyvinvointitiedon ja -työkalujen levittämisessä. Hyvinvointituottajan ja media-asiantuntijan avulla Oasis onkin saavuttanut lähes pari sataa tuhatta kontaktia erilaisilla mediaratkaisuilla ja kymmenissä tapahtumissa.  

Egosta ekoon: pilotointi luo yhteyksiä 

MIT:ssa toimivan Otto Scharmerin mukaan piloteilla kehitetään eläviä tulevaisuuden mikrokosmoksia. Pilottien avulla saadaan tietoa ja palautetta siitä, millaiset käytänteet voisivat toimia tulevaisuudessa. Niillä rakennetaan siiloja purkavia yhteyksiä; osaamista, yhteishenkeä ja uudenlaista yhteistyötä.  

Pilotit auttavat luomaan tahtotilaa ja itseluottamusta siihen, että hankalien ongelmien ratkaisu on mahdollista. Ennen kaikkea pilottien avulla luodaan mahdollisuuksia synnyttää verkostoja, joiden avulla kehitys jatkuu. Oasiksessa toteutettuja pilottihankkeita integroidaankin paraikaa osaksi olemassa olevia järjestelmiä. Oasiksen tuloksista voit lukea täältä (engalnnin kielellä): Oasis result page | Aalto University. 

Oasis of radical wellbeing –hankkeen nimen sana radikaali on joskus herättänyt kysymyksiä. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että hyvinvoinnin tavoitteena ei ole vain oma egoistinen hyvä vaan ymmärrys siitä, että hyvinvoiva henkilö pystyy vahvemmin toimimaan tärkeiden asioiden, kuten yhteisön rakentamisen tai planetaarisen hyvinvinnin, puolesta. Sydämen avoimuus, myötäeläminen ja inklusiivisuus vievät yhteisöä ja yksilöitä - Otto Scharmerin sanoin - egosta ekoon. 

Radikaalin hyvinvoinnin hanke päättyy, mutta työ ei lopu. Oasiksen työntekijöiden kesken meillä onkin ollut slogan: It’s a living thing! Hyvinvoinnin lisääminen yhteisössä on elävä asia. Mutta, jos yhteisö kuulee yksilöitään, se muuttuu.  

P.S. 

Lokakuussa 2024 Aallon henkilöstötyöhyvinvoinnin asiantuntijat ja Oasis-projekti esittelivät Aaltogether-yhteisöhankkeen. Se kokoaa yhteen työntekijöiden ja opiskelijoiden yhteisöllisiä hyvinvointipalveluita, Oasiksen tuottamaa hyvinvointisisältöä ja Aallon yhdenvertaisuus-, monimuotoisuus- ja inkluusio- eli EDI-toimintaa. Aaltogether on yksi esimerkki siitä, miten Oasiksen pilotit ovat luoneet jotain pysyvämpää organisaatioomme.