Tutkintoasetuksen (794/2004) 7 §:ssä mainittujen tavoitteiden lisäksi kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijoille laaja-alainen kauppatieteellinen yleissivistys sekä mahdollisuus erikoistua jonkin tietyn kauppatieteellisen aihealueen erityisasiantuntijaksi. Tiedollisten tavoitteiden lisäksi tutkinnolla on työelämävalmiuksiin tähtääviä taidollisia tavoitteita. Tutkinnon täsmällisempänä tavoitteena on antaa opiskelijoille

• liiketoiminnan ja talouden perusteiden tuntemus, tutkintoon kuuluvan pääaineen erittäin hyvä tuntemus ja sivuaineen hyvä tuntemus;
• hyvät valmiudet analysoida ja kehittää yritysten ja muiden organisaatioiden toimintaa huomioiden eettiset, talouden, yhteiskunnan ja globaalin kestävän kehityksen näkökulmat sekä hyödyntäen data-analytiikkaa;
• hyvät viestintä-, vuorovaikutus-, projektityöskentely- ja itsensäjohtamistaidot;
• hyvät valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin.

Näiden osaamistavoitteiden täyttyessä opiskelijalla on valmistuessaan erittäin hyvät edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen.

Koodi: BIZ300
Laajuus: 60 op
Vastuuopettajat: Timo Saarinen

Tutkintoon kuuluu aluksi vuoden verran kaikille yhteisiä opintoja. Tämä Liiketoimintaosaamisen perusteet -kokonaisuus (60 op) johdattaa kauppatieteellisten aineiden perusteisiin ja muodostaa pohjan myöhemmille opinnoille. Kokonaisuuteen kuuluvat seuraavat kurssit:

Koodi: BIZ3110
Laajuus: 54 op
Vastuuopettaja: Kirsi Eräranta

Pääaineen opinnot 54 op

Kursseihin on tullut muutoksia syksyllä 2022. Kurssikorvaavuudet on merkitty alle. Kurssimuutoksista johtuen pääaineopintojen laajuus saattaa olla muu kuin 54 op. Voit myös halutessasi siirtyä suorittamaan tutkintoa tai osaa siitä opetussuunnitelman 2022–2024 mukaan, ks. KTK-tutkinnon siirtymäsäännöt.  

Kysyttävää opinnoista? Ole yhteydessä Kati Halmiseen ([email protected]). 

Menetelmäopinnot 12 op

¹⁾   Korvaa kurssin 30C00600 Tilastotieteen jatkokurssi.

Erikoistumisopinnot 42 op

Kaikille pakolliset opinnot 18 op

Suuntautumisvaihtoehto-opinnot 24 op

Valitse seuraavista suuntautumisvaihtoehdoista toinen. Kursseja eri suuntautumisvaihtoehtojen välillä ei voi sekoittaa.

Ennen 2016 Johtamisen erikoistumisalueelle valitut opiskelijat voivat jatkaa opintoja aikaisemman rakenteen mukaisesti. 

Suuntautumisvaihtoehto I: Henkilöstövoimavarojen johtaminen 24 op

¹⁾ Korvaa kurssin 21C00300 Henkilöstöjohtaminen 
²⁾ Korvaa kurssin 21C00200 Johtajuus organisaatiossa
³⁾ Korvaa kurssin 71C00400 Työyhteisöviestintä

Suuntautumisvaihtoehto II: Strategic management 24 op

⁴⁾ Korvaa kurssin TU-C2010 Introduction to Strategic Management

⁵⁾ Korvaa kurssin 21C00100 Liiketoiminta ja Strategia 

⁶⁾ Korvaa kurssin 26C10000 International Business and Strategy

Valinnaiset johtamisen opinnot, joita voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin

• 21C00400 Projektityö ja -johtaminen (6 op)
• 21C21000 Kiertotalouden strategiat ja johtaminen (6 op)
• MNGT-C1002 Working life skills of experts and team leaders (2 op) (ei opetusta lukuvuonna 2021-2022)
• Opiskelija joka valitsee suuntautumisvaihtoehdon I, voi halutessaan suorittaa suuntautumisvaihtoehto II opintoja ja sijoittaa ne vapaasti valittaviin opintoihin (ja toisin päin)

Lisää kurssivaihtoehtoja vapaasti valittaviin opintoihin löydät Vapaasti valittavat opinnot 2020–2022 -sivulta.

Osaamistavoitteet

Johtamisessa on kyse ihmisten ja organisaation sisäisten ja ulkoisten intressiryhmien tavoitteiden, tarpeiden ja toiminnan eteenpäinviennistä ja yhteensovittamisesta. Johtamisen pääaineen tavoitteena on antaa opiskelijoille perusymmärrys liiketoiminnan kehittämisen, organisaatioiden uudistamisen ja henkilöstöjohtamisen teorioista, alan ammatillisista käsitteistä ja työvälineistä. Opiskelun tavoitteena on, että opiskelijat oppivat tunnistamaan, jäsentämään ja analysoimaan kriittisesti erilaisia organisaatioihin, organisointiin ja johtajuuteen liittyviä ilmiöitä sekä tietävät miten organisaatioiden toimintaan voidaan pyrkiä vaikuttamaan.

Johtamisen pääaineen suorittanut opiskelija tuntee organisaation toimijoiden, rakenteen ja strategian yhteensovittamisen haasteet, strategisen johtamisen peruskäsitteet ja käytännön työvälineet, johtajuuden vuorovaikutuksellisena ilmiönä sekä alan teoreettisen kehityksen suuntauksia. Lisäksi opiskelija oppii ymmärtämään kurssiyhdistelmästään riippuen syvällisemmin joko organisaation toimintaa ympäristössään (strateginen johtaminen) tai ihmisten ja ryhmien toimintaa organisaatiossa (henkilöstövoimavarojen johtaminen). Johtamisen pääaineen suorittanut opiskelija osaa arvioida ja käyttää johtamisen laajaa käsitteellistä välineistöä työelämän muuttuvissa tilanteissa. Hän kykenee käyttämään ja tuottamaan tietoa liike-elämän tarpeisiin ja hallitsee ryhmätyöskentelyn perustaidot. Lisäksi hän harjaantuu selkeään, analyyttiseen, suulliseen ja kirjalliseen ilmaisuun sekä tutkimukselliseen ajattelutapaan.

Johtamisen pääaine antaa hyvät valmiudet maisteritason opintoihin johtamisen laitoksen maisteriohjelmissa. Valinnaiset opinnot luovat pohjaa myös muille erikoistumisalueille.

Sijoittuminen työelämään

Johtamisen pääaine tarjoaa monipuoliset valmiudet toimia henkilöstöjohtamisen, liiketoiminnan kehittämisen, organisaatioiden uudistamisen ja ihmisten johtamisen erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Siirtyminen vaativampiin tehtäviin näillä alueilla etenee yleensä maisterin tutkinnon ja alan työkokemuksen kautta.

Koodi: BIZ3150
Laajuus: 54 op
Vastuuopettaja: Yliopistonlehtori David Derichs

Laskentatoimen pääaineen tavoitteena on antaa opiskelijalle ammatilliset perustiedot yrityksen tai muun organisaation toimintaa ja taloutta koskevan informaation tuottamisesta ja sen hyödyntämisestä. Laskentatoimen tuottamaa informaatiota käyttävät päätöksentekonsa tukena sekä yrityksen johto että muut yrityksen sidosryhmät, kuten omistajat, sijoittajat ja viranomaiset.  Pääaineopintojen tiedollista ydinainesta ovat kirjanpidon ja tilinpäätöksen laadinnan perusteet, tilinpäätösnormistojen lähtökohdat ja keskeisin sisältö, tilintarkastuksen perusteet, tilinpäätös- ja tunnuslukuanalyysin perusteet, perusteet kirjanpidon ja verotuksen yhteydestä sekä kustannus- ja kannattavuuslaskennan periaatteet, katetuottoanalyysi, päätöksentekoa tukevat laskelmat, taloudellisen suunnittelun perusteet sekä suorituksen arvioinnin lähtökohdat.

Tulevaisuudessa haasteena on toimintaympäristön entistä suurempi kansainvälinen harmonisoituminen (normistot, ohjausjärjestelmät) ja tämän kehityksen yhdistäminen paikallisiin toimintatapoihin. Toisena haasteena on yhdistää alalla vaadittava syväosaaminen kykyyn kommunikoida ja toimia eri alojen ammattilaisten kanssa. Nämä haasteet edellyttävät koulutukselta analyyttisten taitojen lisäksi hyvää kykyä hahmottaa taloudelliset myös laajempina ilmiöinä.

Pääaineopinnot 54 op

Menetelmäopinnot 12 op

¹⁾ Korvaa kurssin 30C00600 Tilastotieteen jatkokurssi

Pakolliset erikoistumisopinnot 42 op

²⁾ Laskentatoimen kandidaatintutkielmaseminaarit järjestään syys- ja kevätlukukaudella. Seminaari kestää kahden periodin ajan. Syksyn ryhmiin ilmoittaudutaan 31.8. ja kevään ryhmiin 31.1. mennessä. Ilmoittautuminen tehdään sähköisesti seminaarin MyCourses-sivuilla (22C99902) olevien ohjeiden mukaan. Ryhmiin hyväksyminen edellyttää, että vähintään seuraavat opintojaksot on suoritettu: Laskentatoimen perusteet, Kirjanpito ja  Johdon laskentatoimi I. Edellisten lisäksi suositellaan, että seuraavista on suoritettu se opintojakso, johon tutkielman aihe liittyy: Johdon laskentatoimi II tai Tuloslaskenta.

Jos jatkat pääaineen opintoja syksyllä 2022, katso tästä vanhojen kurssien vastaavuudet uusiin kursseihin.Ks. kurssien opetusperiodit 2022–24 täältä.

Valinnaiset laskentatoimen opinnot, joita voi sisällyttää ylimääräisinä opintoina laskentatoimen pääaineopintoihin tai vapaasti valittaviin opintoihin

³⁾ Korvaa kurssin 22C28000 Accounting and Information Systems.

Osaamistavoitteet

Laskentatoimen pääaineopinnot suorittaneella on perusvalmius tuottaa, analysoida, tulkita ja välittää yrityksen talouteen liittyvää informaatiota sekä ulkopuolisten sidosryhmien että yrityksen johdon ja henkilöstön tarpeisiin. Hänellä on myös edellytykset osallistua yrityksen toimintaa ja taloutta koskevien informaatiojärjestelmien kehitystyöhön.

Laskentatoimen pääaineopintojen yleisinä osaamistavoitteina on lisäksi kehittää opiskelijan analyyttista ajattelukykyä, tieteellistä ajatustapaa, ryhmätyötaitoja, ongelmanratkaisukykyä, liike-elämän eettisten kysymysten tuntemusta sekä kieli- ja viestintätaitoja.

Laskentatoimen pääaine tarjoaa perustan taloudellisen ja ei-taloudellisen informaation tuottamiseen, arvioimiseen ja hyödyntämiseen organisaation taloudellisessa päätöksenteossa sekä muissa merkittävissä kysymyksissä (mm. vastuullisuus).

Pääaineen opinnoissa keskitytään päätöksenteon ja hallinnon aiheisiin rahoittajien laskentatoimessa (mm. kirjanpito, raportointistandardit, verotus, tilinpäätösanalyysi), johdon laskentatoimessa (kustannuslaskenta, informaation tuottaminen, suunnittelu ja muut työkalut sekä käytännöt), ja tilintarkastuksessa (mm. ulkoinen tilintarkastus, sisäinen tarkastus, tilintarkastuksen digitalisaatio). Toisin sanoen, ohjelma kattaa sekä organisaatioiden sisäisen (mm. henkilökunta ja johto) että ulkoisen puolen (mm. omistajat/sijoittajat, viranomaiset).

Koodi: BIZ3140
Laajuus: 54 op
Vastuuopettaja: Sami Kajalo

Osaamistavoitteet

Markkinoinnin pääaineen laajana opetustavoitteena on antaa opiskelijalle sekä ammatilliset että teoreettiset perustiedot siitä, miten liiketoimintaa luodaan, kehitetään, johdetaan ja tehdään markkina- ja asiakassuuntautuneesti. Markkinoinnin opiskelija oppii ymmärtämään yrityksen liiketoiminnan johtamista markkinasuuntautuneesti: miten kehitetään kaupallisia/markkinoinnillisia strategioita, tunnistetaan ja suunnitellaan kilpailukeinoja ja miten nämä toteutetaan tehokkaasti.

Pääaineen tavoitteena on antaa opiskelijoille perusymmärrys erilaisten markkinoiden toiminnasta ja asiakkaiden käyttäytymisestä – sekä valmiudet hankkia ja tuottaa markkinatutkimuksen avulla lisätietoa eri liiketoimintatilanteissa tehtävien päätösten tueksi. Pääaineen ydinkurssit liittyvät kuluttajatutkimukseen ja markkinatutkimukseen. Näiden lisäksi pääaine antaa valmiudet johtaa yrityksen tuotealueen tai brändin liiketoimintaa tuotesuunnittelun, hinnoittelun, jakelukanavien sekä markkinointiviestinnän (mainonnan ja myynninedistämisen) kautta.

Pääaineen opinnot 54 op

Menetelmäopinnot 12 op

^*) 2.vuoden opiskelijoille suositellaan ensisijaisesti syksyn kurssia

Erikoistumisopinnot 42 op

Pakolliset opinnot 30 op

^*) Capstone-kurssin voi korvata myös seuraavalla kurssilla: 23C61050 Vähittäiskaupan kilpailustrategiat ja kilpailukeinot

Pakollisten kurssien lisäksi valitse 6–12 op alla olevista kursseista:

¹⁾ Korvaa kurssin 23C61000 Kaupan liiketoimintamallit ja markkinointi.

²⁾ Korvaa kurssin 23C72000 Customer Relationship Management.

³⁾ Korvaa kurssin 23C79000 New Product Development

⁴⁾ Korvaa kirjapaketin 23C01000 Contemporary Issues in Marketing. Lukuvuonna 2021–22 kirjapaketin kurssikoodi on muutettu seuraavasti: MARK-C000101, MARK-C000102, MARK-C000103, MARK-C000104 ja MARK-C000105 (viimeinen numero kertoo periodista, jolloin kirjapaketti suoritetaan)

Yksi valinnaisista 6 op:n kursseista voi olla joku seuraavista:

Sijoittuminen työelämään

Markkinoinnin pääaineesta valmistuvat opiskelijat sijoittuvat teollisiin ja palveluyrityksiin (1) tuotteista ja -tuotealueista vastaaviin päällikkö-, koordinointi- ja linjajohtotehtäviin, (2) tuote- ja bisneskehityksen johto- ja asiantuntijatehtäviin, (3) markkinointiviestinnän johto- ja asiantuntijatehtäviin tai (4) myyntipäällikkötehtäviin. Monet pääaineesta valmistuvat sijoittuvat myös erilaisiin konsultti-, -tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin.

Suositeltavat sivuaineet markkinoinnin opiskelijoille

Markkinoinnin opiskelijoiden tulisi panostaa sivuaineisiin, jotka tarjoavat menetelmäkursseja. Tässä digitalisoituneessa maailmassa big data on tuonut saataville räjähdysmäisen määrän dataa käyttäytymisestä ja mielipiteistä. Täten markkinoinnistakin on tullut datalähtöisempää. Opiskelijoiden kannattaa siis ehdottomasti hioa analyyttisia taitojaan syventääkseen ymmärrystään kuluttajan käyttäytymisestä, ja soveltaakseen markkinoinnin käytäntöjä big data -ympäristöissä. Opiskelijat voivat esimerkiksi valita sivuaineeksi kvantitatiivisia aineita, joiden menetelmäkursseilla käsitellään muun muassa todennäköisyyksiä, tilastotiedettä ja ekonometriaa. Digitaalinen murros määrittelee myös uusiksi organisoinnin ja markkinoilla osallistumisen keinoja. Näistä ilmiöistä kiinnostuneet opiskelijat voivat ottaa sivuaineeksi johtamisen tai viestinnän, jossa nämä asiat ovat keskeisiä ja ajankohtaisia.

Alla on muutama ehdotus sopiviksi sivuaineiksi:

• Quantitative Methods
• International Business (Mikkeli)
• Information and Service Management
• Data Scince
• Johtaminen
• Taloustiede
• Tuotantotalous
• Informaatioteknologia
• Aaltonaut
• Muotoilu

Suositeltavat vapaasti valittavat opinnot markkinoinnin opiskelijoille

Vapaasti valittaviin opintoihin sisällytettäviä opintoja ei ole määritelty, vaan kokonaisuuteen voi sisällyttää kursseja vapaasti Aalto-yliopistosta tai muista kotimaisista (JOO-opinnot) tai ulkomaisista yliopistoista. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää myös toisen sivuaineen.

Alla esimerkkejä markkinoinnin erikoistumisaluetta tukevista kauppakorkeakoulun opinnoista, joita voi sisällyttää kokonaisuuteen.

30C00355       Business Mathematics II                              
37C00400       Programming I (MOOC)                   
37C00450       Programming II (MOOC)                   
37C00100       Management Information Systems

Lisätietoja vapaasti valittavista opinnoista löytyy opinto-oppaan Vapaasti valittavat opinnot –osiosta. Yksittäisillä kursseilla voi olla osallistumisrajoitteita, esitietovaatimuksia ja/tai kurssikohtaista karsintaa. Nämä on syytä selvittää etukäteen.

Koodi: BIZ3170
Laajuus: 54 op
Pääaineen johtaja: Matthijs Lof (1.8.2020 alkaen)

Osaamistavoitteet

Rahoituksen pääaineen (Finance) opinnot suoritetaan englannin kielellä.
Pääaineen tiedollista ydinainesta ovat investointihankkeiden valintaperiaatteet, rahoituksen lähteet, lyhyen ja pitkän tähtäimen rahoitussuunnittelu, pääomarakennekysymykset sekä osingonjakopäätökset; rahoitusmarkkinoihin liittyvät perusasiat kuten osake- ja korkomarkkinoiden toiminta, arvopapereiden hinnanmuodostus siihen vaikuttavine tekijöineen sekä omaisuudenhoitoon liittyvät kysymykset; johdannaisinstrumenttien käyttöön ja riskienhallintaan liittyvät perusasiat: ekonometristen mallien käyttäminen rahoitusmarkkinoiden analysointiin.

Valmistuessaan rahoituksen pääaineen valinneet opiskelijat:

• osaavat soveltaa rahoitusteorian ja pääomamarkkinoiden institutionaalisten mekanismien ymmärrystä käytännön sijoitustoiminnassa
• ymmärtävät yritysrahoituksen lähteisiin ja rahoitusinstrumenttien hinnoitteluun liittyvät menettelyt
• tunnistavat ja osaavat analysoida yritystoiminnan riskitekijöitä 
• osaavat soveltaa tilastotieteellisiä menetelmiä rahoitusmarkkinoiden analysointiin
• ymmärtävät sijoituspäätösten vastuullisuusnäkökulmat

Pääaineen opinnot 54 op

Menetelmäopinnot 12 op

*) 2.vuoden opiskelijoille suositellaan kurssin suorittamista syksyllä.

Pääaineen opinnot 42 op

Pääaineen opinnot ja 28C00200 menetelmäkurssi suositellaan suoritettavaksi 2. vuoden aikana. Bachelor's Thesis ja Bachelor's Thesis Seminar suoritetaan joko 3. vuoden syksyllä tai keväällä.

¹⁾ Kurssi voidaan suorittaa 3. vuoden keväällä, mikäli opiskelijan tutkintoon ei kuulu vaihto-opintoja. Mikäli opiskelija on vaihdossa 3. vuoden kevätlukukaudella, kurssi suoritetaan toisen vuoden keväällä.

Valinnaiset rahoituksen opinnot, joita voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin

Uranäkymät

Rahoituksen kandidaattiohjelmasta valmistuvat jatkavat yleensä opintojaan rahoituksen maisteriohjelmassa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Rahoituksen opiskelijat ovat työllistyneet erinomaisesti ja ohjelmasta valmistuneista noin 60% työskentelee rahoitussektorilla mm. pankeissa, pankkiiriliikkeissä, rahastoyhtiöissä sekä vakuutusyhtiöissä. Muita tärkeitä työllistäjiä ovat liikkeenjohdon konsultointiyritykset, teollisuusyritysten rahoitusosastot ja julkiset instituutiot.

Koodi: BIZ3120
Laajuus: 54 op
Vastuuopettaja: Marko Terviö

Pääaineopinnot 54 op

Menetelmäopinnot 12 op

*) Taloustieteen maisteriohjelmassa jatkavalta edellytetään Taloustieteen matemaattisten menetelmien kurssin suorittamista joko menetelmäopintoina tai erikoistumisopintoina.

¹⁾ Korvaa kurssin 30C00600 Tilastotieteen jatkokurssi

Pääaineen opinnot 42 op

sekä kaksi kurssia seuraavista:

**) Taloustieteen maisteriohjelmassa jatkavan odotetaan suorittavan nämä kurssit joko erikoistumisopintoina tai vapaasti valittavina opintoina.

***) Ei luennoida 2020–2021 eikä 2021–2022

²⁾ Korvaa kurssin 31C00100 Intermediate Microeconomics
³⁾ Kurssit ECON-C3100 Intermediate Macroeconomics I ja ECON-C3200 Intermediate Macroeconomics II vastaavat kurssia 31C00200 Makrotaloustiede
⁴⁾ Kurssit ECON-C4100 Capstone: Econometrics I ja ECON-C4200 Econometrics II vastaavat kurssia 31C99904 Capstone: Ekonometria ja data-analyysi
⁵⁾ Korvaa kurssin 31C00110 Microeconomics: Pricing and Strategy

Osaamistavoitteet

Taloustieteen laitos tarjoaa sekä taloustieteen kandidaatti- että maisteriohjelman. Monissa ekonomistien työtehtävissä tarvitaan maisteritason opintoja, joten useat taloustieteen kandidaattiohjelman suorittaneista jatkavat taloustieteen maisteriohejlmassa. Kandidaattiohjelma antaa hyvät valmiudet sekä talousteorian että menetelmien osalta opintojen jatkamiseen.

Yhteistyö Helsingin yliopiston ja Hankenin kanssa antaa mahdollisuuden täydentää laitoksen kurssitarjontaa näiden yliopistojen taloustieteen kursseilla. Kauppakorkeakoulussa taloustieteen laitoksen vahvuusalueita ovat mikrotaloustieteen teoria ja sovellukset, työn ja henkilöstön taloustiede, ympäristö- ja energiatalous, kansainvälinen talous ja kehitystaloustiede sekä talouskasvun tutkimus.

Valmistumisvaiheessa taloustieteen pääaineopinnot suorittaneet opiskelijat

• osaavat ja ymmärtävät taloustiedettä siten, että he (a) hallitsevat sekä mikro- että makrotaloustieteen peruskäsitteet ja -teoriat, (b) pystyvät selittämään miten talouden toimijat tekevät päätöksiä ja osaavat ratkaista tällaisia päätösongelmia, (c) tietävät miten talousjärjestelmät toimivat ja miten talouspolitiikka vaikuttaa sekä (d) tuntevat taloustieteellisten mallien kriittiset tekijät ja puutteet
• pystyvät soveltamaan taloustiedettä (a) Suomen kansantalouden ja maailmantalouden ajankohtaisten ongelmien erittelyyn, (b) talouspolitiikan arvioimiseen ja formulointiin sekä (c) valitsemiensa erityisalueiden keskeisten kysymysten tarkasteluun (esimerkiksi kansainvälinen kauppa, taloudellinen kehitys, energia- ja ympäristöongelmat)
• kykenevät käyttämään tilastoaineistoja ja kvantitatiivisia menetelmiä taloudellisten ilmiöiden kuvaamiseen ja analysoimiseen
• pystyvät tietotekniikkaa hyödyntäen viestimään taloustieteeseen perustuvia näkemyksiään kirjallisesti ja suullisesti sekä asiantuntijoille että maallikoille.

Sijoittuminen työelämään

Taloustieteilijät sijoittuvat työmarkkinoilla laajaa taloudellista asiantuntemusta ja analyyttistä ajattelukykyä vaativiin tehtäviin yrityksissä, rahoitussektorilla, tutkimuslaitoksissa, julkisessa hallinnossa ja kansainvälisissä järjestöissä.

Koodi: BIZ3130
Laajuus: 54 op (53 op, jos tekee tekniikan alan ohjelmoinnin kurssin 5 op)
Pääaineen vastuuopettaja: Katri Kauppi

Yhteiskuntamme on muuttumassa tieto- ja palveluyhteiskunnaksi, jossa korostuvat informaation käsitteleminen, analysoiminen ja hyödyntäminen sekä uusien palveluiden kehittäminen. Tieto- ja palvelujohtamisen (Information and Service Management) pääaine auttaa opiskelijaa ymmärtämään tieto- ja palvelutalouteen liittyviä tekijöitä sekä kohtaamaan yhteiskunnan kehityksen uusia suuntia.

Pääaineen opinnot 54 op

Menetelmäopinnot 12 op

*) 2.vuoden opiskelijoille suositellaan kurssin suorittamista syksyllä.

**) Korvaa kurssin 30C00600 Tilastotieteen jatkokurssi.

Pakolliset opinnot 18 op

¹) Capstone opetetaan vain kerran vuodessa. Mikäli opiskelija on vaihdossa keväällä 2020 tai keväällä 2021 eikä pysty suorittamaan ko. Capstonea, on korvaava vaihtoehto ISM-C1004 Business Analytics 1. Tämä koskee vain opiskelijoita, jotka ovat vaihdossa keväällä 2020 tai keväällä 2021 ja ovat valmistumassa vaihdon jälkeen. Asiasta on sovittava etukäteen suunnittelija Johanna Haaralan kanssa.

²) KTK-tutkielmaseminaariin ilmoittaudutaan Sisun kautta kuten kursseille. Ks. lisätietoa seminaarista Sisusta.

Valinnaiset opinnot 24 op

Valitse neljä kurssia seuraavista:

3) Programming 1 kurssin sijaan on mahdollista tehdä SCI:n ohjelmoinnin kurssi CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 (5 op). Huomaa, että tässä tapauksessa pääaineopinnot ovat 53 op:ttä ja johonkin muuhun kokonaisuuteen (esim. tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin) on tehtävä enemmän opintopisteitä, jotta tutkinnon minimilaajuus 180 op:ttä täyttyy. Tarvittaessa voi täydentää 1 op:n suorituksella ISM-C5000 Supplementary studies in ISM. Vaihtoehtoisesti vapaasti valittaviin opintoihin voi tehdä esim. Elements of AI 2 op kurssin etänä ja hakea kurssin hyväksilukua tutkintoon. Lisätietoa antaa ohjelman suunnittelija Johanna Haarala.

4) Kurssi ISM-C1004 Business analytics 1 korvaa kurssin 27C01000 Business Decisions 1. Kursseista voi suorittaa vain toisen.

5) Kurssi 35C04000 Global Logistics and Distribution Networks korvaa poistuneen kurssin 35C00100 Distribution and Logistics Services. Kursseista voi suorittaa vain yhden.

6) Kurssi 30C00355 Business Mathematics II korvaa kurssit 30C00350 Mathematics II ja 30C00300 Mathematical Methdos for Economists. Kursseista voi suorittaa vain yhden.

7) Kurssin soveltuvuus on tarkistettava etukäteen pääaineen vastuuopettajalta Katri Kaupilta CC:nä ohjelman suunnittelija.

Osaamistavoitteet

Tieto- ja palvelujohtamisen pääaineen tavoitteena on tarjota opiskelijalle kyky johtaa ja kehittää yritysten toimitusketjuja,  toimitus-, hankinta- ja palveluoperaatioita sekä liiketoimintaprosesseja nopeasti kehittyvässä ympäristössä hyväksikäyttäen tietojärjestelmiä ja -verkkoja. Lisäksi tieto- ja palvelujohtamisen pääaineen antaa opiskelijalle valmiudet ymmärtää yritysjohdon päätöksentekoa, riskinhallintaa, kannustejärjestelmiä, tuotantojärjestelmiä, palveluprosesseja, markkina-analyyseja sekä auttaa uusien tuotteiden markkinoille saattamisessa.

Tieto- ja palvelujohtamisen pääaineesta valmistuneet opiskelijat

• hallitsevat perustiedot tietotekniikasta ja tavoista kehittää tietojärjestelmien avulla liiketoimintaprosesseja ja palveluita,
• osaavat suunnitella, analysoida ja kehittää yrityksen logistisia toimintoja, toimitusketjuja sekä tuotanto- ja palveluprosesseja
• pystyvät hyödyntämään johdon tukijärjestelmiä (esimerkiksi kvantitatiivisia malleja sekä erilaisten informaatioteknologioiden toimintatapoja) erilaisissa suunnittelu- ja ongelmanratkaisutilanteissa,
• hallitsevat liiketoiminta- ja informaatioverkostojen kehittämiseen soveltuvat tekijät ja metodit sekä tuntevat palveluiden, ulkoistamisen ja tavaroiden kansainväliseen jakeluun liittyvät käsitteet.

Tieto- ja palvelujohtamisen pääaine antaa opiskelijalle valmiuden jatkaa Information and Service Management  -maisteriohjelmassa tai jossakin muussa maisteriohjelmassa.

Sijoittuminen työelämään

Tieto- ja palvelujohtamisen pääaineesta valmistuneilla on valmiudet toimia useiden alojen asiantuntijatehtävissä kuten liikkeenjohdon konsultteina tai yksityisyrittäjinä tietotekniikan, toimitusketjun hallinnan, markkinoinnin tai taloushallinnon aloilla.

Koodi: BIZ3160
Laajuus: 54 op
Vastuuopettaja: Professori Kari Hoppu

Yritysjuridiikan pääaineen tavoitteena on tarjota perustiedot yritystoimintaa sääntelevistä oikeudellisista normeista ja niiden merkityksestä yrityksen toiminnan ja erityisesti sen talouden johtamisessa. Pääaineen tiedollista ydinainesta ovat sopimusjuridiikka, yhtiöoikeudelliset peruskysymykset ja verotukseen liittyvät kysymykset kuten Suomen verojärjestelmä ja sen toiminta, yritysverotus ja kansainvälinen verotus.

Tulevaisuudessa haasteena on toimintaympäristön entistä suurempi kansainvälinen harmonisoituminen (normistot, ohjausjärjestelmät) ja tämän kehityksen yhdistäminen paikallisiin toimintatapoihin. Toisena haasteena on yhdistää alalla vaadittava syväosaaminen kykyyn kommunikoida ja toimia eri alojen ammattilaisten kanssa. Nämä haasteet edellyttävät koulutukselta analyyttisten taitojen lisäksi hyvää kykyä hahmottaa taloudelliset ja juridiset kysymykset myös laajempina ilmiöinä.

Pääaine 54 op

Menetelmäopinnot 12 op

¹⁾ Korvaa kurssin 30C00600 Tilastotieteen jatkokurssi

Pääaineen opinnot 42 op

Ohje, miten suorittaa loppuun pääaineopinnot, jos olet aloittanut ennen 1.8.2022, mutta jatkat kandiopintoja syksyllä 2022.

Osaamistavoitteet

Yritysjuridiikan pääaineopinnot suorittaneet osaavat itsenäisesti ratkaista ja analysoida liikejuridisia ongelmia ja etsiä niihin liiketaloudellisesti optimaaliset ratkaisut. Pääaineen opinnot suorittaneet

• osaavat tunnistaa yrityksen liiketoimintaan sisältyviä juridisia riskejä ja suojautua niiltä;
• osaavat ottaa huomioon liikejuridisten normien merkityksen osana yrityksen toimintaympäristöä ja strategian suunnittelua;
• hallitsevat eri liikejuridiikan alojen oikeudelliset periaatteet ja niiden keskinäisen vuorovaikutuksen sekä eroavaisuudet;
• osaavat kommunikoida ja toimia eri alojen ammattilaisten ja kanssa;
• osaavat kommunikoida yritysjuridiikkaan liittyvistä kysymyksistä yritysjohdon, yrityksen muun organisaation sekä eri viranomaistahojen kuten verohallinnon, valvontaviranomaisten ja tuomioistuinten kanssa; sekä
• tuntevat liike-elämän etiikan perusasiat.

Yritysjuridiikan pääaineopintojen yleisinä osaamistavoitteina on lisäksi kehittää opiskelijan analyyttista ajattelukykyä, tieteellistä ajatustapaa, ryhmätyötaitoja, ongelmanratkaisukykyä, liike-elämän eettisten kysymysten tuntemusta sekä kieli- ja viestintätaitoja.

Aineopintoihin sisältyy kandidaatintyö, jonka laajuus yhdessä seminaarin kanssa on 10 opintopistettä. Kandidaatintyön tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia tieteellisen tutkimuksen tekemiseen – tutkimustehtävän määrittämiseen, tutkimusaineiston hankkimiseen ja käyttämiseen sekä tutkimusraportin kirjoittamiseen.

Tutkielman yhteydessä opiskelija osallistuu tutkielmaseminaariin (2 op), jonka tarkoituksena on tukea tutkielman tekoa. Seminaari koostuu seminaaritapaamisista, tutkielman laatimisesta, tutkielman esittämisestä seminaariryhmälle ja toisen opiskelijan tutkielman opponoinnista. Seminaari on yleensä koko lukukauden mittainen, ja seminaareja järjestetään sekä syys- että kevätlukukaudella. Ilmoittautumiskäytännöt vaihtelevat eri erikoistumisalueilla: katso ohjeet Sisun kurssikuvauksesta tai laitoksen kotisivuilta.

Opiskelijan on kirjoitettava sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa varten opinnäytteen alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelija on osoittanut suomen tai ruotsin kielen taidon kandidaatin tutkintoa varten, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää maisterin tutkintoa varten.

Katso tarkemmat ohjeet sivulta Opinnäyte.

Kaikki Aallon sivuaineet löydät tältä sivulta. Voit hakea sivuaineita teemoittain, kielen tai tason mukaan, tai kohderyhmittäin.

Sivuaineen kohderyhmä on määritelty sivuaineen kuvauksessa.

Huomaa, että osaan sivuaineista tulee erikseen hakea opinto-oikeutta, katso kohta Hakuohjeet ARTSin sivuaineisiin

Tutkintosi rakenteen sekä opintokokonaisuuksien ja -jaksojen tiedot näet Sisussa (sisu.aalto.fi) tehtyäsi opintosuunnitelman (Sisu-ohjeet).

Opintosuunnitelmassasi näkyvät valmiiksi pakolliset kokonaisuudet ja opintojaksot, jotka sinun tulee suorittaa valmistuaksesi. Vapaasti valittaviin opintoihin voit etsiä opintojaksoja Sisussa joko opintosuunnitelman valinta-avustimen hakutoiminnon tai Sisun yläpalkin Haku-sivun kautta. 

Kieli- ja viestintätaito on määritelty tärkeäksi osaksi Kauppakorkeakoulusta valmistuvien asiantuntijataitoja. Kandidaatin tutkinnossa tavoitteena on hyvä viestintä- ja kielitaito sekä kyky toimia monikulttuurisessa ympäristössä.

• Opiskelijan tulee kandidaatin tutkintoon sisältyvissä opinnoissa osoittaa saavuttaneensa molemmissa kotimaisissa kielissä sellaisen taidon, joka on tarpeen kauppatieteellisen tutkinnon tavoitteiden kannalta.
• Opiskelijan tulee kandidaatin tutkintoon sisältyvissä opinnoissa osoittaa saavuttaneensa vähintään kahden vieraan kielen sellaisen taidon, että hänellä on valmiudet kansainväliseen kanssakäymiseen.
• Opiskelijan tulee maisterin tutkinnossa tai sitä edeltäneissä opinnoissa osoittaa saavuttaneensa kyvyn kansainväliseen viestintään talouselämässä.

Koulusivistyskieli ja toinen kotimainen kieli

Koulusivistyskielesi vaikuttaa kieliopintoihisi. Koulusivistyskieli voi olla vain suomi tai ruotsi ja se määrittyy yleensä lukion päättötodistuksen perusteella: koulusivistyskieli on se kotimainen kieli, joka on sinulla äidinkielenä lukion päättötodistuksessa. Jos et suorittanut lukion oppimäärää tai olet suorittanut kansainvälisen lukiolinjan tai olet suorittanut lukiota vastaavat opinnot ulkomailla, koulusivistyskielesi on se kotimainen kieli, joka on sinulla äidinkielenä peruskoulun päättötodistuksessa. Ellei sinulla ole lukion tai peruskoulun päättötodistuksessa äidinkielenä suomi tai ruotsi, sinulle määrittyy koulusivistyskieli vain, jos olet ylioppilaskokeessa suorittanut suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä -kokeen vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur.

Koulusivistyskielesi taidon osoitat kandidaatintutkielman yhteydessä kirjoitettavalla kypsyysnäytteellä ja toisen kotimaisen kielen taidon tätä tarkoitusta varten määritetyillä kursseilla tai kokeilla. Opiskelija voidaan erityisestä syystä vapauttaa kotimaisten kielten taidon osoittamisesta. Lue lisää koulusivistyskielen määrittymisestä ja kielivapautuksista kielikeskuksen sivuilta. Vapautushakemukset ja hakemukset kielitaitovaatimusten määrittelystä lähetetään osoitteeseen o[email protected].

Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot 18 op

Kieli- ja viestintäopintoja kuuluu kandidaatin tutkintoon 18 opintopistettä:

• Koulusivistyskielen (suomi tai ruotsi) erinomainen taito 0 op
• Toinen kotimainen kieli (suomi tai ruotsi koulusivistyskielen mukaan) 3 op
• Business Communication Skills -kurssi 3 op
• Toisen vieraan kielen viestinnän opintoja 6 op
• Valinnaisia kieliopintoja joko 6 op kolmannessa vieraassa kielessä tai yhteensä 6 op toisen kotimaisen kielen, englannin kielen ja/tai toisen vieraan kielen opintoja

Kieli- ja viestintäopintoihin voidaan sisällyttää vain kauppatieteilijöille suunnattuja kursseja.

Kieli- ja viestintäopinnot - suomi koulusivistyskielenä

*Suorita ruotsin lähtötasotesti ennen kurssille ilmoittautumista. Mikä kurssi tai vaihtoehto minun kannattaa valita? > Haluan suorittaa tutkintoon kuuluvat pakolliset ruotsin kieli- ja viestintäopinnot

** katso myös: Lisätietoja BIZ:n ruotsin opinnoista > Kielitaidon osoittaminen kokeella

Kieli- ja viestintäopinnot - ruotsi koulusivistyskielenä

Kieli- ja viestintäopinnot - koulusivistyskieli ei määrity

Huomioithan, että sinun tulee hakea kielitaitovaatimusten määrittelyä, jos koulusivistyskielesi on muu kuin suomi tai ruotsi (katso tämän sivun ylälaidasta).

Kielivalikoima

Pakollisiin kieliopintoihin voi sisällyttää toisena ja kolmantena vieraana kielenä seuraavien kielten opintoja: espanja, japani, kiina, portugali, ranska, saksa, suomi vieraana kielenä sekä venäjä. Näiden li­säksi Aalto-yliopiston avoimessa yliopistossa voidaan tar­jota opetusta myös muissa kie­lissä. Muiden kielten opinnot sijoitetaan vapaasti valittaviin opintoihin.

Lisätietoa kieli- ja viestintäopinnoista: Kieli- ja viestintäopinnot.

Muut kieli- ja viestintäopinnot kandidaatin tutkinnossa

• Kielikeskus tarjoaa Monikielisen yritysviestinnän sivuopintokokonaisuuden (24 op), joka voidaan sisällyttää joko KTK- tai KTM -tutkintoon. Monikielisen yritysviestinnän sivuopintokokonaisuuteen voidaan sisällyttää vain kauppatieteilijöille suunnattuja kursseja.
• Kieli- ja viestintäopintoja voi sisällyttää myös tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Näihin opintoihin on mahdollista sisällyttää kaikkia Kielikeskuksen tarjoamia kursseja. Kauppakorkeakoulun opiskelijoilla on myös mahdollisuus hakea muiden korkeakoulujen kielten kursseille (JOO-opinnot).

Lähtötaso

Kurssien lähtötasojen kuvaamisessa käytetään Eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR = Common European Framework of Reference) taitotasoja A1-A2-B1-B2-C1-C2. A-taso tarkoittaa kielitaidon perustasoa, B-taso edistyneempää kielitaidon tasoa ja C-taso kaikkein edistyneintä kielitaidon tasoa.

Vieraiden kielten kurssit valitaan oman kiinnostuksen ja omien tavoitteiden mukaisesti. Englanninkielisen yritysviestinnän ja ruotsin kielen opinnoissa kaikki Kauppakorkeakoulun opiskelijat aloittavat opiskelun samalta lähtötasolta: Business Communication Skills -kurssin lähtötaso on C1 ja tutkintoon kuuluvan Ruotsinkielinen yritysviestintä 1 -kurssin lähtötaso puolestaan B1. Muissa vieraissa kielissä jokainen aloittaa opintonsa omalta lähtötasoltaan, aiemmin hankitusta kielitaidosta riippuen.

Kurssin/opintojakson lähtötaso mai­nitaan kurssiku­vauksessa kohdassa CEFR-taso. Useimmille kursseille on määritelty myös tavoitetaso.

English Business Communication (EBC), offered by Aalto BIZ Department of Management Studies, focuses on essential communication skills required in international business.  

In addition to the mandatory course 61A00200 Business Communication Skills, one course in English Business Communication can be included in the mandatory language and communication studies. English Business Communication studies can also be included in the elective studies of the BSc degree.

Language of instruction: English

Structure of studies

English Business Communication consists of one core and one elective course for the B.Sc. degree. On completion of the core course the student can complete the elective course.

Core course (mandatory)

¹⁾ Registration for all teaching periods is open at the start of the fall term, please check the registration times is WebOodi.
Second year Bachelor students will also been sent an email about registration instructions in the summer.
The C1 starting level of the course means the course fulfils the language requirement for exchange studies.

Electives

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistuvien kieli- ja viestintätaitoihin kuuluu vähintään tyydyttävät tiedot toimia ruotsin kielellä talouselämän viestintätilanteissa. Ruotsin kielen taidon merkitys liike-elämässä on entisestään korostunut pohjoismaisen integraation myötä ja julkishallinnon henkilöstöltä vaaditaan jo lain mukaan sellainen ruotsin kielen taito, joka on tarpeen oman alan kannalta, jos virka kaksikielisellä virka-alueella edellyttää korkeakoulututkintoa.

Kurssi Ruotsinkielinen yritysviestintä 1 (LCB-5800, 3 op) muodostaa kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon sisällytettävät ruotsin kielen vähimmäisopinnot. Kurssin ja siihen sisältyvän kirjallisen sekä suullisen kokeen suorittaminen hyväksytysti antaa opiskelijalle sellaisen ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavan kielitaitolain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta.

Tutkintoon sisältyvän ruotsin kielen kurssin lisäksi ruotsin kielen kursseja voi sisällyttää KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopintoihin 3 tai 6 opintopistettä. Opintokokonaisuuteen voi sisällyttää kursseja vapaassa järjestyksessä taitotasoilta (B2-C1). Opiskelijan on itse arvioitava kielitaitonsa riittävyys kursseja valitessaan.

Ruotsin kielen kursseja voi sisällyttää myös KTK- ja KTM-tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Kunkin kurssin voi sisällyttää tutkintoon vain kerran.

Ruotsin kielen opintojen aloittaminen Kauppakorkeakoulussa edellyttää opiskelijalta Eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen taitotasoluokituksen B1-tason kielitaitoa, joka ylioppilastutkinnon ruotsin kielen kokeessa vastaa vähintään arvosanaa cum laude approbatur. Opiskelijan on siis tarvittaessa parannettava ruotsin kielen taitoaan itsenäisesti ennen opintojen aloittamista.

Kielitaidon osoittaminen pelkällä kokeella

Tutkintoasetuksen edellyttämän ruotsin kielen tai­don voi osoittaa näyttökokeella. Hyväksytty näyttökoe korvaa siten 3 opintopisteen laajuisen Ruotsin­kielinen yritysviestintä 1 -kurssin. Näyttökoetta suositellaan vain opiskelijoille, jotka ovat olennai­sesti täydentäneet ruotsin kielen taitoaan koulu­kurssin jälkeen ja hankkineet tutkinnon tavoitteen mukaisen oman alan ruotsin kielen tai­don. Näyt­tökokeessa testataan sekä kirjallista että suullista ruotsinkielisen yritysviestinnän taitoa. Näyttökokeeseen saa osallistua korkeintaan kolme kertaa, mutta mikäli opiskelija ei läpäise näyttökoetta toisella yrittämisellä, on suositeltavaa, että opiskelija suorittaa kurssin LCB-5800 Ruotsinkielinen yritysviestintä 1. Näyttökokeeseen sekä kirjalliseen LCB-5801 että suulliseen LCB-5802 ilmoittaudutaan WebOodissa.  

Opintojen rakenne

Pakolliset opinnot

(lähtötaso B1)

LCB-5801 Julkishallinnon ruotsi, kirjallinen taito, 0 op
LCB-5802 Julkishallinnon ruotsi, suullinen taito, 0 op

Ruotsi koulusivistyskielenä

 *) Kurssi toteutetaan lähiopetuksena periodeina IV-V. Kurssin voi suorittaa myös itseopiskelukurssina (3–5op), ota tällöin yhteyttä opettajaan, Sofia Sevón, Kielikeskus

KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot

(lähtötaso B2-C1)

Följande kurser är avsedda för studerande med svenska som modersmål/skolbildningsspråk. Kurserna är även lämpliga för tvåspråkiga studerande (finska och svenska) samt övriga studerande med mycket goda kunskaper i svenska.

 *) Kurssi toteutetaan lähiopetuksena periodeina IV-V. Kurssin voi suorittaa myös itseopiskelukurssina (3-5op), ota tällöin yhteyttä opettajaan, Sofia Sevón, Kielikeskus

KTK- ja KTM-tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin suositeltavia kursseja

Myös edellä mainittuja kursseja voi sisällyttää tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin pakollista kurssia LCB-5800 Ruotsinkielinen yritysviestintä I lukuun ottamatta

Espanja on 19 valtion virallinen kieli, ja sitä pu­huu äidinkielenään noin 400 miljoonaa ihmistä. Se on myös useiden kansainvälisten järjestöjen, mm. YK:n, virallinen kieli. Espanjankieliset maat ovat siis valtava talous- ja markkina-alue, joka herättää yhä suurempaa kiinnostusta suomalais­yrityk­sissä. Liiketoiminnassa Espanjassa ja latina­laisessa Amerikassa kielitaito ja kulttuurin tun­temus ovat suuri etu.

Espanjan kielen kursseja voi sisällyttää KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopintoihin 6, 9 tai 12 opintopistettä omalta taitota­soltaan lähtien. Opinnot voi aloittaa miltä tahansa kurssilta aiemmin hankitusta kielitaidosta riippuen. Peruskielitaidon omaava opiskelija, esim. lukion B3-oppimäärän suo­rittanut (Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso A2), voi aloittaa opintonsa kurssista Espanja 3 ja valita opinto-ohjel­maansa oman taitotasonsa ja tavoitteidensa mukaisia peräkkäisiä kursseja. Yritysviestintä 2 –tasolla opintojaksot LC-2241 ja LC-2242 voi sijoittaa tutkintoon vapaasti yhdessä tai erikseen. Opintojakson LC-2372 voi sijoittaa tutkintoon vain yhdessä joko opintojakson LC-2241 ja/tai LC-2242 kanssa. Yritysviestintä 3 –tason opintojakson sisällyttäminen tutkintoon edellyttää vähintään kahden yritysviestintä 2–tason opintojakson suorittamista. 

Espanjan kursseja voi sisällyttää lisäksi 12 tai 18 opintopistettä KTK- tai KTM-tutkinnon monikielisen yritysviestinnän sivuopintokokonaisuuteen sekä KTK- ja KTM-tutkintojen vapaasti valittaviin opintoihin. Ks. tarkemmat tiedot ko. opinto­kokonaisuuksien kohdalta. Kunkin kurssin voi sisällyttää tutkintoon vain kerran.

Opintojen rakenne

Työelämän espanjan perusteet

Espanjankielinen yritysviestintä 1

Espanjankielinen yritysviestintä 2

Espanjankielinen yritysviestintä 3

Opintojen rakenne

Lisätietoa japanin opiskelusta.

Kiina on yhä keskeisempi markkina-alue suomalaisille yrityksille ja myös kiinalaiset yritykset toimivat yhä laajemmin Suomessa. Kiina kielen perusteiden ja kiinalaisen kulttuurin tuntemus on suuri etu toimittaessa Kiinan liiketoimintaympäristössä.

Opiskelija voi sisällyttää kiinan kielen kursseja KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopintoihin 6, 9 tai 12 opintopistettä omalta taitotasoltaan lähtien. Kiinan kursseja voi lisäksi sisällyttää tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin.

Opintojen rakenne

Kurssille LC-9010 Kiina 1 suositellaan kurssikuvauksessa pariksi LC-9011 Kiinan kirjoitusmerkit 1 (verkkokurssi) (2 op) ja kurssille LC-9020 Kiina 2 suositellaan pariksi LC-9021 Kiinan kirjoitusmerkit 2 (verkkokurssi) (2 op). Mikäli opiskelija valitsee em. kursseille pariksi kirjoitusmerkkikurssit, opiskelijan tulee ottaa huomioon, että pakollisten kieli- ja viestintäopintojen 18 opintopisteen laajuus ylittyy. Ks. Kieli- ja viestintäopinnot kandidaatin tutkinnossa.

Portugali on yksi maailman puhutuimmista kielistä. Sitä puhutaan Portugalin lisäksi Brasiliassa ja monissa Afrikan maissa ja sillä on yhteensä noin 200 miljoonaa puhujaa. Suomalaisille yrityksille erityisesti Brasilia on yhä tärkeämpi markkina-alue. Liiketoiminnassa kielitaito ja kulttuurin tuntemus ovat suuri etu.

Portugalin kielen kursseja voi sisällyttää KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopintoihin 6 opintopistettä perusteista alkaen.

Opintojen rakenne

Työelämän portugalin perusteet

Hyvällä ranskan kielen taidolla on kysyntää mo­nilla talouselämän aloilla, sillä Ranskan markkinat avautuvat suomalaisille yrityksille kielitaidon, ta­pakulttuurin ja maantuntemuksen avulla. Monien suuryritysten ja kansainvälisten instituu­tioiden pääkonttorit sijaitsevat Pariisissa. Ranskan kielellä on tärkeä merkitys Yhdistyneissä kansa­kunnissa, sillä kolmasosa siellä esitetyistä puheenvuoroista pidetään ranskaksi. Euroopan neuvosto sijaitse Strasbourgissa. Euroo­pan unionissa ranska on englannin rinnalla ensimmäinen vi­rallinen työkieli. Ranskaa opiskellen saa kätevästi haltuunsa latinalaisperäisen yleiseurooppalaisen tieteellisen ja sivistyssanojen käsitteistön.

Ranskan kielen kursseja voi sisällyttää KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopintoihin 6, 9 tai 12 opintopistettä omalta taito­tasol­taan lähtien. Opinnot voi aloittaa miltä tahansa kurssilta aiemmin hankitusta kielitaidosta riippuen, ja kurs­seja voi suorittaa vapaassa järjestyksessä.  Ranskan kielen alkeet hallitseva opiskelija voi aloittaa opinnot suoraan kurssista LC-4320 Ranska 2. 

Ranskankielinen yristysviestintä 3 –tason kurssien järjestyksen voi valita vapaasti.

Ranskan kursseja voi sisällyttää lisäksi 12 opintopistettä KTK- tai KTM-tutkinnon monikielisen yritysviestinnän sivuopintokokonaisuuteen sekä KTK- ja KTM-tutkintojen vapaasti valittaviin opintoihin. Ks. tarkemmat tiedot ko. opinto­kokonaisuuksien kohdalta. Kunkin kurssin voi sisäl­lyttää tutkin­toon vain kerran.

Opintojen rakenne

Liikeranskan perusteet

Ranskankielinen yritysviestintä 1

Ranskankielinen yritysviestintä 2

Ranskankielinen yritysviestintä 3

Saksan kielen merkitys Euroopassa on kiistaton, onhan se noin 100 miljoonan eurooppalaisen äi­din­kieli. Talouselämässä saksan kieli on tärkeä työ­väline, sillä Saksa on yksi Suomen suurim­mista kauppakumppaneista. Aalto-yliopiston kauppakor­keakoulun saksan opetus tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet opiskella saksan kieltä ja hankkia valmiudet toimia vaativissakin kansainvälisissä tehtävissä.

Saksan kielen kursseja voi sisällyttää KTK-tutkinnon kieli- ja viestintäopintoihin 6, 9 tai 12 opintopistettä omalta taitotasoltaan lähtien. Peruskielitaidon omaava opiskelija (esim. lukion B3-oppimäärä) voi aloittaa opintonsa tasolta Saksankielinen yritysviestintä 1, ja tätä vankemmat pohjatiedot omaava voi halutessaan aloittaa suoraan tasolta Saksankielinen yritysviestintä 2. Mikäli opiskelijalla on erittäin vahva saksan taito ja hänellä on jo jonkinlaista tuntumaa talouden ammattikieleen, hänen on mahdollista aloittaa opintonsa myös tasolta Saksankielinen yritysviestintä 3. 

6 opintopisteen kokonaisuus muodostuu yleensä kahdesta, samalta yritysviestinnän tasolta suoritetusta kurssista. Lähtötasokseen opiskelija valitsee joko Liikesaksan perusteet (alkeistaso) tai saksankielisen yritysviestinnän tason 1 tai 2. 9 opintopisteen kokonaisuuteen opiskelija valitsee lisäksi jommankumman seuraavalla tasolla tarjolla olevasta yritysviestinnän kurssista ja 12 opintopisteen kokonaisuuteen vastaavasti molemmat seuraavan yritysviestinnän tason kurssit. Tasolla 3 tarjolla olevista kursseista opiskelija voi kuitenkin valita omiin opintokokonaisuuksiinsa tarvitsemansa kurssit haluamassaan järjestyksessä. Sen lisäksi opiskelija voi yhdistää kurssit Saksa 2 - työelämän saksaa ja Liike-elämän saksaa 1a. 

Saksan kursseja voi myös sisällyttää 12 tai 18 opintopistettä KTK- tai KTM-tutkinnon monikielisen yritysviestinnän sivuopintokokonaisuuteen sekä KTK- ja KTM-tutkintojen vapaasti valittaviin opintoihin. Ks. tarkemmat tiedot ko. opinto­kokonaisuuksien kohdalta. Kunkin kurssin voi sisäl­lyttää tutkintoon vain kerran.

Opintojen rakenne

Liikesaksan perusteet

Saksankielinen yritysviestintä 1

Saksankielinen yritysviestintä 2

Saksankielinen yritysviestintä 3

Opintojen kulku

Opiskelijan valitsemasta lähtötasosta riippuen tutkintoon sisällytettävä 6, 9 tai 12 opintopisteen kokonaisuus voi saksassa muodostua seuraavasti:

6 opintopisteen kokonaisuus

2 peräkkäistä kurssia kursseista LC-6310 – LC-6360 tai

LC-6360 + yksi kursseista LC-6371 / LC-6372 / LC-6380

tai 2 kurssia kursseista LC-6371 / LC-6372 / LC-6380

9 opintopisteen kokonaisuus

3 peräkkäistä kurssia kursseista LC-6310 – LC-6360 tai

kurssit LC-6350 ja LC-6360 + yksi kursseista LC-6371 / LC-6372 /LC-6380 tai kurssi LC-6360 + kaksi kursseista LC-6371 /LC-6372 /LC-6380 tai kurssit LC-6371 ja LC-6372 ja LC-6380

12 opintopisteen kokonaisuus

4 peräkkäistä kurssia kursseista LC-6310 – LC-6360 tai kurssit LC-6340 ja LC-6350 ja LC-6360 + yksi kursseista LC-6371 / LC-6372 /LC-6380 tai kurssit LC-6350 ja LC-6360 + kaksi kursseista LC-6371 / LC-6372 / LC-6380 tai kurssit LC-6360 ja LC-6371 ja LC-6372 ja LC-6380

Suomessa venäjän kielen osaamisella ja naapurimaan tuntemuksella on aivan erityinen merkitys. Venäjä on Suomen merkittävimpiä kauppakumppaneita, ja maiden välinen kanssa­käyminen on vilkasta myös useilla muilla aloilla. Erityisesti vientiyritysten henkilökunnalta edellytetään hyvää venäjän kielen taitoa ja naapurimaamme olojen tunte­musta. Venäjän kieli sopii myös kansainvälisiin tehtä­viin hakeu­tuville, koska venäjän­tai­toi­sille ekono­meille on kysyntää myös Suomen ulkopuolella. Venäjää puhutaan yleisesti myös monissa itäisen Euroopan maissa, ja se on yksi YK:n virallisista kielistä. Opiskelijoilla on mahdollisuus erikoistua myös Venäjän talouteen.

Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus

Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus (CEMAT) on Venäjän talouden ja liiketoimintaympäristön tutkimukseen erikoistunut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun erillisyksikkö. Opiskelijoilla on mahdol­lisuus päästä mukaan tutkimus­hankkeisiin esim. gradu­projek­tien kautta. Lisätietoja: cemat.aalto.fi

Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisteri­koulu

Aalto-yliopisto on mukana valtakunnal­lisessa Venäjän ja Itä-Euroopan tutki­muksen maisteri­koulussa (VIExpert), johon kuuluu 12 suomalaista yliopistoa. Se on maisterin tutkintoon suoritettava syventävien opintojen erikoistumisohjelma, jossa voit hankkia oman pääaineesi tuntemuksen lisäksi erityistä asiantuntemusta ko. alueen asioissa sekä oman alasi että muiden tieteenalojen näkökulmasta. Hakuaika on yleensä maalis­kuussa. Lisätietoja: http://blogs.helsinki.fi/vie-maisterikoulu/

Opintojen kulku

Venäjän kielen kursseja voi sisällyttää KTK-tutkinnon kieli- ja viestintä­opintoihin 6, 9 tai 12 opintopistettä. Venäjää vieraana kielenä opiskelevien opetus­ohjelma sisältää 10 eritasoista kurssia, kukin laajuu­deltaan 3 op. Opinto­kokonai­suudet muodos­tetaan peräk­käisistä kursseista. Esim. 6 op voi koostua kursseista LC-8511 Venäjä 1 + LC-8522 Venäjä 2, tai kursseista LC-8522 Venäjä 2 + LC-8533 Venäjä 3 jne. 

Opiskelija, jolla ei ole aiempia venäjän opintoja, aloittaa opinnot suorittamalla kurssin LC-8511 Venäjä 1. Aiemmin venäjää opiskellut valitsee itselleen sopivan lähtötason. Esim. lukion B2/B3-oppimäärän suorit­tanut voi aloittaa opintonsa kurssista LC-8533 Venäjä 3 tai LC-8544 Venäjä 4. A-oppi­määrän suorittanut voi aloittaa kurssista LC-8555 Venäjä 5. Kurssien lähtö- ja tavoite­tasot ilmenevät kurssi­kuvauksista. Lähtötason määrittelemiseksi voit myös ottaa yhteyttä kurssin vastuuopettajaan.

Venäjän kursseja voi sisällyttää lisäksi 12 op tai 18 op KTK- tai KTM-tutkinnon monikielisen yritysviestinnän sivuopintokokonaisuuteen, ja niitä voi sisällyttää myös KTK- ja KTM-tutkintojen vapaasti valittaviin opintoihin (ks. tarkemmat tiedot ko. opintokokonaisuuksien kohdalta). Kunkin kurssin voi sisäl­lyttää tutkin­toon vain kerran.

Venäjä äidinkielenä

Opiskelijat, joiden äidin­kieli on venäjä tai joilla on vastaava venäjän kielen taito, voivat sisäl­lyttää KTK-tutkintoon 6 op, kurssit LC-8591 Venäjä 9 Russian Business Communication for Native Speakers A ja LC-8592 Venäjä 9 Russian Business Communication for Native Speakers B. Venäjää vieraana kielenä opiskelevien opetusohjelman kursseja he eivät voi suorittaa. Kurssit luennoi­daan yleensä vuorovuosin, seuraavan kerran lukuvuonna 2018–2019. Kursseille osallistuminen edellyttää vähintään tyydyttävää suomen kielen taitoa.

Opintojen rakenne

Venäjä vieraana kielenä

Venäjä 1 ja 2 - työelämän venäjää

Liike-elämän venäjää

Venäjänkielinen yritysviestintä

Venäjä äidinkielenä

KTK-tutkinnon vapaasti valittavien opintojen laajuus on 18–30 opintopistettä siten, että tutkinnon laajuus 180 op täyttyy.  Vapaasti valittavien opintojen määrä riippuu opiskelijan tekemistä muita opintokokonaisuuksia koskevista valinnoista, esimerkiksi:

• jos opiskelijan sivuaine on kansainvälinen sivuopintokokonaisuus (30 op) ja liiketoimintaosaamisen perusteet 60 op, pääaine 54 op ja kieliopinnot 18 op,  vapaasti valittavien opintojen laajuus on 18 opintopistettä.
• jos opiskelija on suorittanut liiketoimintaosaamisen perusteet 60 op, pääaineen opinnot 53 op, kieliopinnot 18 op ja sivuaineen opinnot 25 op, vapaasti valittavien laajuus on 24 op

Vapaasti valittavat opinnot voi käyttää esimerkiksi:

• Osaamisesi laajentamiseen monialaisilla opinnoilla
  • suorittamalla toisen sivuaineen tai yksittäisiä kursseja tekniikan tai taiteen alan korkeakouluissa
  • suorittamalla University Wide Studies -opintoja
  • suorittamalla opintoja toisissa yliopistoissa JOO-opintoina
• Kieli- ja viestintätaitojesi syventämiseen lisäopinnoilla kieli- ja viestintäopintojen kokonaisuudesta
• Kauppatieteen alan osaamisesi laajentamiseen tai syventämiseen
  • suorittamalla lisäopintoja omassa pääaineessasi
  • suorittamalla muiden pääaineiden yksittäisiä kursseja
  • suorittamalla lisäopintoja kauppatieteen alan sivuaineessasi
  • suorittamalla toisen kauppatieteen alan sivuaineen 
• Työelämäosaamisen hankkimiseen suorittamalla työharjoittelun
• Itsesi johtamisen taitojen oppimiseen ja merkityksellisyyden löytämiseen suorittamalla Personal Impact -kursseja