Selfcare: vaahtokylpyjä vai barrikadeja?

Selfcare – hemmottelua vai juurisyihin puuttumista?

Kun kuulemme sanan ”selfcare”, monelle meistä tulee ensimmäisenä mieleen itsensä hemmottelu – vaahtokylvyt ja tuoksukynttilät. Nämä ovat kuitenkin vain tilapäisiä ratkaisuja uupumukselle, stressille ja pahoinvoinnille. Tuoksukynttilällä ja suitsukkeille voi häivyttää epämukavaa hajua (tai oloa) hetkellisesti, mutta pidempiaikaisempi ratkaisu ongelmille olisi ottaa selvää, mistä haju tai olo on peräisin. Jos tähtää kokonaisvaltaiseen muutokseen, on selvitettävä ja korjattava pahoinvoinnin aiheuttaja, ei pelkästään lievittää oireita.

Mistä selfcaressa sitten on kyse, jos ei vaahtokylvyistä ja tuoksukynttilöistä? Hyvinvoinnilla tarkoitetaan tässä esimerkiksi ajanhallinnan ja stressinhallinnan taitojen kehittämistä. Sillä tarkoitetaan omien rajojen kunnioittamista, itsemyötätunnon harjoittamista ja tunnetaitojen opettelua. Näiden taitojen avulla on helpompi hallita arkea ja elää omiin arvoihin pohjautuvaa elämää; kun katsot pankkitiliäsi, oletko käyttänyt rahasi arvojasi vastaavalla tavalla, tai kun katsot kalenteriasi, oletko käyttänyt aikasi arvojesi mukaisesti?

Radikaalia hyvinvointia Aalto-yliopistossa

THL:n KOTT-tutkimuksen (2021) mukaan erityisesti yhteisöllisyyden tunne korkeakouluissa on heikentynyt etäopiskelun myötä pandemian aikana. Kuinka radikaalin hyvinvoinnin käsite sitten soveltuu Aalto-yliopistoon?

Yhdysvaltalainen kirjailija Audre Lorde (1934-1992) kuvailee termia ”radical selfcare” näin: ”Caring for myself is not self-indulgence, it is self-preservation, and that is an act of political warfare.” Audre Lorde siis näki itsestään huolehtimisen välttämättömänä, mikäli haluaa vaikuttaa yhteiskunnallisiin, itselle tärkeisiin asioihin, joita Lordelle olivat muun muassa feminismi, antirasismi ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet. Ajatuksessa on järkeä – neuvotaanhan lentokoneissakin asettamaan ensin happinaamari omille kasvoille ennen kuin autat muita.

Aallon Oasis of Radical Wellbeing -hankkeessa radikaali hyvinvointi nähdään yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin välisenä liimana. Aalto-yliopisto tarjoaa monia yksilöä tukevia hyvinvointipalveluita, mm. opintopsykologeja, Starting Point of Wellbeing -työpajoja ja Personal Impact -kursseja. Opiskelijalla, joka voi hyvin, riittää todennäköisemmin voimavaroja myös rakentaa parempaa maailmaa yhteiskunnallisella tasolla, kuten opiskelijajärjestöissä, nuorisopolitiikassa ja vapaaehtoistyön parissa.

Yksilön ja yhteisön välinen hyvinvoinnin kehä

Yhteiskunnallisella tasolla toimiminen vahvistaa myös yksilötason hyvinvointia. Kun yksilö löytää mielekkään tavan osallistua yhteisössään linjakkaasti omia arvojaan tukevaan yhteiskunnalliseen toimintaan, vahvistaa tämä yksilön merkityksellisyyden ja yhteisöllisyyden tunteita. Samalla yhteisö voimaantuu joukkovoiman avulla ja mahdollisuudet vaikuttaa rakenteelliseen tasoon vahvistuvat, jolloin saavutetut muutokset voivat vaikuttaa positiivisesti yksilön arkeen. Näin syntyy hyvinvoinnin kierre yksilön ja yhteisön välille.

Ongelmana on, että usein niillä, jotka ovat masentuneita, uupuneita ja stressaantuneita, ei riitä voimavaroja etsiä yhteisöä, joka puskisi hyvinvoinnin kierteen pyörimään. Siksi on tärkeää, että erilaisista opiskelijajärjestöistä, yhdistyksistä, killoista ja vapaaehtoistoiminnasta löytyy helposti tietoa ja toimintaan pääsee mukaan matalalla kynnyksellä.

Oasis-projekti madaltaa kynnystä hyvinvointipalveluiden pariin

Oasis of Radical Wellbeing -hanke auttaa tässä. Pyrimme helpottamaan tien löytämistä merkityksellisten yhteisöjen pariin muun muassa järjestämällä yhteisötapahtumia, levittämällä tietoa sosiaalisessa mediassa – seuraathan meitä jo @aaltowellbeing -Instagramissa! – hyvinvointia tukevista työpajoista ja muusta yhteisöllisestä toiminnasta. Järjestämme myös koulutuksia Aallon henkilökunnalle yhteisön rakentamisesta. Jo pienillä rakenteellisilla muutoksilla voi olla suuri merkitys yksittäisen opiskelijan arkeen. Kun esimerkiksi ryhmäjako tapahtuu opettajan toimesta, on opiskelijan helpompi verkostoitua ja löytää opiskelun parista uusia ystäviä.

Mikä on syksyn 2022 uusi yhteisösi?

Syksyllä monet järjestöt ja yhdistykset rekrytoivat uusia jäseniä yhteisöihinsä. AYY listaa verkkosivuillaan Aallossa toimivat yhdistykset ja ainejärjestöt. Suomen Punaisen Ristin kautta voi ryhtyä vapaaehtoiseksi muun muassa maahanmuuttajien tai vanhusten parissa. Mannerheimin lastensuojeluliiton kautta voi työskennellä vapaaehtoisena vaikkapa kerhojen ohjaajana ja Mieli ry:llä 25 vuotta täyttäneet voivat vapaaehtoistehtävissä esimerkiksi päivystää kriisipuhelimessa tai Sekaisin-chatissa. Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistysten vapaaehtoiset järjestävät retkiä, tapahtumia ja talkoita, Pelastakaa Lapset ry:n kautta 20 vuotta täyttäneet voivat ryhtyä lapsen tai nuoren tukihenkilöksi ja Nyyti ry:n kautta pääsee edistämään opiskelijoiden mielen hyvinvointia esimerkiksi someosaajana tai etäryhmätoiminnan vertaisohjaajana. Lisää vapaaehtoistoimintaa sekä niitä tarjoavia järjestöjä löytyy googlettamalla.

Onko sinulla ideoita yhteisöllisyyden edistämiseksi kampuksella?

Olisiko joku yllä mainituista uusi projekti ja yhteisö sinulle? Ja heräsikö sinulla ajatuksia siitä, kuinka voisimme edesauttaa yksilön ja yhteisön välistä hyvinvoinnin kehää ja madaltaa kynnystä löytää tie merkityksellisen, yhteisöllisen toiminnan pariin Aalto-yliopistolla? Ota yhteyttä Oasis-tiimiin sähköpostilla [email protected] ja kerro ideasi, kuulemme niitä mielellämme!