1. Pää- ja sivuaine

Kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle taiteiden tai tekniikan (arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin) alan pääaineen ammattitehtävien edellyttämä teoreettinen, tiedollinen, taiteellinen ja käytännöllinen ammattitaito, alan tutkimuksen perusteiden tuntemus ja valmius alan kehitykseen seurantaan. Koulutus perustuu tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. Opiskelijan opintoihin sisältyy sivuaine ja valinnaisia opintoja.

2. Taiteellinen ja teknillistieteellinen ajattelu ja työskentelytapa

Kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle taiteellisen työn ja/tai teknillistieteellisen alan edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet sekä valmiudet tutkimukselliseen ajatteluun.

Opiskelija tunnistaa oman pääaineensa keskeiset käsitteet, ilmiöt, lainalaisuudet, mallit ja menetelmät ja osaa soveltaa näitä käytännössä. Opiskelija tunnistaa alan eettisiä kysymyksiä ja ymmärtää niiden merkityksen työssään.

Opiskelija osaa tunnistaa, määritellä ja ratkaista ongelmia käyttäen oppimiaan alan menetelmiä.

Hän tuntee pääaineensa keskeiset tiedonlähteet ja tutkimusmenetelmät ja osaa soveltaa niitä.

Tutkinnon suoritettuaan opiskelija pystyy arvioimaan kriittisesti oman alansa tuotteita, palveluita, prosesseja ja metodeja.

3. Opiskelutaidot ja perusta maisterin opintoihin

Kandidaattiohjelma antaa valmiuden alan maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin soveltuvissa ohjelmissa, jatkuvaan oppimiseen ja ammatilliseen kehittymiseen.

4. Työelämävalmiudet

Kandidaattiohjelman opinnot kehittävät opiskelijan valmiuksia soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä. Opinnoissa kehittyy riittävä kieli- ja viestintätaito sekä muita työelämävalmiuksia, mm.

• ryhmätyöskentely, ryhmän johtaminen sekä toimiminen oman alan edustajana monialaisessa ryhmässä
• projektinhallinta
• alan liiketoiminnan ja yrittäjyyden perusteet
• suullinen ja kirjallinen viestintä
• vieraan kielen osaaminen
• säädösten mukainen toisen kotimaisen kielen taito

Koodi: ARTS3001
Laajuus: 112-122 op.
Pääainevastaava: Prof. Jenni Reuter

Osaamistavoitteet

Pääaineen tarkoitus on varmistaa, että opiskelija tuntee arkkitehtonisen suunnittelun perusteet. Kandidaatin tutkinto ei tuota arkkitehdin ammattipätevyyttä, mutta se antaa opiskelijalle hyvät valmiudet toimia avustavissa ammatillisissa tehtävissä esim. arkkitehtitoimistoissa tai julkisissa suunnitteluvirastoissa. Tässä ominaisuudessa opiskelija pystyy sekä tuottamaan että ratkaisemaan itsenäisesti pienen suunnittelutehtävän. Se edellyttää, että hän osaa arvioida erilaisten suunnitteluratkaisujen vaikutusta ja laatua. Hän osaa myös etsiä ja soveltaa suunnittelutietoa kriittisesti ja hahmottaa ratkaisumalleja ja mahdollisuuksia erilaisiksi suunnittelukonsepteiksi.

Rakennettu ympäristö muodostaa maassamme kansallisvarallisuuden perustan. Siksi on tärkeää, että opiskelija oppii jo kandidaattivaiheessa hahmottamaan kokonaisvaltaisesti rakentamisen tehtäväkentän ja ihmisläheisen toimintaympäristön sekä ymmärtää arkkitehdin ammatin ja tehtävät osana alojen välistä yhteistyötä ja yhteiskuntaa. Henkilökohtaisella tasolla se tarkoittaa myös, että opiskelija pystyy näkemään oman kandidaattivaiheensa päämäärätietoisesti osana opintokokonaisuutta, urasuunnittelua ja elinikäistä oppimista.

Sisältötavoitteet

Tavoite on, että kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on:

• perustiedot arkkitehtonisesta suunnittelusta osana taiteiden traditiota ja kehitystä
• tuntemus arkkitehtuurin historian ja teorian perusteista muiden tieteen- ja taiteenalojen kontekstissa
• perustiedot rakennusten toiminnallisista ja tilallisista tekijöistä sekä perustiedot niiden rakenteellisista ja teknisistä järjestelmistä.
• perustiedot rakennusmateriaaleista ja rakennusfysiikasta
• perustiedot koko rakennetun ympäristön, kaupunkien ja yhdyskuntien suunnittelusta
• perustiedot suunnitteluratkaisujen kustannusvaikutuksista sekä ymmärrys alakohtaisten lakien ja määräysten ohjausvaikutuksesta
• ymmärrys ekologisesti kestävän kehityksen perusteista

Taitotavoitteet

Tavoite on, että kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija:

• hallitsee keskeiset suunnittelutyövälineet ja -menetelmät (esim. IT-osaaminen)
• on yhteistyö- ja ryhmätyökykyinen
• omaa luovan ongelmanratkaisukyvyn
• osaa ilmaista itseään sekä visuaalisesti että verbaalisesti argumentoiden
• pystyy ottamaan vastaan palautetta ja reflektoimaan omaa oppimistaan
• omaa riittävän viestintä- ja kielitaidon

Akateemiset taidot

Tavoite on, että kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija:

• hallitsee tieteellisen kirjoittamisen perusteet
• osaa käyttää tietolähteitä

Koulutuksen sisältö

Kandidaattiopinnot koostuvat pääaineesta, sivuaineesta, yhteisistä opinnoista sekä vapaasti valittavista opinnoista.

Opintojen alussa opetellaan arkkitehdin ammattiin kuuluvien perusasioiden haltuunottoa. Niitä ovat erilaiset suunnittelumenetelmät, esitystekniikat ja -välineet (esim. IT), rakennusmateriaalit ja -teknologiat sekä arkkitehtuurin perusteet toiminnallisine ja taiteellisine näkökulmineen. Pääaineen opinnot jatkuvat mm. arkkitehtuurin historian, rakennussuunnittelun ja kaupunkisuunnittelun perusteiden parissa, huipentuen kandidaatintyöhön ja seminaariin. Opiskelu on vahvasti konkreettista; huomattava osa siitä on harjoitustöitä, itse tekemistä joko piirustussaleissa tai arkkitehtuurin pajatiloissa.

Kandidaattiohjelman rakenne

Yhteiset opinnot muodostuvat taide- ja teoriaopinnoista sekä kieli- ja viestintäopinnoista Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Niiden laajuus tekniikan alalla on 28 op. Yhteiset opinnot ovat pakollisia kaikille Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattiopiskelijoille.

Pääaineen opinnot muodostuvat arkkitehtuurin perus- ja aineopinnoista. Pääaine muodostaa tutkinnon keskeisen ja laajimman elementin, ja siihen sisältyy 10 op laajuinen kandidaatintyö ja -seminaari. Pääaineen opintojen laajuus on vähintään 112 op ja enintään 122 op.

Sivuaineen laajuus on 15 - 25 op ja sivuaine suoritetaan 2. ja 3. opiskeluvuoden aikana.

Vapaasti valittavat opinnot ovat muita opintoja, joilla opiskelijan on mahdollista laajentaa ja syventää osaamistaan pää- tai sivuaineessa sekä omaa kehittymistään. Vapaasti valittavien opintojen laajuus on kaikilla opiskelijoilla 15 op. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää kursseja vapaasti Aalto-yliopistosta tai muista kotimaisista (JOO-opinnot) yliopistoista. Arkkitehtuurin pääaineessa vapaasti valittaviin opintoihin ei ole mahdollista sijoittaa vaihto-opintoja, vaan se sijoittuu arkkitehdin tutkintoon.

Kurssit

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattiohjelman ohjelmamalli tekniikan kandidaatin tutkinnon (180 op) osalta

Pääaineopinnot 112–122 op

Pääaineen valinnaiset kurssit 1-3.vsk.

Opiskelija täydentää pääaineen opintoja siten, että pääaineen laajuus on 112 -122 op. Mikäli opiskelija tekee ns. lyhyen sivuaineen (15 op), voi pääainetta täydentää muilla arkkitehtuurin opinnoilla: sopivia ovat mm. alla luetellut kurssit ja arkkitehtuurin omien sivuaineiden erilliset kurssit (varsinaiset sivuaineopiskelijat kuitenkin etusijalla).

Koodi: ARTS3003
Laajuus: 106-116 op.
Vastuuopettajat: Executive in Residence Mia Halme

Osaamistavoitteet

Dokumentaarisen elokuvan kandidaatin opintojen tavoitteena on kouluttaa näkemyksellisiä dokumentaarisen elokuvan ohjaajia.

Opiskelijat oppivat hallitsemaan ohjaajan roolissa dokumentaarisen elokuvan eri työvaiheet. Opiskelijat perehtyvät elokuvan ja erityisesti dokumentaarisen lajin historiaan sekä laajasti dokumentaarisen elokuvan lajityyppeihin.

 Harjoitteiden ja harjoituselokuvien (BA-elokuva) tuotannossa he oppivat ohjaamis- ja elokuvatuotannon prosessin hallintaa ja yhteistyötä elokuvan muiden ammattialueiden osaajien kanssa.

Ohjaajana kehittymisen ohessa elokuvanteon eri vaiheiden sekä elokuvan teknisten ja tuotannollisten ulottuvuuksien hallinta on keskeistä. Tutkintoon kuuluu lyhyt dokumentaarinen lopputyöelokuva, jonka käsikirjoittamisesta ja ohjaamisesta opiskelija vastaa. Elokuva toteutetaan yhteisyössä muiden suuntautumisvaihtoehtojen kanssa.

Dokumentaarisen elokuvan pääaineesta valmistunut kykenee:

• toimimaan itsenäisesti dokumentaarisen elokuvan ohjaajan tehtävissä sekä soveltavissa ohjaajan tehtävissä, kuten dokumentaaristen tilaustöiden ohjaajana.
• tunnistamaan omat vahvuutensa dokumentaarisen elokuvan tekijänä.
• tunnistamaan ja hyödyntämään oman alansa käytäntöjä, käsitteistöä, tutkimustietoa ja taiteellisia ilmaisukeinoja.
• hankkimaan tarvitsemaansa tietoa ja täydentämään osaamistaan.
• jatkamaan opintojaan taiteen maisterin tutkintoon johtavissa opinnoissa.

Koulutuksen sisältö

Koulutus muodostuu Aalto ARTSin kaikille yhteisistä, pääaineen, sivuaineen sekä valinnaisista opinnoista.

Opetusta tarjotaan työpajamuotoisena sekä luentokursseina. Opiskelijat perehtyvät elokuvan ja erityisesti dokumentaarisen lajin historiaan, sekä laajasti dokumentaarisen dokumentaarisen elokuvan lajityyppeihin. Elokuvien analysointi, oman välineen ehtojen pohtiminen, kirjoittaminen ja ajattelu ovat tärkeitä opetusmuotoja käytännön tekemisen tukena. Muiden taiteiden, kokeellisen ja fiktiivisen elokuvan tuntemus sekä perehtyminen uuden median, kuvataiteen ja muun median kentällä tapahtuvaan dokumentaariseen ilmaisuun on tärkeää. Opiskelijoiden kykyä havainnoida ja tulkita todellisuutta, valmiutta ihmisten kohtaamiseen, kriittistä ajattelukykyä, kokeilunhalua sekä kykyä ryhmätyöskentelyyn kehitetään kurssien, työpajojen, harjoitustehtävien sekä harjoituselokuvatuotantojen puitteissa.

Kurssit

Pääaineopinnot 106–116 op

^{* ) Opiskelijalla on oikeus saada yli 12 opintopisteen laajuisesta kurssista suorituksia osissa.}

Koodi: ARTS3009
Laajuus: 106-116 op.
Pääainevastaava: Professori Pietari Koskinen

Elokuvaäänityksen ja -äänisuunnittelun kandidaattitutkinnon pääaine kouluttaa taiteili­joita ja ammattilaisia toimimaan ääni­suunnittelijoina ja äänittäjinä lyhyen elokuvan ja televisiotuotannon eri alueilla. Elokuvaäänityksen ja -äänisuunnittelun opinnoissa opiskelija harjaantuu kurssiopetuksen ja vaativuustasoltaan asteittain kasvavien harjoitustöiden myötä oman ammattialueen taiteellisen, tuotannollisen ja teknisen kokonaisuuden hallintaan. Opetuksen tavoitteena on tukea opiskelijan henkilökohtaisten vahvuuksien ja oman taiteellisen näkemyksen mukaista kehitystä.

Kandidaattitason opinnot suoritettuaan elokuvaäänityksen ja -äänisuunnittelun pääaineen opiskelija tuntee oman alansa käytäntöjä, taiteellisia ilmaisukeinoja, teknisiä välineitä ja teoreettista käsitteistöä. Koulutuksen keskeinen tavoite on kehittää opiskelijan lahjakkuutta ja persoonallisuutta, antaa teknisiä ja taiteellisia valmiuksia ja perustietoutta alasta ja sen historiasta, kehittää ryhmätyötaitoja sekä valmiuksia tutkimukselliseen työskentelyyn.

Keskeiset opetettavat valmiudet ovat elokuvailmaisun audiovisuaalinen dramaturginen ja sisällöllinen ajattelu, äänellinen ja tilallinen hahmottamiskyky, ryhmätyö-, kommunikaatio- ja yhteistyötaidot, elokuvan lyhyen muodon äänisuunnittelun, dramaturgisen kokonaisuuden sekä teknisen toteutusprosessin hallinta, oman alan perinteiden ja nykysuuntauksien tuntemus sekä kyky kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun.

Kandidaattiopinnoista valmistuttuaan elokuvaäänisuunnittelija hallitsee lyhyen elokuvan äänisuunnittelun kokonaisprosessin äänen ennakkosuunnittelusta valmiiseen elokuvaan. Koulutuksen aikana opiskelija perehtyy kaikkiin lyhyen elokuvan äänityksen, äänitöiden ja äänisuunnittelun vaiheisiin sekä pienimuotoisten elokuva- ja tv-tuotantojen taiteelliseen ja tuotannolliseen yhteistyöhön.

Kandidaattiopinnoista valmistuessaan äänisuunnittelijaopiskelijan osaamisalueet ovat:

• äänittäjän ja äänisuunnittelijan perustaidot elokuva- ja televisiotuotannon eri alueilla
• kuvan ja äänen yhteistoiminnan hah­mottaminen ja hallinta
• äänikokonaisuuksien hallinta
• oman alan teknisen perusvälineistön hallin­ta
• oman erityisosaamisen suhteuttami­nen alan muihin ammattikuviin
• muiden taiteenalueiden ja yhteiskun­nallisen ajattelun tuntemus ja suh­teuttaminen omaan erikoistumisalueeseen
• aktiivinen toiminta elokuvakulttuurin alueella

Koulutus tuottaa edellytykset ylempään korkeakoulututkin­toon (TaM) johtavaan koulutukseen ja jat­kuvaan oppimiseen.

Koulutuksen sisältö

Taiteen kandidaatin tutkinnon opetus jakautuu elokuvaäänityksen ja -ää­nisuunnittelun pääaineessa kahteen osaan: äänitykseen ja ääni­suunnitteluun. Nämä osat sivuavat ja tu­kevat toisiaan ja ovat osittain päällekkäisiä koko opiskeluajan.

Äänisuunnittelua opetetaan antamal­la valmiuksia välineistön hallintaan niin il­maisullisessa kuin teknisessäkin mieles­sä. Jokainen elokuvatuotanto on äänisuunnit­telijalle tutkimusmatka projektin yksilöl­liseen problematiikkaan alkaen käsikirjoi­tuksen lukemisesta ja päättyen elokuvan ensiesitykseen. Opetuksessa asetetaan erityistä pai­noa sille, että ammattiinsa valmistuva ääni­suunnittelija on oman taiteellisen panoksensa elokuvaan an­tava elokuvantekijä, joka ymmärtää syvällisesti elokuvan ominaispiirteitä. 

Elokuvaäänittäjän ja -äänisuunnittelijan työhön perehdytään pienimuotoisten harjoitteiden, äänisuunnittelun metodien opiskelun sekä harjoituselokuvien tekemisen kautta. Koulutus perustuu pääasiassa käytäntölähtöiseen tekemällä oppimiseen, pienryhmätyöskentelyyn, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja keskustelevaan vuorovaikutukseen. Koulutus sisältää elokuvataiteen ja lavastustaiteen yhteisiä opintoja sekä opintoja muiden taidealojen opiskelijoiden kanssa. Harjoitustuotannoissa opiskellaan äänisuunnittelun ja äänittämisen käytäntöjä sekä syvennetään ryhmätyötaitoja.

Pääaine toimii yhteistyös­sä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkiteknologian osaston ja Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun laitoksen (VÄS) kanssa.

Kurssit

Pääaineopinnot 106–116 op

Vapaasti valittavat opinnot 15 op

Kaikkiin Aalto ARTSin kandidaatin tutkintoihin kuuluu vapaasti valittavien opintojen kokonaisuus (15 op). Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina esimerkiksi kursseja Aalto-yliopiston tai muiden kotimaisten yliopistojen tarjonnasta tai kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja. Elokuvaäänityksen ja -äänisuunnittelun pääaine tarjoaa myös opintoja joita opiskelija voi sijoittaa vapaasti valittaviin opintoihin.

Pääaineen tarjoamat vapaasti valittavat kurssit järjestetään pääaineopiskelijoille HOPS-keskustelussa sovitun opintosuunnitelman perusteella. Opiskelija voi halutessaan opiskella näitä opintoja myös maisteritutkintonsa vapaasti valittavissa opinnoissa.

Elokuvaäänityksen ja -äänisuunnittelun vapaasti valittavat kurssit

Koodi: ARTS3004
Laajuus: 106-116 op.
Pääainevastaava: Lehtori Marja-Riitta Koivumäki

Osaamistavoitteet

Elokuva- ja tv-käsikirjoituksen pääaineen keskeisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle kirjoitustekniset ja tuotannolliset perusvalmiudet käsikirjoittajan työtehtäviin erilaisissa elokuva- ja tv-produktioissa.

Kandidaattiopintojen aikana opiskelija perehtyy elokuva- ja tv-tuotannon vaiheisiin ja taiteelliseen ja tuotannolliseen yhteistyöhön elokuvataiteen muiden opiskelijoiden kanssa. Opiskelija harjaantuu tuntemaan oman alansa käytäntöjä, taiteellisia ilmaisukeinoja, teknisiä välineitä ja teoreettista käsitteistöä. Opiskelija saa valmiudet ideoida ja konseptoida, sekä kehitellä ideoita valmiiksi käsikirjoitukseksi.

Keskeiset opetettavat valmiudet ovat tarinallinen, sisällöllinen ja visuaalinen ajattelu, dramaturgiset taidot, kommunikaatio- ja yhteistyötaidot, ymmärrys tuotannollisista vaatimuksista sisällön suunnittelussa, elokuva- ja tv-historiahistorian sekä oman alan perinteiden ja nykysuuntauksien tuntemus, perustava ymmärrys tekijälähtöisestä tutkimuksesta sekä kyky kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun.

Koulutuksen sisältö

Elokuva- ja tv-käsikirjoituksen opinnoissa opiskelija harjaantuu kurssiopetuksen ja vaativuustasoltaan asteittain kasvavien harjoitustöiden myötä oman ammattialueen taiteellisen ja dramaturgisen kokonaisuuden hallintaan, sekä ymmärtää käsikirjoituksen merkityksen elokuvan tai tv-draaman ytimenä. Käsikirjoittajan työhön perehdytään pienimuotoisissa harjoitteissa sekä koulun elokuva- ja tv-tuotannoissa, joissa opiskellaan elokuvataiteen muiden opiskelijoiden kanssa. Harjoitustuotannoissa opiskellaan käsikirjoituksen kehittelyyn liittyviä käytäntöjä ja taitoja sekä ryhmätyötaitoja.

Koulutus perustuu sekä teoriaan että käytännön kirjoitusharjoituksiin, pienryhmätyöskentelyyn, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja yhteisölliseen oppimiseen. Opetuksen tavoitteena on tukea opiskelijan henkilökohtaisia vahvuuksia ja oman taiteellisen näkemyksen mukaista kehitystä.

Kurssit

Pääaineopinnot 106–116 op

^{* ) Opiskelijalla on oikeus saada yli 12 opintopisteen laajuisesta kurssista suorituksia osissa.}

Vapaasti valittavat opinnot 15 op

Kaikkiin Aalto ARTSin kandidaatin tutkintoihin kuuluu vapaasti valittavien opintojen kokonaisuus (15 op). Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina esimerkiksi kursseja Aalto-yliopiston tai muiden kotimaisten yliopistojen tarjonnasta tai kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja. Myös elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen pääaine tarjoaa opintoja, joita opiskelija voi sijoittaa vapaasti valittaviin opintoihin.

Elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen vapaasti valittavat kurssit

Koodi: ARTS3010
Laajuus: 106-116 op
Pääainevastaava: Prof. Kaisa Mäkinen

Osaamistavoitteet

Elokuva- ja tv-lavastuksen kandidaatin opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet toimia lavastussuunnittelijan tehtävissä elokuva- ja tv-alalla.

Opiskelija oppii vastaamaan tuotannon ennakkosuunnitteluun ja toteutukseen liittyvistä visuaalisista, toiminnallisista ja tuotannollisista suunnitelmista yhdessä ohjaajan sekä muun taiteellisen ja teknisen työryhmän kanssa.

Ammatillisen osaamisen ohessa tuetaan opiskelijoiden kiinnostusta kokeilevaan ja tutkivaan lavastustaiteeseen myös muiden mediavälineiden ilmaisun alueilla, sekä uusien työmuotojen kehittämiseen.

Koulutus perustuu taiteelliseen, kokeilevaan ja tutkimukselliseen toimintaan sekä alan ammattikäytäntöihin.

Kandidaatintutkinnon aikana opiskelija oppii hahmottamaan lavastussuunnittelijan tehtävän erilaisissa elokuva- ja tv-tuotannoissa ja arvioimaan suunnitelmiensa taiteellista ja käytännöllistä toteutettavuutta. Hän oppii tuntemaan eri lavastus- ja visualisointimenetelmiä ja kykenee niiden avulla kehittämään omaa persoonallista ilmaisuaan.

Elokuva- ja televisiolavastuksen pääaineesta valmistunut kykenee:

• toimimaan lavastussuunnittelijana pienimuotoisissa elokuva-, tv- ja muissa audiovisuaalisissa tuotannoissa
• tunnistamaan henkilökohtaiset vahvuutensa ja oman taiteellisen näkemyksensä ja kehittämään niitä aktiivisesti
• toimimaan rakentavasti taiteellisen työryhmän jäsenenä ja ymmärtämään oman vastuualueensa suhteessa muihin työryhmän jäsenten vastuualueisiin
• tunnistamaan ja hyödyntämään oman alansa käytäntöjä, käsitteistöä, tutkimustietoa ja taiteellisia ilmaisukeinoja
• hankkimaan tarvitsemaansa tietoa ja täydentämään osaamistaan
• ohjaamaan ja motivoimaan lavastusta toteuttavaa työryhmää
• jatkamaan opintojaan taiteen maisterin tutkintoon johtavissa opinnoissa

Koulutuksen sisältö

Koulutus muodostuu Aalto ARTSin yhteisistä, pääaineen, sivuaineen sekä valinnaisista opinnoista. Merkittävä osa opinnoista järjestetään yhdessä näyttämölavastuksen ja pukusuunnittelun pääaineiden sekä elokuvataiteen muiden pääaineiden ja muiden media-alan opiskelijoiden kanssa.

Elokuva- ja tv-lavastuksen opinnoissa opiskelija harjaantuu kurssiopetuksen ja vaativuustasoltaan asteittain kasvavien harjoitustöiden myötä oman ammattialueen taiteellisen, tuotannollisen ja teknisen kokonaisuuden hallintaan. Harjoitustuotannoissa opiskellaan lavastussuunnittelijan ammatillisia käytäntöjä ja syvennetään ryhmätyötaitoja.

Keskeiset opetettavat valmiudet ovat elokuva- ja tv-ilmaisun kokonaisvisuaalinen sekä dramaturginen ja sisällöllinen ajattelu, tilallinen, kuvallinen ja käsitteellinen hahmottamiskyky, suunnittelijan visualisointitaidot, kommunikaatio- ja yhteistyötaidot, teknisen toteutusprosessin hallinta, yleisen taidehistorian sekä oman alan perinteiden ja nykysuuntauksien tuntemus sekä kyky kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun.

Elokuva- ja tv-lavastajan tulee hallita visuaalisen kokonaissuunnittelun prosessi ennakkosuunnittelusta ja visualisoinnista toteutukseen – sen valvontaan ja johtamiseen. Koulutuksen aikana opiskelija perehtyy kaikkiin lavastussuunnittelutyön vaiheisiin ja elokuva- ja tv-tuotantojen taiteelliseen ja tuotannolliseen yhteistyöhön.

Opintojen jatkaminen maisterin tutkinnossa

Taiteen kandidaatin (TaK) opinnot suoritettuaan elokuva- ja televisiolavastuksen opiskelija voi
jatkaa opintojaan Lavastustaiteen maisteriohjelmassa, elokuva- ja televisiolavastuksen pääaineessa. Opiskelijalla on myös mahdollisuus vaihtaa maisteriopinnoissa pääaineekseen esittävien taiteiden lavastus tai pukusuunnittelu, jos hän on suorittanut kandidaatin opintojensa aikana kyseisessä pääaineessa vähintään 15 opintopisteen laajuisen sivuaineen.

Kurssit

Taiteen kandidaatin tutkinto 180 op

Opiskelijan tulee sisällyttää opintoihinsa 15-25 op laajuinen sivuaine.

Pääaineopinnot 106–116 op

Vapaasti valittavat opinnot 15 op

Kaikkiin Aalto ARTSin kandidaatin tutkintoihin kuuluu vapaasti valittavien opintojen kokonaisuus (15 op). Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina esimerkiksi kursseja Aalto-yliopiston tai muiden kotimaisten yliopistojen tarjonnasta tai kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja. Myös elokuva- ja tv-lavastuksen pääaine tarjoaa opintoja, joita opiskelija voi sijoittaa vapaasti valittaviin opintoihin.

Elokuva- ja televisiolavastuksen vapaasti valittavien kurssien tarjonta

Koodi: ARTS3005
Laajuus: 106-116 op.
Pääainevastaava: Lehtori Anna Heiskanen

Osaamistavoitteet

Elokuva- ja televisiotuotannon opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvät valmiudet elokuva- ja tv-tuottajan ammatissa toimimiseen. Koulutuksen tavoitteena on luova tuottaja, joka ideoi ja kehittää ideoita, osaa rakentaa luovan yhteistyön ilmapiirin ja tarjota elokuvan eri osa-alueiden tekijöille hyvät työskentelyolosuhteet. Pyrkimyksenä on opiskelijan oman ammatillisen osaamisen oivaltaminen ja valmiuksien antaminen oman taiteellisen kiinnostuksen kohteen löytämiseen.

Elokuva- ja tv-tuotannosta valmistuvat opiskelijat osaavat lukea asiantuntevasti elokuva- ja tv-käsikirjoituksia ja käydä niistä luovaa keskustelua käsikirjoittajan ja ohjaajan kanssa. He osaavat purkaa elokuvan käsikirjoituksen aikatauluksi ja laatia sille budjetin. Opiskelija tuntee kotimaisen elokuva- ja tv-tuotannon rahoituslähteet, ymmärtää jälkituotantoprosessi kulun sekä markkinoinnin peruskäsitteet. Opiskelija hallitsee juridiikan ja neuvottelutaidon alkeet ja on tutustunut alan kotimaisiin sopimuskäytäntöihin.

Pääaineessa kandidaattiopintojen päättyessä opiskelija osaa kehitellä, rahoittaa ja tuottaa koti- ja ulkomaisia elokuva ja televisiotuotantoja. Hän ymmärtää ja osaa tarkastella muuttuvaa alaa kriittisesti ja analyyttisesti. Koulutus pyrkii antamaan opiskelijoille mahdollisimman kokonaisvaltaisen käsityksen audiovisuaalisesta alasta ja sen toimijoista, sekä tuottamaan valmiuksia hankkeiden suunnitteluun ja johtamiseen.

Koulutuksen sisältö

Elokuva- ja televisiotuotannon kandidaatin opinnot rakentuvat elokuvataiteen yhteisille kursseille sekä elokuva- ja tv-tuotannon omille pakollisille ja vapaaehtoisille kursseille, joissa opetetaan elokuva- ja televisiotuotannon kaikkia osa-alueita. Opintopolku suunnitellaan opiskelijan kanssa HOPS-keskusteluissa, mutta kaksi ensimmäistä opintovuotta noudattavat kaikilla yhteistä suunnitelmaa.

Kurssit

Pääaineopinnot 106–116 op

^{* ) Opiskelijalla on oikeus saada yli 12 opintopisteen laajuisesta kurssista suorituksia osissa.}

Vapaasti valittavat opinnot 15 op

Kaikkiin Aalto ARTSin kandidaatin tutkintoihin kuuluu vapaasti valittavien opintojen kokonaisuus (15 op). Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina esimerkiksi kursseja Aalto-yliopiston tai muiden kotimaisten yliopistojen tarjonnasta tai kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja. Myös elokuva- ja televisiotuotannon pääaine tarjoaa opintoja joita opiskelija voi sijoittaa vapaasti valittaviin opintoihin.

Elokuva- ja televisiotuotannon vapaasti valittavat kurssit

Koodi: ARTS3006
Laajuus: 106-116 op.
Pääainevastaava: Professori Anne Lakanen

Osaamistavoitteet

Elokuvaleikkauksen pääaine kouluttaa jälkituotannon suunnitteluun ja toteuttamiseen kykeneviä asiantuntijoita ja ajattelijoita. Leikkauksen opiskelijat erikoistuvat elokuvallisen kerronnan ja kuvallisten kokonaisuuksien hallintaan. He perehtyvät sekä oman alueensa esteettiseen traditioon että uusimman tekniikan suomiin mahdollisuuksiin. Opetuksen tavoitteena on tukea opiskelijan omien vahvuuksien ja taiteellisen näkemyksen mukaista kehitystä sekä kriittistä ajattelua. Opiskelija perehtyy oman alansa perinteeseen ja nykysuuntauksiin.

Elokuvaleikkauksen kandidaattiopintojen aikana opiskelijalle muodostuu hyvä käsitys elokuvahistoriasta sekä eri lajityyppien ilmaisukeinoista. Opetuksen kokonaistavoitteena on teorian siirtäminen käytännön harjoituksiin ja omakohtaiseen kokemukseen perustuvan ajattelun tuottaminen. Tutkimuksellista ajattelua opiskellaan erityisesti perusteellisten elokuva-analyysien avulla. Hyvä kuvanlukutaito, rytmitaju ja rakenteiden hahmottamiskyky luovat rohkeutta tuottaa uusia ratkaisuja leikkausprosessin aikana. Kommunikaatiotaidot ja yhteistyökyky ovat perusedellytykset ammatissa etenemiselle.

Koulutuksen sisältö

Pääaineessa opetetaan elokuvan rakenteita, elokuvaleikkauksen perusteorioita, elokuvaleikkauksen välineistön hallintaa ja elokuva-analyysiä. Elokuvaleikkauksen opinnoissa opiskelija harjaantuu kurssiopetuksen ja vaativuustasoltaan asteittain kasvavien harjoitustöiden myötä oman ammattialueen taiteellisen, tuotannollisen ja teknisen kokonaisuuden hallintaan. Harjoitustuotannoissa opiskellaan leikkaajan ammatillisia käytäntöjä fiktiivisen, dokumentaarisen ja animaatioelokuvan aloilta.

Koulutus perustuu pääasiassa käytäntölähtöiseen tekemällä oppimiseen, henkilökohtaiseen työskentelyyn ja ohjaukseen sekä keskustelevaan vuorovaikutukseen.

Elokuvaleikkaajan tehtävä on arvioida käsikirjoituksen toimivuutta ja löytää kuvatusta materiaalista elokuvalle sen lopullinen muoto sekä saada katsojassa aikaan tarkoitettu emotionaalinen vaikutus. Elokuvaleikkaajan tulee olla eläytymiskykyinen ja ymmärtää ihmisten välisiä vuorovaikutussuhteita sekä kerronnan laajempia ja syvempiä merkityksiä.

Kurssit

Pääaineopinnot 106–116 op

Vapaasti valittavat opinnot 15 op

Kaikkiin Aalto ARTSin kandidaatin tutkintoihin kuuluu vapaasti valittavien opintojen kokonaisuus (15 op). Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina esimerkiksi kursseja Aalto-yliopiston tai muiden kotimaisten yliopistojen tarjonnasta tai kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja. Myös elokuvaleikkauksen pääaine tarjoaa opintoja joita opiskelija voi sijoittaa vapaasti valittaviin opintoihin. Kurssit järjestetään pääaineopiskelijoille HOPS-keskustelussa sovitun opintosuunnitelman perusteella.

Elokuvaleikkauksen vapaasti valittavat kurssit

Koodi: ARTS3007
Laajuus: 106-116 op.
Pääainevastaava: Lehtori Hanna Maylett

Osaamistavoitteet

Elokuvaohjauksen pääaineen tavoitteena on antaa opiskelijalle taiteelliset ja tuotannolliset valmiudet toimia ohjaajana lyhytelokuvassa ja tv-produktiossa. Koulutuksen keskeisenä tavoitteena on tukea opiskelijan henkilökohtaisten vahvuuksien ja oman taiteellisen näkemyksen mukaista kehitystä perehdyttämällä opiskelija laaja-alaisesti elokuvaan ilmaisuvälineenä ja sen muotokielen hallintaan. Opiskelija oppii hahmottamaan elokuva- ja tv-tuotannon kokonaisuuden sekä eri elokuvan osa-alueiden perusteet, suunnittelemaan ja johtamaan käsikirjoituksen pohjalta tehtävää taiteellista suunnittelua ja toteuttamaan sen persoonallisella elokuvallisella näkemyksellä yhdessä elokuvan taiteellisesti vastaavien kanssa. Elokuvaohjauksen opiskelijalta edellytetään aloitekykyä, vuorovaikutustaitoja, pitkäjänteisyyttä sekä innovatiivisuutta ja johtamiskykyä. Opiskelija harjaantuu kurssiopetuksen ja vaativuustasoltaan asteittain kasvavien harjoitustöiden myötä oman ammattialueen taiteellisen, tuotannollisen ja teknisen kokonaisuuden hallintaan.

Keskeiset opetettavat valmiudet elokuvaohjauksen kandidaattiopinnoissa ovat audiovisuaalinen ja sisällöllinen muotoajattelu, dramaturgiset tarinankerrontataidot, analyyttinen ja kokonaistaiteellinen ajattelu, kommunikaatio- ja yhteistyötaidot, elokuvan tuotannollis-teknisen toteutusprosessin hallinta, oman alan konventioiden ja ohjausmetodiikan tuntemus sekä kyky kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun. Koulutuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan lahjakkuutta ja taitoja ja auttaa opiskelijaa löytämään elokuvallisen näkemyksensä mukainen omaääninen, elokuvailmaisullinen muotokieli. Elokuvaohjauksen kandidaattitason koulutus kehittää taiteellista tekijyyttä, ryhmätyö- ja johtamistaitoja, antaa perustiedot alasta ja sen historiasta sekä valmiuksia tutkimukselliseen työskentelyyn ja jatkuvaan oppimiseen. Koulutus tuottaa edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon (TaM) johtavaan koulutukseen.

Koulutuksen sisältö

Elokuvaohjauksen kandidaattikoulutus sisältää elokuvataiteen yhteisiä elokuvanteon kokonaisprosesseja sekä ohjauksen ammattialueen erityisosaamista avaavia opintoja. Elokuvaohjaajan ammattirooliin perehdytään harjoittelemalla ohjaajantyön osa-alueiden konventioita sekä tutkimalla ja kokeilemalla uutta. Harjoitteet kasvavat opintojen edetessä yksittäisistä kohtauksista lyhytelokuvateoksiksi. Opiskelija harjoittelee käsikirjoitusanalyysiä, näyttelijänohjauksen metodiikkaa, elokuvakerronnallisia ilmaisukeinoja, tuotannollisia käytäntöjä sekä tutustuu elokuvan tekniseen ilmaisuvälineistöön ja opiskelee alakohtaista ammattikirjallisuutta. Koulutus perustuu käytäntölähtöiseen tekemällä oppimiseen, tutkimukselliseen oppimiseen, ryhmätyöskentelyyn, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja keskustelevaan vuorovaikutukseen. Harjoitustuotannoissa opiskellaan elokuvaohjaamisen kokonaisprosessia ja käytäntöjä sekä syvennetään ryhmätyötaitoja elokuvatuotannon eri vaiheissa. Elokuvaohjauksen opintoihin sisältyy yhteisiä opintokokonaisuuksia Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön koulutusohjelman kanssa sekä kurssi- ja työpajatyöskentelyä ammattinäyttelijöiden kanssa.

Elokuvaohjaajan tulee hallita elokuvan kokonaistaiteellinen ajattelu, taiteellisen vision muodostaminen sekä vision kommunikointi elokuvan tekoprosessissa. Kandidaattitason opinnot suoritettuaan elokuvaohjauksen opiskelija hallitsee lyhytelokuvan taiteellisen kokonaissuunnittelun, ohjaamisen ja taiteellisen johtamisen prosessin ennakkosuunnittelusta tuotannon toteutukseen sekä jälkituotantoon.  Koulutuksen aikana opiskelija perehtyy elokuvaohjauksen prosessin kaikkiin taiteellisiin ja toteuttaviin vaiheisiin taiteellis-tuotannollisen yhteistyön kautta.

Kurssit

Pääaineopinnot 106–116 op

^{* ) Opiskelijalla on oikeus saada yli 12 opintopisteen laajuisesta kurssista suorituksia osissa.}

Koodi: ARTS3008
Laajuus: 106-116 op.
Pääainevastaava: Professori Rauno Ronkainen

Osaamistavoitteet

Elokuvauksen pääaineen tavoitteena on antaa opiskelijalle taiteelliset ja tuotannolliset perusvalmiudet kuvaajan ammattiin erilaisissa elokuva- ja tv-tuotannoissa.

Elokuvauksen opinnoissa opiskelija harjaantuu kurssiopetuksen ja vaativuustasoltaan asteittain kasvavien harjoitustöiden myötä oman ammattialueen taiteellisen, tuotannollisen ja teknisen kokonaisuuden hallintaan. Opiskelija oppii hahmottamaan roolinsa elokuva- ja tv-tuotannon kokonaisuudessa ja arvioimaan suunnitelmiensa taiteellista ja käytännöllistä toteutettavuutta. Opiskelija osaa hallita elokuvan eri osa-alueiden taiteelliset ja tekniset perusteet sekä taiteellisteknisen suunnittelun. Hän kykenee näiden taitojen avulla persoonalliseen elokuvalliseen ilmaisuun yhdessä elokuvan taiteellisesti vastaavien kanssa.

Kandidaattitason opinnoissa elokuvauksen pääaineopiskelija harjaantuu tuntemaan oman alansa käytäntöjä, taiteellisia ilmaisukeinoja, teknisiä välineitä ja teoreettista käsitteistöä. Koulutuksen keskeinen tavoite on kehittää opiskelijan lahjakkuutta ja persoonallista ilmaisukykyä, antaa teknisiä ja taiteellisia perusvalmiuksia ja -tietoutta alasta ja sen historiasta, kehittää ryhmätyö- ja johtamistaitoja sekä antaa valmiuksia tutkimuksellisen työn perusteisiin.

Koulutuksen sisältö

Koulutus sisältää kuvauksen yhteisiä opintoja sekä opintoja elokuvataiteen ja muiden media-alan opiskelijoiden kanssa. Harjoitustuotannoissa opiskellaan kuvaajan ammatin käytäntöjä ja syvennetään ryhmätyötaitoja.

Elokuvaajan työhön perehdytään opiskelemalla ja tenttimällä alan kirjallisuutta, pienimuotoisissa harjoitteissa, ammattitekniikkaa käsittelevissä harjoituksissa sekä todellisissa produktioissa. Koulutus perustuu pääasiassa käytäntölähtöiseen tekemällä oppimiseen, pienryhmätyöskentelyyn, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja keskustelevaan vuorovaikutukseen.

Kurssit

Pääaineopinnot 106–116 op

Koodi: ARTS3084
Laajuus: 106-116 op
Vastuuopettajat: Prof. Liisa Ikonen

Osaamistavoitteet

Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelman esittävien taiteiden lavastuksen pääaineen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet esityksen tai tapahtuman visuaalisesta, tilallisesta ja toiminnallisesta suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä ohjaajan sekä muun taiteellisen ja teknisen työryhmän kanssa. Pääaineessa tuetaan opiskelijoiden kiinnostusta kokeilevaan ja tutkivaan lavastustaiteeseen sekä uusien työmuotojen kehittämiseen.

Koulutuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan yksilöllistä taiteellista ilmaisua, antaa teknisiä ja taiteellisia valmiuksia sekä perustietoutta alasta ja sen historiasta, kehittää ryhmätyötaitoja sekä antaa perusvalmiuksia tutkimukselliseen työskentelyyn.

Opiskelija harjaantuu kurssiopetuksen ja vaativuustasoltaan asteittain kasvavien harjoitustöiden myötä esittävien taiteiden eri alueille sijoittuvien lavastustehtävien taiteelliseen, tekniseen ja tuotannolliseen hallintaan.

Keskeisiin opittaviin valmiuksiin kuuluvat: dramaturginen ajattelu, tilan hahmottamiskyky, visuaalinen ilmaisutaito, näyttämöllisten tilanteiden ja toiminnan ymmärtäminen, kommunikaatio- ja yhteistyötaidot, teknisen toteutusprosessin hallinta, yleisen taide- ja teatterihistorian sekä oman alan perinteiden ja nykysuuntauksien tuntemus sekä kyky kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun.

Esittävien taiteiden lavastuksen pääaineesta valmistunut kykenee:

• toimimaan lavastussuunnittelijana pienimuotoisissa tuotannoissa esittävien taiteiden alueella
• tunnistamaan henkilökohtaiset vahvuutensa ja oman taiteellisen näkemyksensä ja kehittämään niitä tietoisesti
• toimimaan rakentavasti taiteellisen työryhmän jäsenenä ja ymmärtämään oman vastuualueensa suhteessa muihin työryhmän jäsenten vastuualueisiin
• välittämään toteutuskelpoiset suunnitelmat toteuttavalle työryhmälle ja toimimaan yhteistyössä heidän kanssaan
• tunnistamaan ja hyödyntämään oman alansa käytäntöjä, käsitteistöä, tutkimustietoa ja taiteellisia ilmaisukeinoja
• hankkimaan tarvitsemaansa tietoa ja täydentämään osaamistaan
• jatkamaan opintojaan taiteen maisterin tutkintoon johtavissa opinnoissa

Koulutuksen sisältö

Koulutus muodostuu Aalto ARTSin yhteisistä, pääaineen, sivuaineen sekä valinnaisista opinnoista. Merkittävä osa opinnoista järjestetään yhdessä elokuva- ja tv-lavastuksen ja pukusuunnittelun pääaineiden sekä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun eri koulutusohjelmien kanssa.

Opiskelija perehtyy esittävien taiteiden alueeseen ja lavastajan tehtäviin teoreettisten opintojen, työpajatyöskentelyn ja käytännön produktiotyöskentelyn kautta. Oppiminen perustuu pääasiassa käytäntölähtöiseen tekemällä oppimiseen, pienryhmätyöskentelyyn, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja keskustelevaan vuorovaikutukseen.

Opintojen jatkaminen maisterin tutkinnossa

Taiteen kandidaatin (TaK) opinnot suoritettuaan esittävien taiteiden lavastuksen opiskelija voi jatkaa opintojaan Lavastustaiteen maisteriohjelmassa, esittävien taiteiden lavastuksen pääaineessa. Opiskelijalla on myös mahdollisuus vaihtaa maisteriopinnoissa pääaineekseen elokuva- ja televisiolavastus tai pukusuunnittelu, jos hän on suorittanut kandidaatin opintojensa aikana kyseisessä pääaineessa vähintään 15 opintopisteen laajuisen sivuaineen.

Kurssit

Taiteen kandidaatin tutkinto 180 op

Opiskelijan tulee sisällyttää opintoihinsa 15-25 op laajuinen sivuaine.

Pääaineopinnot 106–116 op

Vapaasti valittavat opinnot 15 op

Kaikkiin Aalto ARTSin kandidaatin tutkintoihin kuuluu vapaasti valittavien opintojen kokonaisuus (15 op). Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina esimerkiksi kursseja Aalto-yliopiston tai muiden kotimaisten yliopistojen tarjonnasta tai kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja. Myös näyttämölavastuksen pääaine tarjoaa opintoja joita opiskelija voi sijoittaa vapaasti valittaviin opintoihin.

Esittävien taiteiden lavastuksen pääaineen vapaasti valittavien kurssien tarjonta

Koodi: ARTS3017
Laajuus: 180 op
Pääainevastaava: Marja Rastas

Osaamistavoitteet

Kandidaatintutkinto suoritetaan taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelmassa kuvataidekasvatuksen pääaineessa. Tutkinto antaa opiskelijalle taiteelliset ja pedagogiset perustiedot ja -taidot ja akateemiset perusvalmiudet sekä johdattelee taidekasvatuksen alan tutkimukseen. Opiskelija perehtyy monipuolisesti kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöihin sekä nykypäivän taidekasvatustoiminnan muotoihin. Hän oppii hahmottamaan taidekasvatuksen pedagogisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä sekä taidepedagogisten traditioiden taustalla vaikuttavia taide- ja oppimiskäsityksiä. Opiskelija saa perusvalmiudet sekä kouluympäristöissä tapahtuvan että projektilähtöisen taidekasvatustoiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.

Kuvataidekasvatuksen kandidaatin- ja maisterintutkintojen muodostaman kokonaisuuden tavoitteena on kouluttaa kriittisen ajattelun sekä vahvan visuaalisen alan tuntemuksen ja käytännön osaamisen omaavia kuvataiteen aineenopettajia, jotka kykenevät toimimaan aktiivisina oman tiedonalansa asiantuntijoina ja kehittäjinä tulevaisuuden muuttuvissa ja monialaisissa toimintaympäristöissä.

Kuvataidekasvatuksen pääaineessa kandidaatintutkinnon suorittanut opiskelija voi jatkaa suoraan maisteriohjemaan. Kuvataidekasvatuksessa suoritettu maisterintutkinto antaa laaja-alaisen opettajakelpoisuuden, peruskoulun ja lukion kuvataiteen aineenopettajan kelpoisuuden sekä valmiudet toimia visuaalisen alan opetus-, ohjaus- ja asiantuntijatehtävissä koulujärjestelmässä, taiteen kentällä sekä yhteiskunnan muilla sektoreilla. Kuvataidekasvatuksen pääaineessa suoritettu taiteen kandidaatin tutkinto ei anna opettajankelpoisuutta.

Koulutuksen sisältö

Kuvataidekasvatuksen pääaineessa perehdytään taiteellisiin, kuvallisiin, audiovisuaalisiin ja moniaistisiin ilmaisumuotoihin ja niiden ohjaamiseen. Taiteellista toimintaa ja visuaalista kulttuuria tarkastellaan suhteessa ekologisiin, eettisiin, yhteiskunnallisiin, teknologisiin sekä taiteiden- ja tieteidenvälisiin kysymyksiin, painottaen taidekasvatuksen mahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Opetuksessa ajankohtaiset poikkitieteelliset näkökulmat yhdistyvät taiteellisen ja pedagogisen käytäntöjen kautta syntyvään kokemustietoon. Kandidaatintutkintoon sisältyvä opinnäyte voi painottua pedagogisesti tai taiteellisesti ja se sisältää kirjallisen tutkielman.

Kandidaatin tutkintoon johtavat opinnot (180 op) koostuvat kaikille yhteisistä opinnoista (40 op), kuvataidekasvatuksen aineopinnoista (75-85 op) sisältäen kandidaatin opinnäytteen (10 op), sivuaineopinnoista (15-25 op) ja vapaasti valittavista opinnoista (15 op) sekä opettajan pedagogisista opinnoista (25 op). Pääaineopintoja toteutetaan yhteistyössä muiden suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen sekä koulujen, taidelaitosten ja yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa.

Kandidaatin tutkinnon opettajan pedagogiset opinnot (25 op) sisältävät yleispedagogisia ja ainedidaktisia opintoja sekä eri kouluasteilla suoritettavia opetusharjoittelujaksoja ja ne järjestetään yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Taideyliopiston kanssa. Ruotsinkielisten opiskelijoiden opettajan pedagogisia opintoja toteutetaan yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. Aiemmin suoritetut opettajan pedagogiset opinnot (60 op) voidaan kokonaisuudessaan lukea hyväksi tutkintoon.

Henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta riippuen opiskelijan on mahdollista hakeutua toisen opetettavan aineen tai luokanopettajan kelpoisuuden antaviin 60 op:n laajuisiin sivuaineopintoihin toiseen yliopistoon. Sivuaine korvaa tällöin opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa muut sivuaineopinnot, vapaasti valittavat opinnot ja osan aineopinnoista.

Taiteen kandidaatin tutkintorakenne kuvataidekasvatuksen pääaineessa

Kuvataidekasvatuksen pääaineopinnot

Koodi: ARTS3002
Laajuus: 112-122 op.
Pääainevastaava: Professori Ranja Hautamäki

Osaamistavoitteet

Maisema-arkkitehtuurin opetuksen tavoitteena on valmistaa opiskelijat ammattiin ja sen osaavaan harjoittamiseen. Pääaineen tarkoitus on varmistaa, että opiskelija tuntee maisema-arkkitehtonisen suunnittelun perusteet. Kandidaatin tutkinto ei tuota maisema-arkkitehdin ammattipätevyyttä, mutta se antaa opiskelijalle hyvät valmiudet toimia avustavissa ammatillisissa tehtävissä esim. yksityisissä suunnittelutoimistoissa tai julkisissa suunnitteluvirastoissa. Tässä ominaisuudessa opiskelija pystyy ratkaisemaan itsenäisesti pienen suunnittelutehtävän. Se edellyttää, että hän osaa arvioida erilaisten suunnitteluratkaisujen vaikutusta ja laatua. Hän osaa myös etsiä ja soveltaa suunnittelutietoa kriittisesti ja hahmottaa ratkaisumalleja ja mahdollisuuksia erilaisiksi suunnittelukonsepteiksi. 

Maisema-arkkitehdin työ vaatii suunnitteluun vaikuttavien ekologisten, kulttuuristen, taloudellisten ja maankäytöllisten seikkojen ymmärtämistä. On tärkeää, että opiskelija jo kandidaattivaiheessa oppii hahmottamaan kokonaisvaltaisesti maiseman suunnittelun, rakentamisen ja hoidon tehtäväkentän ja ihmisläheisen toimintaympäristön. Hän oppii ymmärtämään maisema-arkkitehdin ammatin ja tehtävät osana alojen välistä yhteistyötä ja yhteiskuntaa. Henkilökohtaisella tasolla se tarkoittaa myös, että opiskelija pystyy näkemään oman kandidaattivaiheensa päämäärätietoisesti osana opintokokonaisuutta, urasuunnittelua ja elinikäistä oppimista.

Sisältötavoitteet

Tavoite on, että kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on:

• perustiedot maisema-arkkitehtuurista ja suunnittelusta osana taiteiden, tieteiden ja tekniikan kontekstia 
• tuntemus maisema-arkkitehtuurin historian ja teorian perusteista 
• tuntemus maiseman luonnontekijöistä ja -prosesseista sekä kyky analysoida niitä 
• perustiedot maiseman sosio-kulttuurisista tekijöistä ja historiasta sekä kyky analysoida niitä 
• perustiedot maiseman toiminnallisista ja tilallisista tekijöistä sekä perustiedot sen rakenteellisista ja teknisistä järjestelmistä 
• perustiedot maisemarakentamisen ja -suunnittelun materiaaleista ja tekniikoista sekä maisemanhoidon menetelmistä 
• perustiedot rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön suunnittelusta ja vaalimisesta sekä niitä ohjaavista tekijöistä 
• ymmärrys kestävän kehityksen perusteista ja suunnitteluratkaisujen vaikutuksista 
• ymmärrys maisema-arkkitehtuurin yhteiskunnallisesta merkityksestä ja maisema-arkkitehdin ammattikuvasta

Taitotavoitteet

Tavoite on, että kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija:

• hallitsee keskeiset suunnittelutyövälineet ja työmenetelmät 
• on yhteistyö- ja ryhmätyökykyinen 
• omaa luovan ongelmanratkaisukyvyn 
• osaa ilmaista itseään sekä visuaalisesti että verbaalisesti argumentoiden 
• pystyy ottamaan vastaan palautetta ja reflektoimaan omaa oppimistaan 
• omaa riittävän viestintä- ja kielitaidon

Akateemiset taidot

Tavoite on, että kandidaatin tutkinnon suoritettuaan: 

• opiskelijalla on valmiuksia tutkimustyöhön, tieteelliseen kirjoittamiseen sekä tietolähteiden käyttöön

Koulutuksen sisältö

Kandidaattiopinnot koostuvat pääaineesta, sivuaineesta, yhteisistä opinnoista sekä vapaasti valittavista opinnoista. 

Maisema-arkkitehtuuri on monitieteellinen ala, jossa suunnitellaan ulkotiloja, niiden rakentamista ja hoitoa kaikissa mittakaavoissa. Maisema-arkkitehtuuri yhdistää taiteen, luonnontieteiden ja tekniikan osaamista. Esteettisyys, ekologisuus ja toiminnallisuus ovat maisema-arkkitehtuurin perusarvoja. Tavoitteena on tuottaa hyvää ja kestävää ympäristöä ja yhdyskuntia. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi asuinympäristöjen, julkisten puistojen, viheralueiden, virkistys- ja työpaikka-alueiden ulkotilojen suunnittelua, kaavoitukseen liittyvää alueiden käytön suunnittelua, maiseman ja historiallisten ympäristöjen suojelun ja hoidon sekä ympäristön kunnostamisen suunnittelua tai maisemaan ja ympäristöön liittyviä tutkimus- ja asiantuntijatehtäviä. 

Maisema-arkkitehtuurin pääaineen keskeisiä sisältöjä ovat maiseman suunnittelu, rakentaminen, hoito ja suojelu sekä yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu. Kandidaattiohjelman opinnot sisältävät edellä mainittujen maisema-arkkitehtuurin aihealueiden perusteita.

Kandidaattiohjelman rakenne

Yhteiset opinnot muodostuvat taide- ja teoriaopinnoista sekä kieli- ja viestintäopinnoista Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Niiden laajuus tekniikan alalla on 28 op. Yhteiset opinnot ovat pakollisia kaikille Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattiopiskelijoille.

Pääaineen opinnot muodostuvat maisema-arkkitehtuurin perus- ja aineopinnoista. Pääaine muodostaa tutkinnon keskeisen ja laajimman elementin, ja siihen sisältyy 10 op laajuinen kandidaatintyö ja seminaari. Pääaineen opintojen laajuus on vähintään 112 op ja enintään 122 op.

Sivuaineen laajuus on 15 - 25 op. Sivuaine suoritetaan 2. ja 3. opiskeluvuonna.

Vapaasti valittavat opinnot ovat muita opintoja, joilla opiskelijan on mahdollista laajentaa ja syventää osaamistaan pää- tai sivuaineessa sekä omaa kehittymistään. Vapaasti valittavien opintojen laajuus on kaikilla opiskelijoilla 15 op. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää kursseja vapaasti Aalto-yliopistosta tai muista kotimaisista (JOO-opinnot) yliopistoista. Maisema-arkkitehtuurin pääaineessa vapaasti valittaviin opintohin ei ole mahdollista sijoittaa vaihto-opintoja, koska ne sijoittuvat maisema-arkkitehdin tutkintoon.

Kurssit

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattiohjelman ohjelmamalli tekniikan kandidaatin tutkinnon (180 op) osalta

Pääaineopinnot 112–122 op

Koodi: ARTS3014

Laajuus: 106-116 op.

Pääainevastaava: Lehtori Tuomas Laitinen

Osaamistavoitteet

Muodin pääaineessa opiskelija perehtyy kolmivuotisen, taiteen kandidaatin tutkintoon johtavan opiskelunsa aikana muodin, vaatteiden, vaatetusmateriaalien ja mallistojen suunnitteluun. Opintojen lopussa hän on sisäistänyt muotiajattelun, muodin ja vaatetusteollisuuden mekanismit ja muodilliset lähtökohdat, tuntee alan menetelmät, prosessit ja materiaalit sekä hallitsee vaatetussuunnittelun ja muodillisista lähtökohdista tapahtuvan tekstiilisuunnittelun perusteet.

Muodin pääaineesta valmistuva taiteen kandidaatti pystyy taiteellisesti korkeatasoiseen ja luovaan työskentelyyn. Opiskelija oppii alan edellyttämät tiedonhankinta-, ongelmanratkaisu- ja analyysimenetelmät, erilaisten mallistojen ja konseptoinnin perusteet sekä hallitsee henkilökohtaisen suunnitteluprosessinsa. Hän tuntee tekstiilimateriaalit ja vaatteiden kaavoitusmenetelmät sekä vaatteiden ja tekstiilien valmistus- ja viimeistelymenetelmät. Hän oppii perustelemaan valintansa sekä kommunikoimaan visuaalisesti ja sanallisesti ja pystyy toimimaan ryhmän jäsenenä. Hän ymmärtää vaatetus- ja tekstiiliteollisuuden kestävän kehityksen maailmanlaajuisen merkityksen. Hänellä on tiedolliset ja taidolliset valmiudet jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin maisteriopintoihin.

Muodin pääaine kannustaa taiteellisen ja tutkimuksellisen ajattelun yhdistämiseen. Opiskelija ymmärtää muodin sosiaalisena, kulttuurisena ja historiallisena ilmiönä. Hän osaa dokumentoida työskentelyprosessinsa ja sen tulokset. Hän osaa käyttää tietolähteitä, ilmaista ajatuksiaan kirjallisesti sekä soveltaa tietoa luovasti ja ennakkoluulottomasti.

Koulutuksen sisältö

Muodin opinnot rakentuvat kaikkien Muotoilun laitoksen kandidaattitason pääaineiden yhteisistä opinnoista, muodin pääaineen pakollisista ja vaihtoehtoisista opinnoista, Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelman yhteisistä opinnoista (taide-, kieli- ja viestintäopinnoista), sivuaineopinnoista sekä vapaasti valittavista opinnoista. Opiskelija suunnittelee muodin pääaineen vaihtoehtoiset opintonsa ja laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) yhdessä ohjaavien opettajien kanssa. Myös yhteistyöprojektit ovat olennainen osa opiskelua.

Opinnoissa keskitytään erilaisten mallistojen, vaatteiden, tekstiilien sekä kuosien suunnitteluun ja toteutukseen. Opiskelijat perehtyvät ajankohtaisiin kulttuurillisiin ilmiöihin, muodin mekanismeihin ja alan kansainväliseen toimintakenttään. Kestävän kehityksen näkökulma ja ihminen suunnittelun lähtökohtana on huomioitu kaikessa opetuksessa. Kolmantena opiskeluvuonna opiskelija tekee kandidaatin opinnäytteen alueelta, johon on syventynyt opintojensa aikana.

Uramahdollisuudet

Muodin pääaineesta valmistuneella taiteen kandidaatilla on perusvalmiudet toimia vaatetus-, tekstiili- ja muotisuunnittelun sekä konseptisuunnittelun tehtävissä. Hänellä on mahdollisuus hakeutua maisteriopintoihin Muotoilun laitoksen maisteriohjelmissa.

Kansainvälistyminen

Pääaineen opiskelijoita kannustetaan hakeutumaan kansainväliseen opiskelijavaihtoon, kansainväliseen työharjoitteluun sekä osallistumaan Muotoilun laitoksella järjestettävään kansainväliseen näyttelyyn tai näytökseen. Opiskelu antaa hyvät valmiudet jatkaa opintoja myös muissa kansainvälisissä maisteriohjelmissa.

Kurssit

Pääaineopinnot 106–116 op

Pääaineen pakolliset opinnot koostuvat Muotoilun laitoksen yhteisistä opinnoista 10 op, kaikille pakollisista opinnoista 86 op sekä HOPSin mukaan painottuvista 4 op opinnoista. Mikäli opiskelija suorittaa alle 25 op:n laajuisen sivuaineen, hän voi täydentää pääaineensa valitsemalla lisää opintoja pääaineen vapaasti valittavien kurssien tarjonnasta.

Vapaasti valittavat opinnot 15 op

Kaikkiin Aalto ARTSin kandidaatin tutkintoihin kuuluu vapaasti valittavien opintojen kokonaisuus (15 op). Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina esimerkiksi kursseja Aalto-yliopiston tai muiden kotimaisten yliopistojen tarjonnasta tai kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja. Muodin pääaine tarjoaa opintoja joita opiskelija voi sijoittaa vapaasti valittaviin opintoihin.

Muodin vapaasti valittavien kurssien tarjonta

Koodi: ARTS3015
Laajuus: 106-116 op
Pääainevastaava: professori Eero Miettinen

Osaamistavoitteet

Muotoilun pääaineessa opiskellaan muotoilun prosesseja ja teknologioita, visuaalista ilmaisua, käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmiä, perehdytään materiaaleihin sekä opitaan ymmärtämään muotoilu osana kulttuuria ja kestävää kehitystä. Tavoitteena on kouluttaa luova ja yhteistyökykyinen tuotesuunnittelun ammattilainen, joka kykenee käsittelemään laajoja muotoilualan tehtäväkokonaisuuksia ennakkoluulottomasti, kriittisesti ja vastuullisesti.

Muotoilun pääaineesta valmistuva taiteen kandidaatti hallitsee alan edellyttämät perustiedot ja -taidot sekä tiedonhankinta-, analyysi- ja ongelmaratkaisumenetelmät. Hän on ideointikykyinen, hallitsee henkilökohtaisen suunnitteluprosessin ja osaa esitellä sen tulokset. Hän osaa toimia tiimin jäsenenä ja tuntee muotoiluun liittyvät kestävän kehityksen periaatteet. Hänellä on perusvalmiudet toimia erilaisissa muotoilutehtävissä kokeellisen muotoilun, sarjatuotannon tai palvelumuotoilun alueilla, perustuen siihen miten hän suuntaa opintonsa.

Muotoilun pääaine kannustaa opiskelijaa taiteellisen ajattelun ja tutkimuksen yhdistämiseen. Opiskelija ymmärtää muotoilun sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä sekä hallitsee siihen liittyvät tietolähteet. Hän tuntee alan terminologian ja pystyy ilmaisemaan itseään suullisesti, kirjallisesti ja visuaalisesti.

Koulutuksen sisältö

Muotoilun opinnot rakentuvat kaikkien Muotoilun laitoksen kandidaattitason pääaineiden yhteisistä opinnoista, muotoilun pääaineen pakollisista ja vaihtoehtoisista opinnoista, Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelman yhteisistä opinnoista (taide-, kieli- ja viestintäopinnot), sivuaineopinnoista sekä vapaasti valittavista opinnoista. Opiskelija suunnittelee muotoilun pääaineen valinnaiset opintonsa ja laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) yhdessä ohjaavan opettajan kanssa.

Pääaineopinnoissa opiskelija voi painottaa osaamistaan esimerkiksi teolliseen muotoiluun, palvelumuotoiluun tai eri materiaalien, kuten esimerkiksi keramiikan, lasin tai tekstiilin tuotemuotoiluun. Sivuaineen ja muiden vapaasti valittavien opintojen avulla opiskelija voi laajentaa osaamistaan haluamaansa suuntaan. Kolmantena opintovuonna opiskelija tekee opinnäytteen aiheesta, johon on syventynyt opintojensa aikana.

Uramahdollisuudet

Muotoilun pääaineesta valmistuneella taiteen kandidaatilla on perusvalmiudet toimia teollisen muotoilun, palvelumuotoilun, studiotuotannon tai kokeellisen muotoilun tehtävissä. Hän voi jatkaa Muotoilun laitoksen maisteriohjelmiin.

Kansainvälistyminen

Kansainvälisyys on olennainen osa muotoilijan ammattia. Opiskelijaa kannustetaan hakeutumaan kansainväliseen opiskelijavaihtoon tai työharjoitteluun. Myös osallistuminen kansainvälisiin muotoilukilpailuihin ja näyttelyihin antaa pohjaa kansainvälistymiselle.

Kurssit

Pääaineopinnot 106–116 op

Vapaasti valittavat opinnot 15 op

Kaikkiin Aalto ARTSin kandidaatin tutkintoihin kuuluu vapaasti valittavien opintojen kokonaisuus (15 op). Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina esimerkiksi kursseja Aalto-yliopiston tai muiden kotimaisten yliopistojen tarjonnasta tai kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja. Myös muotoilun pääaine tarjoaa opintoja joita opiskelija voi sijoittaa vapaasti valittaviin opintoihin.

Muotoilun vapaasti valittavien kurssien tarjonta

Koodi: ARTS3012
Laajuus: 106-116 op
Pääainevastaava: lehtori Merja Väisänen

Osaamistavoitteet

Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelman pukusuunnittelun pääaineen tavoitteena on antaa opiskelijalle taiteelliset, teoreettiset ja tekniset valmiudet sekä ilmaisukeinot toimia pukusuunnittelijana esittävän taiteen, elokuvan ja television alueilla. Opinnot perustuvat taiteellisiin ja ammatillisiin käytäntöihin, ja niissä hyödynnetään alan uusinta tutkimusta.

Pukusuunnittelun pääaineesta valmistunut kykenee

• luomaan karaktäärejä erilaisiin esitysmuotoihin
• tunnistamaan henkilökohtaiset kiinnostuksenkohteensa ja vahvuutensa ja kehittämään omaa taiteellista näkemystään pukusuunnittelijana
• hankkimaan itsenäisesti tietoa ja täydentämään osaamistaan
• tunnistamaan pukusuunnittelun rooli osana lavastustaiteen ja elokuvataiteen historiaa ja traditioita
• tunnistamaan pukusuunnittelun käytännöt, käsitteet, taiteelliset ilmaisukeinot ja prosessit erilaisissa työskentelymetodeissa ja tuotantoympäristöissä
• toimimaan taiteellisen työryhmän jäsenenä ja tuottamaan ideoita luovassa yhteistyössä
• jatkamaan opintojaan taiteen maisterin tutkintoon johtavissa opinnoissa.

Koulutuksen sisältö

Koulutus muodostuu Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun yhteisistä opinnoista, pääaine- ja sivuaineopinnoista sekä valinnaisista opinnoista. Merkittävä osa opinnoista järjestetään yhteistyössä elokuvataiteen ja lavastustaiteen muiden pääaineiden kanssa sekä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun koulutusohjelmien kanssa. Yhteinen opetus ja yhteistuotannot harjaannuttavat opiskelijoita luovaan yhteistyöhön ja tarjoavat mahdollisuuksia tutustua sekä samoilla alueilla työskenteleviin taiteilijoihin että erilaisiin taiteen tekemisen traditioihin, kulttuureihin ja työn prosesseihin.

Pukusuunnittelun keskiössä on kehittää tarinankerrontaa erilaisissa esittämisen muodoissa karaktäärien ja pukujen kautta, tuottaa merkityksiä puvun ja esittäjän kehon välityksellä sekä luoda karaktäärejä.

Pukusuunnittelun keskeisiä osaamisalueita ovat dramaturginen ja käsitteellinen ajattelu, pukujen suunnittelu, ideoiden tuottaminen, kehittäminen, esittäminen ja visuaalinen ilmaisu. Opinnoilla tuetaan analyyttisen ja kriittisen ajattelun sekä kokeilevan ja tutkivan asenteen kehittämistä. Osaamisalueisiin kuuluvat myös elokuvan, median ja esittävän taiteen historian perinteiden ja nykysuuntausten tuntemus. Opintojen aikana osallistutaan aktiivisesti monipuolisiin luoviin prosesseihin sekä kehitetään ajanhallintaa, uusia työtapoja sekä viestintä- ja ryhmätyötaitoja.

Oppiminen perustuu luentoihin ja käytännössä toteutettaviin projekteihin, joita toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmätyönä, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja keskusteluun pohjautuvan vuorovaikutuksen avulla. Opiskelijat perehdytetään pukusuunnitteluun harjoitusten, konseptisuunnittelun ja todellisten toteutettavien tuotantojen kautta. Lisäksi opiskelijat tutustuvat pukusuunnittelijan ammattikuvaan vierailujen ja työharjoittelujen kautta.

Opintojen jatkaminen maisterin tutkinnossa

Taiteen kandidaatin (TaK) opinnot suoritettuaan pukusuunnittelun opiskelija voi jatkaa opintojaan Lavastustaiteen maisteriohjelmassa, pukusuunnittelun pääaineessa. Opiskelijalla on myös mahdollisuus vaihtaa maisteriopinnoissa pääaineekseen esittävien taiteiden lavastus, jos hän on suorittanut kandidaatin opintojensa aikana kyseisessä pääaineessa vähintään 15 opintopisteen laajuisen sivuaineen

Taiteen kandidaatin tutkinto 180 op

Opiskelijan tulee sisällyttää opintoihinsa 15-25 op laajuinen sivuaine.

Kurssit

Vapaasti valittavat opinnot 15 op

Kaikkiin Aalto ARTSin kandidaatin tutkintoihin kuuluu vapaasti valittavien opintojen kokonaisuus (15 op). Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina esimerkiksi kursseja Aalto-yliopiston tai muiden kotimaisten yliopistojen tarjonnasta tai kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja. Myös pukusuunnittelun pääaine tarjoaa opintoja, joita opiskelija voi sijoittaa vapaasti valittaviin opintoihin.

Koodi: ARTS3016
Laajuus: 106-116 op.
Pääainevastaava: Prof. Pentti Kareoja

Koulutuksen tavoite

Sisustusarkkitehtuurin pääaineessa lähtökohtana on elämisen lähiympäristö ymmärrettynä ihmisten toiminnan, elämäntapojen ja kulttuurin kautta. Sisustusarkkitehtuuri painottuu ihmislähtöisten, kokemuksellisten, esteettisesti korkeatasoisten ja kokonaisvaltaisesti kestävien tilojen ja kalusteiden suunnitteluun.

Taiteen kandidaatin tutkintoon johtavien kolmivuotisten opintojen tarkoituksena on perehdyttää opiskelija sisustusarkkitehtuurin toimintaympäristöön, tehtäväkenttään, suunnitteluprosessiin, menetelmiin ja työvälineisiin. Tavoitteena on oman taiteellisen ilmaisun ja suunnittelijaidentiteetin kehittäminen. Opinnot tukevat myös opiskelijan luovaa ongelmanratkaisukykyä, tutkimuksellista ja kriittistä ajattelua, tekemisen kautta oppimista ja yhteistyötaitoja.

Sisustusarkkitehdit ovat rakennetun ympäristön lähimittakaavan suunnittelun asiantuntijoita, jotka työskentelevät elämisen, työnteon, palvelujen ja vapaa-ajan tilojen suunnittelun, teollisen kalustesuunnittelun ja konseptisuunnittelun parissa. Sisustusarkkitehtuurin kandidaatin tutkinto antaa valmiudet alan avustaviin suunnittelutehtäviin ja maisteriopintoihin, joiden kautta voi saada varsinaisen sisustusarkkitehdin pätevyyden.

Sisältötavoitteet

Opinnoissa perehdytään tila- ja kalustesuunnittelun perusteisiin taiteellisesta, tutkimuksellisesta, tuotannon ja käyttäjien näkökulmasta. Opintojen lopussa opiskelija ymmärtää ihmisen, tilan ja kalusteiden vuorovaikutteisen suhteen. Hän tuntee sisustusarkkitehtuurin toimintaympäristön, tehtäväkentän ja lainalaisuudet ja tunnistaa sisustusarkkitehtuurin mahdollisuudet vaikuttaa lähiympäristöön. Koulutus tukee opiskelijan luovaa ongelmanratkaisukykyä, visuaalista ja kolmiulotteista ilmaisua, toimintojen ja rakenteiden hahmotusta sekä tilan, valon, värien ja materiaalien hallintaa.

Taitotavoitteet

Taiteen kandidaatiksi valmistuttuaan opiskelija osaa suunnitella taiteellisesti ja toiminnallisesti korkeatasoisia, ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä tila- ja kalustekonsepteja ja ratkaisuja. Opiskelija tuntee sisustusarkkitehtuurin suunnitteluprosessin ja hallitsee suunnittelun keskeiset menetelmät, työvälineet ja esitystavat. Hän hallitsee mitoituksen ja rakenteiden periaatteet. Opiskelija osaa etsiä ja soveltaa tietoa suunnitteluun, hahmottaa erilaisia ratkaisumahdollisuuksia ja arvioida ratkaisuja analyyttisesti. Hän tunnistaa omat suunnittelijan vahvuutensa ja osaa toimia yhteistyössä muiden kanssa.

Akateemiset taidot

Sisustusarkkitehtuurin pääaine kannustaa taiteellisen ja tutkimuksellisen ajattelun yhdistämiseen. Opiskelija oppii ymmärtämään sisustusarkkitehtuurin ajankohtaisena ja omat juurensa tunnistavana ilmiönä. Hän tuntee muotoilu- ja rakennusalan käsitteet ja osaa käyttää erilaisia tietolähteitä. Hän osaa ilmaista itseään visuaalisesti, suullisesti ja kirjallisesti ja hallitsee tieteellisen kirjoittamisen perusteet.

Koulutuksen sisältö

Sisustusarkkitehtuurin kandidaattiopinnot koostuvat yhteisistä opinnoista, pääaineesta, sivuaineesta ja vapaasti valittavista opinnoista. Koulutus perustuu tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. Opetuksessa painotetaan konkreettisia harjoitustöitä ja itse tekemistä piirustussaleissa ja pajatiloissa.

Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelman yhteisiin opintoihin kuuluvat taide-, kieli- ja viestintäopinnot. Pääaineessa opitaan sisustusarkkitehtuurin perusteet. Se koostuu tila- ja kalustesuunnittelun opinnoista. Opintoihin sisältyvät myös arkkitehtuurin ja sisustusarkkitehtuurin historia sekä visuaalinen viestintä ja digitaaliset työvälineet. Sivuaineen ja valinnaisten opintojen avulla opiskelija voi suunnata profiloitumistaan kiinnostuksensa mukaan. Kolmantena opintovuonna opiskelija tekee opinnäytteen aiheesta, johon on syventynyt opintojensa aikana. Opiskelija suunnittelee ensimmäisen vuoden keväällä valinnaiset opintonsa ja laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) yhdessä ohjaavan opettajan kanssa.

Kurssit

Pääaineopinnot 106–116 op

Vapaasti valittavat opinnot 15 op

Kaikkiin Aalto ARTSin kandidaatin tutkintoihin kuuluu vapaasti valittavien opintojen kokonaisuus (15 op). Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina esimerkiksi kursseja Aalto-yliopiston tai muiden kotimaisten yliopistojen tarjonnasta tai kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja. Myös sisustusarkkitehtuurin pääaine tarjoaa opintoja joita opiskelija voi sijoittaa vapaasti valittaviin opintoihin.

Koodi: ARTS3077
Laajuus: 106-116 op
Pääainevastaava: Professori Arja Karhumaa

Koulutuksen sisältö

Visuaalisen viestinnän muotoilun pääaineessa opiskellaan graafista suunnittelua sekä visuaalisen viestinnän käytäntöjä, teoriaa ja kriittistä ajattelua. Oppiva yhteisö kannustaa luoviin kokeiluihin, vertaisoppimiseen sekä oman praktiikan ja asiantuntijuuden kartoittamiseen laajalla visuaalisen muotoilun kentällä. Ohjelman kansainväliset verkostot tarjoavat mm. työpajoja, vaihto-opiskelumahdollisuuksia ja erilaisia yhteistyöprojekteja. 

Ensimmäisen opintovuoden Väline-moduulit antavat opiskelijalle kattavan työkalupakin ja ammatillisen sanaston. Vuoden opinnot koostuvat graafisen suunnittelun ydinalueista ja risteyttävät sekä uusia että vanhoja medioita ja teknologioita. Opinnot sisältävät mm. koodausta, liikkuvaa grafiikkaa, tekstausta ja typografiaa, taittoa ja valokuvausta, kohopainoa ja serigrafiaa. Alan historiaan perehdytään praktiikan kautta ja omaa ilmaisua ja visualisointitaitoja kehitetään kulloinkin ajankohtaisin tekniikoin.  

Toisen opintovuoden laajat, teemoitetut Koe-moduulit perehdyttävät kokeilevaan ja omaehtoiseen tekemiseen suunnittelun eri alueilla. Näissä soveltavissa opintojaksoissa suunnittelun työkalut ja käytännöt niveltyvät teoreettisiin viitekehyksiin sekä vaihtuviin, ajankohtaisiin ja yhteiskunnallisiin teemoihin. Visuaalista viestintää käsitellään moninaisena vaikuttamisen, tiedon visualisoinnin, vastuullisen ja kriittisen suunnittelun sekä aktivismin kenttänä. Täällä tehdään myös kokeiluja vasta orastavilla teknologioilla. Toisen vuoden lopussa on mahdollista tehdä vuosikurssin yhteinen opintomatka ulkomaille. 

Kolmantena vuonna opiskelija keskittyy omaa yksilöllistä opintopolkuaan tukeviin sivuaineopintoihin ja vapaasti valittaviin opintoihin. Tämän vuoden aikana opiskelija tekee myös kandidaatin opinnäytteen, joka on itsenäistä ja tutkivaa tekemistä sekä tähän liittyvää akateemista kirjoittamista. Opinnäyte voi olla joko omaehtoinen produktio tai teoreettinen tutkielma. 

Koko kolmen vuoden opintojen lävitse kulkee Positiointi-moduuli, johon kuuluvat opinnot antavat välineitä oman oppimisen seurantaan ja arviointiin itsenäisesti, vertaisryhmän sekä ohjaavien opettajien kanssa. Tämä moduuli ohjaa myös kriittiseen ja teoreettiseen ajatteluun, oman työn paikantamiseen sekä aktiiviseen toimijuuteen kentällä vallalla olevissa ja tulevissa työskentelyolosuhteissa.  

Osaamistavoitteet 

Sisältötavoitteet: 

Suunnittelun ja muotoilun ammattilainen 

Opiskelija on aikaansa seuraava ja yhteistyökykyinen suunnittelija, joka ymmärtää tyylien, lajityyppien, konventioiden ja kulttuurien merkityksen viestinnässä. Hänellä on käsitys muotoiluprosessin kulusta, yleisöjen ja käyttäjien huomioimisesta, muotoilun moninaisista vaikutuksista sekä kestävästä kehityksestä. Opiskelijalla on kyky työskennellä monenlaisissa visuaalisissa suunnittelutehtävissä sekä itsenäisesti että osana monialaista ja -kulttuurista yhteistyötä.  

Tutkiva tekijyys 

Opiskelija on tutustunut visuaalisen viestinnän historiaan ja alan teoreettisiin ja kriittisiin keskusteluihin. Hän tuntee ne lainsäädännön, yrittäjyyden ja työelämän järjestämisen alueet, joilla on oleellinen merkitys hänen toiminnalleen, toimijuudelleen ja toimeentulolleen suunnittelijana. Valmistuva opiskelija on itsenäinen ja ennakkoluuloton ajattelija, joka muotoilun keinoin kykenee esittämään kysymyksiä, kehystämään ongelmia ja ehdottamaan niihin ratkaisuja. 

Kattava käsitys alasta

Ohjelmasta valmistuvalla opiskelijalla on käsitys visuaalisen viestinnän laajan kentän eri alueista ja niiden mahdollisuuksista, ja hän pystyy paikantamaan itsensä tällä kentällä. Hän on tietoinen omista suunnittelijaominaisuuksistaan, vahvuuksistaan ja taidoistaan. Hän tunnistaa laajan ammattikentän tarjoaman vapauden ja siihen liittyvän vastuun. 

Taitotavoitteet: 

Välineensä tunteva suunnittelija 

Ohjelmasta valmistuva opiskelija hallitsee erinomaisesti graafisen suunnittelun perustaidot kuten typografian, taiton ja erilaiset visualisoinnit. Niiden lisäksi hänellä on rohkeus kokeilla ja omaksua uusia, odottamattomiakin materiaaleja ja teknologioita viestinnällisten ideoiden toteutukseen, olivatpa ne analogisia tai digitaalisia.  

Argumentoiva ja aktiivinen toimija 

Opiskelija osaa sanallistaa ja arvioida omaa suunnittelutyötään sekä perustella ja arvioida omia valintojaan. Hän osaa myös antaa harkittua palautetta muille. Hän tuntee alansa teoreettiset tietolähteet ja osaa hankkia sekä arvioida uusia. Hänellä on valmius osallistua aktiivisesti alan ajankohtaisiin keskusteluihin. 

Akateemiset taidot: 

Opiskelija hallitsee tieteellisen kirjoittamisen perusteet ja osaa tekstissään käyttää tietolähteitä. Hän kykenee asettamaan itselleen tutkimustehtävän kysymyksenasetteluineen. Hänellä on valmiudet jatkuvaan oppimiseen ja akateemiseen jatko-opiskeluun.  

Kurssit

Pääaineopinnot 106–116 op

^{* ) Opiskelijalla on oikeus saada yli 12 opintopisteen laajuisesta kurssista suorituksia osissa.}

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun yhteiset opinnot tuottaa Yhteisen opetuksen yksikkö (YOYO) sekä Aalto-yliopiston kielikeskus. Korkeakoulun kandidaattiohjelman yhteisiin opintoihin kuuluvat taide- ja teoriaopinnot sekä kieli- ja viestintäopinnot. Yksikön kursseilla opiskellaan tietoja ja taitoja, jotka yhdistävät kaikkia korkeakoulun laitoksia ja opiskelijoita.

Tutkintoon kuuluvat taide- ja teoriaopinnot on päätetty Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Akateemisessa komiteassa ja ne koskevat kaikkia korkeakoulun kandidaattiohjelman opiskelijoita. Yhteisten opintojen kieli- ja viestintäopintojen määrä vaihtelee tutkintokohtaisesti. Lisäksi Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelman ja maisteriohjelmien pääaineiden tutkintovaatimuksiin voi sisältyä pääainekohtaisia opintoja Yhteisen opetuksen yksikön tarjonnasta.

Yhteiset opinnot taiteen kandidaatin tutkinnossa 34 op

Yhteiset opinnot tekniikan kandidaatin tutkinnossa 28 op

Yhteiset taide- ja teoriaopinnot muodostuvat Taidejaksoista Taide nyt! ja Havainto. Kokonaisuuteen on tarjolla myös Taidejakso Ajatus, joka sijoittuu pääaineiden tutkintovaatimusten pakollisiin, vaihtoehtoisiin tai opiskelijan vapaasti valittaviin opintoihin. Taidejaksoissa joissa opiskelija syventyy taiteen eri ilmenemismuotoihin tekemisen, pohtimisen ja keskustelujen avulla.

Taidejaksot muodostavat kokonaisuuden, joka on pakollinen Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattitutkinnoissa.

^{* Pääaineen laajuus: Opetussuunnitelmakaudella 2018-19 ja 2019-20 Taiteen kandidaatin tutkinnon pääaineen laajuus on 106-116 opintopistettä. Kuvataidekasvatuksen pääaineen laajuus on tällöin 81-91  opintopistettä. Tekniikan kandidaatin tutkinnossa vastaavasti yhteisten opintojen laajuus on pääaineen laajuus 112–122 opintopistettä. Ajatus- jakso voi sisältyä myös opiskelijan vapaasti valittaviin opintoihin, mutta sillä ei ole vaikutusta vapaasti valittavien opintojen kokonaisuuden laajuuteen (15 op).} 

Taide nyt! 7 op

Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on käsitys siitä, mitä on taide ja mikä on sen asema ja merkitys yhteiskunnassa. Opiskelija tuntee taiteen toimintatapoja ja sen tarjoamia mahdollisuuksia omassa luovassa työssään. Opiskelija on myös tietoisempi omista kiinnostuksen kohteistaan ja mahdollisuuksistaan käyttää taiteen keinoja ja toimintatapoja. Opiskelija tuntee tämän päivän taiteen ilmiöitä ja osaa liittää ilmiöt taidefilosofiseen perinteeseen. Opiskelija osaa tarkastella taiteen yhteiskunnallista merkitystä ja oppii erilaisia teoreettisia tapoja puhua taiteesta. Opiskelija ymmärtää kuinka taide on historiansa aikana muovautunut ja muuttunut suhteessa ympäröivään maailmaan ja yhteiskuntaan. Opiskelija kykenee näkemään taiteen laajemmasta näkökulmasta osana ihmisyhteisöjen toimintaa ja kulttuurin muita osa-alueita.

Havainto 7 op

Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on käsitys aistien toiminnasta ja siitä, kuinka erityisesti näköaistimme tuottaa tietoa ympäristöstämme ja itsestämme. Opiskelija ymmärtää väriaistin perustoiminnan ja hallitsee värisommittelun perusperiaatteet. Opiskelija osaa hyödyntää havaintoon perustuvia esittämisen menetelmiä ja uudempia lähestymistapoja havaintoon perustuvassa ilmaisussa. Opiskelija osaa kiinnittää huomiota havaintojen esteettiseen ulottuvuuteen eri yhteyksissä ja on tietoinen eri aistien suhteesta taiteiden perinteiseen luokitteluun. Opiskelija ymmärtää kuvallisen esittämisen eri tapoja ja osaa tarkastella niiden muuttumista taidehistorian valossa. Opiskelijalla on valmiudet kuvailla taideteoksia ja niiden ominaisuuksia ja hän osaa tarkastella taiteen erilaisia esitystapoja suhteessa niiden historialliseen kontekstiin.

Ajatus 6 op

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa paremmin hyödyntää käsitteitä, ideoita, ja mielikuvitusta luovan työ lähtökohtina. Opiskelijalla on jonkinlainen käsitys siitä, miten käsitteelliset lähtökohdat ovat vaikuttaneet taiteeseen, muotoiluun ja arkkitehtuuriin. Opiskelija tuntee taiteen tulkitsemisen ja taidekritiikin yleiset periaatteet, ja osaa arvioida kriittisesti teosten taiteellista ja yhteiskunnallista merkitystä. Opiskelija on aikaisempaa tietoisempi tulevaisuuden uhkista, jotka johtuvat ihmiskunnan vaikutuksesta kaikkeen elämään maapallolla. Opiskelija ymmärtää taiteen ja kulttuurin roolin etsittäessä vastauksia näihin eksistentiaalisiin kysymyksiin.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kielten opetuksen tuottaa Aalto-yliopiston kielikeskus. ARTSissa kieliopintoja opiskellaan taiteiden alan ja tekniikan alan kielitaitovaatimusten mukaisesti. 

Tutkintoihin vaadittavat kieliopinnot perustuvat Valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista (794/2004, sen 6 §, Kielitaito). Kieliopintojen vaatimukset riippuvat opiskelijan koulusivistyskielestä*.

Taiteen kandidaatin kieli- ja viestintäopinnot 15 op

Tutkintovaatimukset täyttävät kurssit

Koulusivistyskieli suomi tai ruotsi

^{* ) Valtioneuvoston asetuksen (481/2003) mukaan ”henkilön katsotaan saaneen koulusivistyksensä sillä kielellä, jolla hän on perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998) mukaisista tai vastaavista opinnoista saamassaan päättötodistuksessa saanut hyväksytyn arvosanan äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä”. Koulusivistyskielen määritelmän lähtökohtana on suomalainen perus- ja lukiokoulutus, jossa opetuskielenä on suomi tai ruotsi.}

Lukion yhteydessä saksalaisessa koulussa, IB-lukiossa tai EB-lukiossa suoritetut suomen tai ruotsin äidinkielen opinnot eivät ole koulusivistyskieltä vastaavia opintoja. Myöskään saksalaisen koulun perusopetuksessa äidinkielenä opiskeltu suomi ei tuota asetuksessa tarkoitettua koulusivistyskieltä. Koulusivistyskieli ei määräydy ammatillisen perustutkinnon kautta.

Mikäli opiskelija on saanut erityisestä syytä vapautuksen toisen kotimaisen kielen opinnoista, tulee hänen suorittaa vastaavan laajuiset 3 opintopisteen kieliopinnot muusta kielestä.

Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneiden opiskelijoiden kielitaitovaatimukset

 Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla koulusivistyksensä saaneiden taiteen kandidaatin tutkintoa opiskelevien tulee suorittaa

• 3 opintopistettä suomen tai ruotsin kielen opintoja
• 6 opintopistettä yhden vieraan kielen opintoja
• 3 opintopistettä muita kieli- tai viestintäopintoja

Kieliopintojen lisäksi tutkintoon sisältyy kandidaatin tutkintoon kuuluvina yhteisinä opintoina ARTS-A0105 Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2op ja ARTS-A0108 Tiedonhankintataidot 1op.

Tekniikan kandidaatin kieli- ja viestintäopinnot 9 op

Tutkintovaatimukset täyttävät kurssit

Koulusivistyskieli suomi tai ruotsi

Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneiden opiskelijoiden kielitaitovaatimukset

Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla koulusivistyksensä saaneiden tekniikan kandidaatin tutkintoa opiskelevien tulee suorittaa

• 3 opintopistettä yhden vieraan kielen opintoja
• 3 opintopistettä muita kieli- tai viestintäopintoja

Kieliopintojen lisäksi tutkintoon sisältyy kandidaatin tutkintoon kuuluvina yhteisinä opintoina ARTS-A0105 Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2op ja ARTS-A0108 Tiedonhankintataidot 1op

^{* ) Valtioneuvoston asetuksen (481/2003) mukaan ”henkilön katsotaan saaneen koulusivistyksensä sillä kielellä, jolla hän on perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998) mukaisista tai vastaavista opinnoista saamassaan päättötodistuksessa saanut hyväksytyn arvosanan äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä”. Koulusivistyskielen määritelmän lähtökohtana on suomalainen perus- ja lukiokoulutus, jossa opetuskielenä on suomi tai ruotsi.}

Lukion yhteydessä saksalaisessa koulussa, IB-lukiossa tai EB-lukiossa suoritetut suomen tai ruotsin äidinkielen opinnot eivät ole koulusivistyskieltä vastaavia opintoja. Myöskään saksalaisen koulun perusopetuksessa äidinkielenä opiskeltu suomi ei tuota asetuksessa tarkoitettua koulusivistyskieltä. Koulusivistyskieli ei määräydy ammatillisen perustutkinnon kautta.

Mikäli opiskelija on saanut erityisestä syytä vapautuksen toisen kotimaisen kielen opinnoista, tulee hänen suorittaa vastaavan laajuiset 3 opintopisteen kieliopinnot muusta kielestä.

Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op

Opiskelija saa perusvalmiudet taiteiden ja suunnittelun alan tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opinnoissaan. Aikataulut sovitaan pääaineittain tai ohjelmittain yhteisen opetuksen yksikön kanssa.

Opetuksessa käsiteltäviä sisältöjä:

• Koulutusohjelmien kanssa sovitut ohjelmistot (tekstinkäsittelyohjelma, kuvankäsittelyohjelma, taitto-ohjelma)
• Yhteisöllisyys verkossa ja kehittyneet verkkopalvelut opiskelun apuna

Tiedonhankintataidot 1 op

Tiedonhankintataitojen opinnot kuuluvat pakollisina opintoina kandidaatin tutkintoon ja ne sijoitetaan koulutusohjelmittain opinnäytetyön aloitusvaiheeseen. Kurssi toteutetaan integroituna osana kandidaatintutkielmaseminaaria tai muuta vastaavaa opetusta.  Aalto-yliopiston Tutkimus ja innovaatiopalvelut vastaa opetuksen toteutuksesta.

Kurssilla opiskelija oppii oman tieteenalansa systemaattisen aiheenmukaisen tiedonhankinnan Aalto-yliopiston tarjoamista eri tiedonlähteistä ja oppii hyödyntämään tehokkaasti taitojaan oman työn laatimisessa. Opiskelija hallitsee tiedontarpeen käsitteellisen jäsentämisen, oppii määrittelemään tarvitsemansa tiedon laajuuden ja tuntee viitteidenhallinnan apuvälineitä. Opiskelija osaa arvioida eri tiedonlähteitä ja niiden laatua kriittisesti sekä hallitsee tiedon eettisen ja laillisen käytön.

Opetuksen sisällön painotus sovitaan kunkin ryhmän tarpeiden mukaan, mutta opetuksessa käydään läpi mm. seuraavat asiat:

• oman tiedontarpeen käsitteellinen jäsentäminen
• hakutavat: suunnitelmallinen tiedonhakuprosessi ja hakustrategiat
• oman tieteenalan ja oppiaineen tärkeimmät tiedonlähteet ja tiedon rakenne
• tiedonhankinta kattavasti omasta tutkimusaiheesta ja prosessin sekä tulosten analysointi
• perehtyminen viittauskäytäntöihin ja viitteidenhallinnan apuvälineisiin
• tekijänoikeus, creative commons –lisenssit, kuvien jatkokäyttö
• erilaiset kuvalähteet
• aineistojen arviointi ja tiedon käytön eettiset perusteet

Aalto-opinnot koostuvat Akateemiset opiskelutaidot -kurssista (2op) sekä Aalto-kurssista (3op). Aalto-opinnot kehittävät opiskelijan tavoitteellista opiskelua ja opiskeluvalmiuksia sekä antavat eväät yliopistoyhteisössä toimimiseen.

ARTS-A0103 Akateemiset opiskelutaidot 2 op

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa havainnoida, arvioida ja kehittää omaa oppimistaan, opiskeluvalmiuksiaan ja –menetelmiään. Kurssin aikana opiskelija saa valmiuksia asettaa toteuttamiskelpoisia tavoitteita ja päämääriä opiskelulleen sekä suunnitella ja laatia henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS).

Aalto-kurssi 3 op

Tutkintoon kuuluva Aalto-kurssi tarkoittaa kurssia, joka on muun korkeakoulun kuin ARTSin järjestämää opetusta. Opiskelija valitsee vähintään kolmen opintopisteen laajuisen kurssin joko Aalto-yliopiston kaikille opiskelijoille avoimien kurssien valikoimasta tai University Wide Art Studies (UWAS) -kurssivalikoimasta. Halutessaan opiskelija voi myös sijoittaa tähän tutkintovaatimuksien kohtaan kurssin Aalto-yliopiston sisäisen liikkuvuuden tarjonnasta.

Aalto-kurssin tutoropettaja on Annika Sohlman ([email protected]) ja häneltä saa tarvittaessa apua kurssin valinnassa.

Aalto-kurssi korvaa  Aallon aarteet -kurssin, Asiantuntijuuden äärellä -kurssin sekä aiempien tutkintovaatimusten mukaisen Yhteinen ympäristö -kurssin.

Lista Aalto-kurssiksi soveltuvista kursseista

Yhteisen opetuksen tarjonnassa on valinnaisia taide-, teoria- ja historiaopintoja. Opiskelija voi sijoittaa näitä tutkintonsa vapaasti valittaviin opintoihin. Pääaine voi myös suositella valitsemaan tästä tarjonnasta tärkeimmiksi katsomansa kurssit. Laitokset ja pääaineet voivat myös sisällyttää näitä kursseja aineopintoihin.

Piirustus ja maalaus

Piirustuksen ja maalauksen kurssit koostuvat eri menetelmin toteutettavasta kaksiulotteisesta ilmaisusta. Työskentely on käytäntöön painottuvaa, learning-by-doing, unohtamatta teoreettisia kytköksiä. Opintoihin kuuluu piirtämistä, maalausta ja sekatekniikalla työskentelyä. Opiskelija tulee tietoiseksi näköhavainnon toiminnasta ja eri tavoista kuvata ympäröivää maailmaa ja suhdettamme siihen. Kursseilla tarkastellaan myös ideoiden ja käsitteiden roolia taiteessa, taiteen suhdetta muotoiluun sekä sen merkitystä ja roolia yhteiskunnassa.

Väri ja havainto

Väri ja havainto -opinnoissa painottuvat visuaalinen havaitseminen ja sen teoriat. Englannin kielinen Colour and Perception –kurssi koostuu teoriasta ja käytännön harjoitustehtävistä. Kurssilla opiskellaan värin peruskäsitteistöä ja värinäön toimintaperiaatteita sekä tutkitaan kokeellisin menetelmin värikontrasteja ja -rinnastuksia ja niiden esteettisiä vaikutuksia lähinnä kaksiulotteisessa ilmaisussa. Väri-valo-tila -kurssi on suunnattu ensisijaisesti arkkitehtuurin, sisustusarkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin maisteriopiskelijoille. Kurssilla käsitellään sekä luennoin että harjoitustehtävin väriä ja valaistusta tilassa ja osana arkkitehtuuria ja kaupunkikuvaa.

Kuvanveisto

Kuvanveiston opinnot antavat opiskelijalle tarvittavia käytännön taitoja nykykuvanveiston ja muotoilun parissa työskentelyyn. Kurssilla painotetaan taitoja, kuten uusien materiaalien, työskentelytapojen ja metodien tutkiminen, joita opiskelija voi hyödyntää omalla alallaan. Ways of Making kurssit tarjoavat käytännön kokemusta kuvanveistoateljeessa työskentelemisestä ja Metal Casting esittelee valimotekniikat. Digitaalinen veistotaide (Digital Sculpture) on johdanto uuden ja kehittyvän teknologian hyödyntämiseen kolmiulotteisessa taiteessa. Käsite- ja teoriapainotteiset kuvanveiston opinnot sisältyvät nykytaiteen kurssivalikoimaan.

Taidegrafiikka

Taidegrafiikka perustuu käsityönä eri menetelmin työstettyihin painolaattoihin (kupari- ja puulevy, kalkkikivi tai seulakangas) ja niiltä painettuihin vedossarjoihin. Vedokset ovat originaaleja taideteoksia. Taidegrafiikan peruskurssit tarjoavat alkeet erilaisten painomenetelmien ja niiden välineistön hallintaan. Jatkokurssien tavoitteena on syventää opiskelijan valitseman menetelmän tietoja ja taitoja sekä laajentaa omaa taiteellista ilmaisua. Taidegrafiikka kuuluu erikoisopintoihin ja sen suositeltava aloitustaso on kandidaatin opintojen toinen vuosi.

Taiteen historia ja teoria

Taiteen historia- ja teoriaopetuksen tavoitteena on antaa yleiskuva taiteen ja taidekäsitysten historiasta ja keskeisistä teoreettisista kysymyksistä sekä niiden suhteista suunnittelun ja arkkitehtuurin eri osa-alueisiin. Kursseilla esitellään myös Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun oppialojen suhdetta yhteiskunnallisiin muutoksiin ja kulttuurihistoriaan. Erityisesti teoria-aineiden tavoitteena on selkeyttää keskeisiä käsitteitä ja tällä tavalla parantaa ongelmanratkaisuvalmiuksia ja käsitteellistä osaamista. Taiteen ja muotoilun historia- ja teoriaopetus antaa valmiuksia tutkimukseen perustuvan tiedon soveltamiseksi.

Nykytaide

Useimmilla nykytaiteen kursseilla keskitytään taiteen tekemiseen. Sen lisäksi kursseilla saa tietoa kunkin ilmaisumuodon nykytaiteen tämänhetkisistä ilmiöistä, toimintatavoista ja lähihistoriasta. Kurssien temaattiset sisällöt määrittelee kulloinenkin opettaja, mutta pääpaino on opiskelijoiden itse löytämissä aiheissa ja kiinnostuksen kohteissa.

Nykytaiteen kurssit ovat maisteritason kursseja, mutta niille voivat tulla tai pyrkiä myös kandi- ja tohtoriopiskelijat. Kurssit järjestetään pääosin englannin kielellä.

Digital Arts

Kurssit perehdyttävät opiskelijat perustaitoihin, joita tarvitaan digitaalisen taiteen parissa työskentelemiseen. Opiskelijat oppivat käyttämään muun muassa digitaalisia kameroita ja ohjelmistoja, jotka ovat käytössä kaikilla luovan työn alueilla. Ohjelmointi taiteilijoille johdattaa kuvataitelijat tietokoneohjelmoinnin maailmaan. 

Tulevaisuuden tutkimus

Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia (TVA) on valtakunnallinen yliopistojen tulevaisuudentutkimuksen opetus- ja tutkimusverkosto. Verkostoa koordinoi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja siihen kuuluu 10 jäsenyliopistoa.

Tulevaisuudentutkimus on tiedonala, joka tarjoaa käyttöön tietoa, työkaluja ja menetelmiä vaihtoehtoisten tulevaisuuksien hahmottamisen, analysoinnin ja tekemisen sekä päätöksenteon tueksi. Opintokokonaisuuden aikana tutustutaan sekä tulevaisuudentutkimuksen käytännönläheiseen soveltamiseen että tiedonalan akateemisiin erityispiirteisiin ja tutkimusmenetelmiin. Monitieteisenä alana tulevaisuudentutkimus tarjoaa holistisia menetelmiä ja lähestymistapoja hahmottaa muutosta. Kyseessä on valtakunnallinen sivuaine ja opintojaksoille osallistuu opiskelijoita useista suomalaisista yliopistoista. Yhteisen opetuksen yksikkö järjestää kaksi ensimmäistä kurssia TUTU 1 ja TUTU 2. Mikäli olet kiinnostunut suorittamaan muita tulevaisuuden tutkimuksen kursseja, tutustu Tulevaisuuden tutkimuksen verkostoakatemiaan.

Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelmaan tutkintorakenteeseen kuuluu 15–25 opintopisteen laajuinen sivuaine. Sivuaineen tulee siis olla laajuudeltaan vähintään 15 opintopistettä, ja opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa myös 25 op laajuinen sivuaine.

Sivuaine voi olla Aalto ARTSin tai jonkun toisen Aalto-yliopiston korkeakoulun tuottama tai se voi olla suoritettu esimerkiksi JOO-opintoina toisessa suomalaisessa yliopistossa.

Aalto ARTSin lukuvuoden 2018-2020 sivuainetarjonnan löydät Aalto-yliopiston opiskelijaliikkuvuus -oppaasta (kurssit ja sivuaineet).

Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelmaan kuuluu 15 op:n laajuinen vapaasti valittavien opintojen kokonaisuus.

Opiskelija voi sijoittaa kokonaisuuteen esimerkiksi seuraavia opintoja:

• Yhteisen opetuksen yksikön tarjoamat valinnaiset taide- ja teoriaopinnot
• Valinnaiset kieliopinnot
• Sisäisen liikkuvuuden opinnot Aalto-yliopiston korkeakouluissa
• JOO-opinnot toisessa suomalaisessa yliopistossa
• Vaihto-opinnot
• Harjoittelu