1. Pää- ja sivuaine

Kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle taiteiden tai tekniikan (arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin) alan pääaineen ammattitehtävien edellyttämä teoreettinen, tiedollinen, taiteellinen ja käytännöllinen ammattitaito, alan tutkimuksen perusteiden tuntemus ja valmius alan kehitykseen seurantaan. Koulutus perustuu tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. Opiskelijan opintoihin sisältyy sivuaine ja valinnaisia opintoja.

2. Taiteellinen ja teknillistieteellinen ajattelu ja työskentelytapa

Kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle taiteellisen työn ja/tai teknillistieteellisen alan edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet sekä valmiudet tutkimukselliseen ajatteluun.

Opiskelija tunnistaa oman pääaineensa keskeiset käsitteet, ilmiöt, lainalaisuudet, mallit ja menetelmät ja osaa soveltaa näitä käytännössä. Opiskelija tunnistaa alan eettisiä kysymyksiä ja ymmärtää niiden merkityksen työssään.

Opiskelija osaa tunnistaa, määritellä ja ratkaista ongelmia käyttäen oppimiaan alan menetelmiä.

Hän tuntee pääaineensa keskeiset tiedonlähteet ja tutkimusmenetelmät ja osaa soveltaa niitä.

Tutkinnon suoritettuaan opiskelija pystyy arvioimaan kriittisesti oman alansa tuotteita, palveluita, prosesseja ja metodeja.

3. Opiskelutaidot ja perusta maisterin opintoihin

Kandidaattiohjelma antaa valmiuden alan maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin soveltuvissa ohjelmissa, jatkuvaan oppimiseen ja ammatilliseen kehittymiseen.

4. Työelämävalmiudet

Kandidaattiohjelman opinnot kehittävät opiskelijan valmiuksia soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä. Opinnoissa kehittyy riittävä kieli- ja viestintätaito sekä muita työelämävalmiuksia, mm.

• ryhmätyöskentely, ryhmän johtaminen sekä toimiminen oman alan edustajana monialaisessa ryhmässä
• projektinhallinta
• alan liiketoiminnan ja yrittäjyyden perusteet
• suullinen ja kirjallinen viestintä
• vieraan kielen osaaminen
• säädösten mukainen toisen kotimaisen kielen taito

Tutkintovaatimukset on päivitetty taiteiden ja suunnittelun akateemisen komitean 25.3.2020 sekä 16.6.2021 päätösten mukaan.

Koodi: ARTS3001
Laajuus: 117 op
Pääainevastaava: Prof. Jenni Reuter

Osaamistavoitteet

Pääaineen tarkoitus on varmistaa, että opiskelija tuntee arkkitehtonisen suunnittelun perusteet. Kandidaatin tutkinto ei tuota arkkitehdin ammattipätevyyttä, mutta se antaa opiskelijalle hyvät valmiudet toimia avustavissa ammatillisissa tehtävissä esim. arkkitehtitoimistoissa tai julkisissa suunnitteluvirastoissa. Tässä ominaisuudessa opiskelija pystyy sekä tuottamaan että ratkaisemaan itsenäisesti pienen suunnittelutehtävän. Se edellyttää, että hän osaa arvioida erilaisten suunnitteluratkaisujen vaikutusta ja laatua. Hän osaa myös etsiä ja soveltaa suunnittelutietoa kriittisesti ja hahmottaa ratkaisumalleja ja mahdollisuuksia erilaisiksi suunnittelukonsepteiksi.

Rakennettu ympäristö muodostaa maassamme kansallisvarallisuuden perustan. Siksi on tärkeää, että opiskelija oppii jo kandidaattivaiheessa hahmottamaan kokonaisvaltaisesti rakentamisen tehtäväkentän ja ihmisläheisen toimintaympäristön sekä ymmärtää arkkitehdin ammatin ja tehtävät osana alojen välistä yhteistyötä ja yhteiskuntaa. Henkilökohtaisella tasolla se tarkoittaa myös, että opiskelija pystyy näkemään oman kandidaattivaiheensa päämäärätietoisesti osana opintokokonaisuutta, urasuunnittelua ja elinikäistä oppimista.

Sisältötavoitteet

Tavoite on, että kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on:

• perustiedot arkkitehtonisesta suunnittelusta osana taiteiden traditiota ja kehitystä
• tuntemus arkkitehtuurin historian ja teorian perusteista muiden tieteen- ja taiteenalojen kontekstissa
• perustiedot rakennusten toiminnallisista ja tilallisista tekijöistä sekä perustiedot niiden rakenteellisista ja teknisistä järjestelmistä.
• perustiedot rakennusmateriaaleista ja rakennusfysiikasta
• perustiedot koko rakennetun ympäristön, kaupunkien ja yhdyskuntien suunnittelusta
• perustiedot suunnitteluratkaisujen kustannusvaikutuksista sekä ymmärrys alakohtaisten lakien ja määräysten ohjausvaikutuksesta
• ymmärrys ekologisesti kestävän kehityksen perusteista

Taitotavoitteet

Tavoite on, että kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija:

• hallitsee keskeiset suunnittelutyövälineet ja -menetelmät (esim. IT-osaaminen)
• on yhteistyö- ja ryhmätyökykyinen
• omaa luovan ongelmanratkaisukyvyn
• osaa ilmaista itseään sekä visuaalisesti että verbaalisesti argumentoiden
• pystyy ottamaan vastaan palautetta ja reflektoimaan omaa oppimistaan
• omaa riittävän viestintä- ja kielitaidon

Akateemiset taidot

Tavoite on, että kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija:

• hallitsee tieteellisen kirjoittamisen perusteet
• osaa käyttää tietolähteitä

Koulutuksen sisältö

Kandidaattiopinnot koostuvat pääaineesta, sivuaineesta, yhteisistä opinnoista sekä vapaasti valittavista opinnoista.

Opintojen alussa opetellaan arkkitehdin ammattiin kuuluvien perusasioiden haltuunottoa. Niitä ovat erilaiset suunnittelumenetelmät, esitystekniikat ja -välineet (esim. IT), rakennusmateriaalit ja -teknologiat sekä arkkitehtuurin perusteet toiminnallisine ja taiteellisine näkökulmineen. Pääaineen opinnot jatkuvat mm. arkkitehtuurin historian, rakennussuunnittelun ja kaupunkisuunnittelun perusteiden parissa, huipentuen kandidaatintyöhön ja seminaariin. Opiskelu on vahvasti konkreettista; huomattava osa siitä on harjoitustöitä, itse tekemistä joko piirustussaleissa tai arkkitehtuurin pajatiloissa.

Kandidaattiohjelman rakenne

Tutkinto koostuu neljästä tutkinnon osasta:

• Yhteiset opinnot muodostuvat taide- ja teoriaopinnoista sekä kieli- ja viestintäopinnoista Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Yhteiset opinnot ovat pakollisia kaikille Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattiopiskelijoille.
• Pääaine muodostaa tutkinnon keskeisen ja laajimman elementin, ja siihen sisältyy 10 op laajuinen kandidaatintyö ja -seminaari. Pääaineopinnot on kuvattu alle tarkemmin. 
• Sivuaineen suorittamisen osalta opiskelijalla on useita mahdollisuuksia: ARTSin ja Aallon sivuainetarjonta, muiden yliopistojen tarjoamat kokonaisuudet (JOO-opinnot), sivuaineen hyväksiluku aiemmista opinnoista sekä arkkitehtuurin laitoksen tarjoamat omat sivuainekokonaisuudet. 
• Vapaasti valittavat opinnot ovat muita opintoja, joilla opiskelijan on mahdollista laajentaa ja syventää osaamistaan pää- tai sivuaineessa sekä omaa kehittymistään. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää kursseja oman pääaineen valinnaisten tarjonnasta, Aalto-yliopiston muusta opetustarjonnasta tai muista kotimaisista (JOO-opinnot) yliopistoista. Arkkitehtuurin pääaineessa vapaasti valittaviin opintoihin ei ole mahdollista sijoittaa vaihto-opintoja, vaan se sijoittuu arkkitehdin tutkintoon.

Pääaineopinnot

Pääaineen pakolliset kurssit 117 op

Vapaasti valittavien opintojen tarjonta

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattiohjelmassa suoritettavaan tekniikan alan kandidaatin tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia opintoja korkeintaan 25 op. Vapaasti valittavia opintoja suoritetaan sivuaineopintojen täydennykseksi sen verran, että tutkinnon minimilaajuus 180 op täyttyy. Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina esimerkiksi kursseja Aalto-yliopiston tai muiden kotimaisten yliopistojen tarjonnasta.

Myös seuraavia arkkitehtuurin kursseja voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina.

Tutkintovaatimukset on päivitetty taiteiden ja suunnittelun akateemisen komitean 25.3. päätöksen mukaan.

Koodi: ARTS3003
Laajuus: 111 op
Vastuuopettajat: Lehtori Salla Sorri

Osaamistavoitteet 

Dokumentaarisen elokuvan kandidaatin opintojen tavoitteena on kouluttaa näkemyksellisiä dokumentaarisen elokuvan ohjaajia. 

Opiskelijat oppivat hallitsemaan ohjaajan roolissa dokumentaarisen elokuvan eri työvaiheet. Opiskelijat perehtyvät elokuvan ja erityisesti dokumentaarisen lajin historiaan sekä laajasti dokumentaarisen elokuvan lajityyppeihin. 

 Harjoitteiden ja harjoituselokuvien (BA-elokuva) tuotannossa he oppivat ohjaamis- ja elokuvatuotannon prosessin hallintaa ja yhteistyötä elokuvan muiden ammattialueiden osaajien kanssa. 

Ohjaajana kehittymisen ohessa elokuvanteon eri vaiheiden sekä elokuvan teknisten ja tuotannollisten ulottuvuuksien hallinta on keskeistä. Tutkintoon kuuluu lyhyt dokumentaarinen lopputyöelokuva, jonka käsikirjoittamisesta ja ohjaamisesta opiskelija vastaa. Elokuva toteutetaan yhteisyössä muiden suuntautumisvaihtoehtojen kanssa. 

Dokumentaarisen elokuvan pääaineesta valmistunut kykenee: 

• toimimaan itsenäisesti dokumentaarisen elokuvan ohjaajan tehtävissä sekä soveltavissa ohjaajan tehtävissä, kuten dokumentaaristen tilaustöiden ohjaajana. 
• tunnistamaan omat vahvuutensa dokumentaarisen elokuvan tekijänä. 
• tunnistamaan ja hyödyntämään oman alansa käytäntöjä, käsitteistöä, tutkimustietoa ja taiteellisia ilmaisukeinoja. 
• hankkimaan tarvitsemaansa tietoa ja täydentämään osaamistaan. 
• jatkamaan opintojaan taiteen maisterin tutkintoon johtavissa opinnoissa. 

Koulutuksen sisältö 

Koulutus muodostuu Aalto ARTSin kaikille yhteisistä, pääaineen, sivuaineen sekä vapaasti valittavista opinnoista. 

Opetusta tarjotaan työpajamuotoisena sekä luentokursseina. Opiskelijat perehtyvät elokuvan ja erityisesti dokumentaarisen lajin historiaan, sekä laajasti dokumentaarisen elokuvan lajityyppeihin. Elokuvien analysointi, oman välineen ehtojen pohtiminen, kirjoittaminen ja ajattelu ovat tärkeitä opetusmuotoja käytännön tekemisen tukena. Muiden taiteiden, kokeellisen ja fiktiivisen elokuvan tuntemus sekä perehtyminen uuden median, kuvataiteen ja muun median kentällä tapahtuvaan dokumentaariseen ilmaisuun on tärkeää. Opiskelijoiden kykyä havainnoida ja tulkita todellisuutta, valmiutta ihmisten kohtaamiseen, kriittistä ajattelukykyä, kokeilunhalua sekä kykyä ryhmätyöskentelyyn kehitetään kurssien, työpajojen, harjoitustehtävien sekä harjoituselokuvatuotantojen puitteissa.

Kurssit

Pääaineopinnot 111 op

^{* ) Opiskelijalla on oikeus saada yli 12 opintopisteen laajuisesta kurssista suorituksia osissa.}

Tutkintovaatimukset on päivitetty taiteiden ja suunnittelun akateemisen komitean 25.3. päätöksen mukaan.

Koodi: ARTS3009
Laajuus: 111 op
Pääainevastaava: Professori Pietari Koskinen

Osaamistavoitteet

Elokuvaäänityksen ja -äänisuunnittelun kandidaattitason pääaine kouluttaa taiteili­joita ja ammattilaisia toimimaan ääni­suunnittelijoina ja äänittäjinä lyhyen elokuvan ja televisiotuotannon eri alueilla. Elokuvaäänityksen ja -äänisuunnittelun opinnoissa opiskelija harjaantuu kurssiopetuksen ja vaativuustasoltaan asteittain kasvavien harjoitustöiden myötä oman ammattialueen taiteellisen, tuotannollisen ja teknisen kokonaisuuden hallintaan. Opetuksen tavoitteena on tukea opiskelijan henkilökohtaisten vahvuuksien ja oman taiteellisen näkemyksen mukaista kehitystä.

Kandidaattitason opinnot suoritettuaan elokuvaäänityksen ja -äänisuunnittelun pääaineen opiskelija tuntee oman alansa käytäntöjä, taiteellisia ilmaisukeinoja, teknisiä välineitä ja teoreettista käsitteistöä. Koulutuksen keskeinen tavoite on kehittää opiskelijan lahjakkuutta ja persoonallisuutta, antaa teknisiä ja taiteellisia valmiuksia ja perustietoutta alasta ja sen historiasta, kehittää ryhmätyötaitoja sekä valmiuksia tutkimukselliseen työskentelyyn.

Keskeiset opetettavat valmiudet ovat elokuvailmaisun audiovisuaalinen dramaturginen ja sisällöllinen ajattelu, äänellinen ja tilallinen hahmottamiskyky, kommunikaatio- ja yhteistyötaidot, elokuvan lyhyen muodon äänisuunnittelun, dramaturgisen kokonaisuuden sekä teknisen toteutusprosessin hallinta, oman alan perinteiden ja nykysuuntauksien tuntemus sekä kyky kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun.

Kandidaattiopinnoista valmistuttuaan elokuvaäänisuunnittelija hallitsee lyhyen elokuvan äänisuunnittelun kokonaisprosessin äänen ennakkosuunnittelusta valmiiseen elokuvaan. Koulutuksen aikana opiskelija perehtyy kaikkiin lyhyen elokuvan äänitöiden ja äänisuunnittelun vaiheisiin sekä pienimuotoisten elokuva- ja tv-tuotantojen taiteelliseen ja tuotannolliseen yhteistyöhön.

Kandidaattiopinnoista valmistuessaan äänisuunnittelijaopiskelijan osaamisalueet ovat:

• äänittäjän ja äänisuunnittelijan perustaidot elokuva- ja televisiotuotannon eri alueilla
• kuvan ja äänen yhteistoiminnan hah­mottaminen ja hallinta
• äänikokonaisuuksien hallinta
• oman alan teknisen perusvälineistön hallin­ta
• oman erityisosaamisen suhteuttami­nen alan muihin ammattikuviin
• muiden taiteenalueiden ja yhteiskun­nallisen ajattelun tuntemus ja suh­teuttaminen omaan erikoistumisalueeseen
• aktiivinen toiminta elokuvakulttuurin alueella

Koulutus tuottaa edellytykset ylempään korkeakoulututkin­toon (TaM) johtavaan koulutukseen ja jat­kuvaan oppimiseen.

Koulutuksen sisältö

Taiteen kandidaatin tutkinnon opetus jakautuu elokuvaäänityksen ja -ää­nisuunnittelun pääaineessa kahteen osaan: äänitykseen ja ääni­suunnitteluun. Nämä osat sivuavat ja tu­kevat toisiaan ja ovat osittain päällekkäisiä koko opiskeluajan.

Äänisuunnittelua opetetaan antamal­la valmiuksia äänelliseen ajatteluun sekä välineistön hallintaan niin il­maisullisessa kuin teknisessäkin mieles­sä. Jokainen elokuvatuotanto on äänisuunnit­telijalle tutkimusmatka elokuvan yksilöl­liseen problematiikkaan koko tuotantoprosessin ajan. Opetuksessa asetetaan erityistä pai­noa sille, että ammattiinsa valmistuva ääni­suunnittelija on oman taiteellisen panoksensa elokuvaan an­tava elokuvantekijä, joka ymmärtää syvällisesti elokuvan ominaispiirteitä. 

Elokuvaäänittäjän ja -äänisuunnittelijan työhön perehdytään äänisuunnittelun käytäntöjen opiskelun, pienimuotoisten harjoitteiden sekä harjoituselokuvien tekemisen kautta. Koulutus perustuu pääasiassa käytäntölähtöiseen tekemällä oppimiseen, pienryhmätyöskentelyyn, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja keskustelevaan vuorovaikutukseen. Koulutus sisältää elokuvataiteen ja lavastustaiteen yhteisiä opintoja sekä opintoja muiden taidealojen opiskelijoiden kanssa. Harjoitustuotannoissa opiskellaan äänisuunnittelun ja äänittämisen käytäntöjä sekä syvennetään ryhmätyötaitoja.

Pääaine toimii yhteistyös­sä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkiteknologian osaston ja Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun laitoksen (VÄS) kanssa.

Kurssit

Pääaineopinnot 111 op

Vapaasti valittavien opintojen tarjonta

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattiohjelmassa suoritettavaan taiteen alan kandidaatin tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia opintoja korkeintaan 28 op. Vapaasti valittavia opintoja suoritetaan sivuaineopintojen täydennykseksi sen verran, että tutkinnon minimilaajuus 180 op täyttyy. Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina esimerkiksi kursseja Aalto-yliopiston tai muiden kotimaisten yliopistojen tarjonnasta tai kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja. Myös seuraavia elokuvaäänityksen ja -äänisuunnittelun kursseja voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina.

Pääaineen tarjoamat vapaasti valittavat kurssit järjestetään pääaineopiskelijoille HOPS-keskustelussa sovitun opintosuunnitelman perusteella. Opiskelija voi halutessaan opiskella näitä opintoja myös maisteritutkintonsa vapaasti valittavissa opinnoissa.

Tutkintovaatimukset on päivitetty taiteiden ja suunnittelun akateemisen komitean 25.3. päätöksen mukaan.

Koodi: ARTS3004
Laajuus: 111 op
Pääainevastaava: Lehtori Marja-Riitta Koivumäki

Osaamistavoitteet

Elokuva- ja tv-käsikirjoituksen pääaineen keskeisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle kirjoitustekniset ja tuotannolliset perusvalmiudet käsikirjoittajan työtehtäviin erilaisissa elokuva- ja tv-produktioissa.mKandidaattiopintojen aikana opiskelija perehtyy elokuva- ja tv-tuotannon vaiheisiin ja taiteelliseen ja tuotannolliseen yhteistyöhön elokuvataiteen muiden opiskelijoiden kanssa. Opiskelija harjaantuu tuntemaan oman alansa käytäntöjä, taiteellisia ilmaisukeinoja, teknisiä välineitä ja teoreettista käsitteistöä. Opiskelija saa valmiudet ideoida ja konseptoida, sekä kehitellä ideoita valmiiksi käsikirjoitukseksi.

Keskeiset opetettavat valmiudet ovat tarinallinen, sisällöllinen ja visuaalinen ajattelu, dramaturgiset taidot, kommunikaatio- ja yhteistyötaidot, ymmärrys tuotannollisista vaatimuksista sisällön suunnittelussa, elokuva- ja tv-historian sekä oman alan perinteiden ja nykysuuntauksien tuntemus, perustava ymmärrys tekijälähtöisestä tutkimuksesta sekä kyky kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun. 

Koulutuksen sisältö 

Elokuva- ja tv-käsikirjoituksen opinnoissa opiskelija harjaantuu kurssiopetuksen ja vaativuustasoltaan asteittain kasvavien harjoitustöiden myötä oman ammattialueen taiteellisen ja dramaturgisen kokonaisuuden hallintaan, sekä ymmärtää käsikirjoituksen merkityksen elokuvan tai tv-draaman ytimenä. Käsikirjoittajan työhön perehdytään pienimuotoisissa harjoitteissa sekä koulun elokuva- ja tv-tuotannoissa, joissa opiskellaan elokuvataiteen muiden opiskelijoiden kanssa. Harjoitustuotannoissa opiskellaan käsikirjoituksen kehittelyyn liittyviä käytäntöjä ja taitoja sekä ryhmätyötaitoja. 

Koulutus perustuu sekä teoriaan että käytännön kirjoitusharjoituksiin, pienryhmätyöskentelyyn, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja yhteisölliseen oppimiseen. Opetuksen tavoitteena on tukea opiskelijan henkilökohtaisia vahvuuksia ja oman taiteellisen näkemyksen mukaista kehitystä.

Kurssit

Pääaineopinnot 111 op

^{* ) Opiskelijalla on oikeus saada yli 12 opintopisteen laajuisesta kurssista suorituksia osissa.}

Vapaasti valittavien opintojen tarjonta

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattiohjelmassa suoritettavaan taiteen alan kandidaatin tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia opintoja korkeintaan 28 op. Vapaasti valittavia opintoja suoritetaan sivuaineopintojen täydennykseksi sen verran, että tutkinnon minimilaajuus 180 op täyttyy. Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina esimerkiksi kursseja Aalto-yliopiston tai muiden kotimaisten yliopistojen tarjonnasta tai kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja. Myös seuraavia elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen kursseja voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina.

Koodi: ARTS3010
Laajuus: 111 op
Pääainevastaava: Professori Kaisa Mäkinen

Osaamistavoitteet

Elokuva- ja tv-lavastuksen pääaineessa taiteen kandidaatin opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet toimia lavastussuunnittelijan tehtävissä elokuva- ja tv-alalla.

Opiskelija oppii vastaamaan tuotannon ennakkosuunnitteluun ja toteutukseen liittyvistä visuaalisista, toiminnallisista ja tuotannollisista suunnitelmista yhdessä ohjaajan sekä muun taiteellisen ja teknisen työryhmän kanssa. Koulutus perustuu taiteelliseen, kokeilevaan ja tutkimukselliseen toimintaan sekä alan ammattikäytäntöihin.

Kandidaatin tutkinnon opintojen aikana opiskelija oppii hahmottamaan lavastussuunnittelijan tehtävän erilaisissa elokuva- ja tv-tuotannoissa sekä arvioimaan suunnitelmiensa taiteellista ja käytännöllistä toteutettavuutta. Hän oppii tuntemaan eri lavastus- ja visualisointimenetelmiä sekä kykenee kehittämään niiden avulla omaa persoonallista ilmaisuaan.

Elokuva- ja televisiolavastuksen pääaineesta valmistunut kykenee:

• toimimaan lavastussuunnittelijana pienimuotoisissa elokuva-, tv- ja muissa audiovisuaalisissa tuotannoissa
• tunnistamaan henkilökohtaiset vahvuutensa ja oman taiteellisen näkemyksensä ja kehittämään niitä aktiivisesti
• toimimaan rakentavasti taiteellisen työryhmän jäsenenä ja ymmärtämään oman vastuualueensa suhteessa muihin työryhmän jäsenten vastuualueisiin
• tunnistamaan ja hyödyntämään oman alansa käytäntöjä, käsitteistöä, tutkimustietoa ja taiteellisia ilmaisukeinoja
• hankkimaan tarvitsemaansa tietoa ja täydentämään osaamistaan
• ohjaamaan ja motivoimaan lavastusta toteuttavaa työryhmää
• jatkamaan opintojaan taiteen maisterin tutkintoon johtavissa opinnoissa

Koulutuksen sisältö

Koulutus muodostuu Aalto ARTSin yhteisistä, pääaineen, sivuaineen sekä valinnaisista opinnoista. Merkittävä osa opinnoista järjestetään yhdessä elokuvataiteen, esittävien taiteiden ja pukusuunnittelun pääaineiden opiskelijoiden kanssa.

Elokuva- ja tv-lavastuksen opinnoissa opiskelija harjaantuu kurssiopetuksen ja vaativuustasoltaan asteittain kasvavien harjoitustöiden myötä oman ammattialueen taiteellisen, tuotannollisen ja teknisen kokonaisuuden hallintaan. Harjoitustuotannoissa opiskellaan lavastussuunnittelijan ammatillisia käytäntöjä ja syvennetään ryhmätyötaitoja.

Elokuva- ja tv-lavastajan tulee hallita visuaalisen kokonaissuunnittelun prosessi ennakkosuunnittelusta ja visualisoinnista toteutukseen sekä johtaa ja valvoa tätä kokonaisprosessia. Koulutuksen aikana opiskelija perehtyy kaikkiin lavastussuunnittelutyön vaiheisiin sekä elokuva- ja tv-tuotantojen taiteelliseen ja tuotannolliseen yhteistyöhön.

Koulutusohjelmassa tuetaan opiskelijoiden kiinnostusta uusien työmuotojen kehittämiseen sekä kokeilevaan ja tutkivaan lavastustaiteeseen myös muissa audiovisuaalisissa tuotannoissa.

Keskeiset opetettavat valmiudet ovat elokuva- ja tv-ilmaisun kokonaisvisuaalinen, dramaturginen ja sisällöllinen ajattelu sekä tilallinen, kuvallinen ja käsitteellinen hahmottamiskyky. Opetuksessa korostetaan suunnittelijan visualisointitaitoja, kommunikaatio- ja yhteistyötaitoja, teknisen toteutusprosessin hallintaa sekä kykyä kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun.

Opintojen jatkaminen maisterin tutkinnossa

Taiteen kandidaatin (TaK) opinnot suoritettuaan elokuva- ja televisiolavastuksen opiskelija voi jatkaa opintojaan lavastustaiteen maisteriohjelmassa elokuva- ja televisiolavastuksen pääaineessa.

Pääaineopinnot 111 op

Vapaasti valittavien opintojen tarjonta

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattiohjelmassa suoritettavaan taiteen alan kandidaatin tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia opintoja korkeintaan 28 op. Vapaasti valittavia opintoja suoritetaan sivuaineopintojen täydennykseksi sen verran, että tutkinnon minimilaajuus 180 op täyttyy. Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina esimerkiksi kursseja Aalto-yliopiston tai muiden kotimaisten yliopistojen tarjonnasta tai kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja. Myös seuraavia lavastustaiteen ja elokuvataiteen kursseja voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina.

Tutkintovaatimukset on päivitetty taiteiden ja suunnittelun akateemisen komitean 25.3. päätöksen mukaan.

Koodi: ARTS3005
Laajuus: 111 op
Pääainevastaava: Lehtori Anna Heiskanen

Osaamistavoitteet

Elokuva- ja televisiotuotannon opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvät valmiudet elokuva- ja tv-tuottajana toimimiseen. Koulutuksen tavoitteena on luova tuottaja, joka ideoi ja kehittää projekteja yhteistyössä muiden kanssa, osaa rakentaa elokuvan eri osa-alueiden tekijöille hyvät ja vuorovaikutteiset työskentelyolosuhteet ja ilmapiirin luovalle yhteistyölle. Pyrkimyksenä on opiskelijan oman ammatillisen identiteetin kehittäminen. Koulutus antaa valmiuksia audiovisuaalisten projektien ja liiketoiminnan rahoittamiseen sekä teosten kaupalliseen hyödyntämiseen levityksen ja jakelun näkökulmasta. Elokuva- ja tv-tuotannosta valmistuvat opiskelijat osaavat lukea asiantuntevasti elokuva- ja tv-käsikirjoituksia, keskustella niistä ja käyttää niitä omana työvälineenään osana tuottajan työtä. He osaavat purkaa elokuvan käsikirjoituksen aikatauluksi ja laatia sille budjetin. Opiskelija tuntee kotimaisen elokuva- ja tv-tuotannon rahoituslähteet sekä levitys- ja jakelukanavat, ymmärtää jälkituotantoprosessin kulun ja osaa johtaa sitä sekä hallitsee oman alansa markkinoinnin käsitteet. Opiskelija tunnistaa toimialan kannalta keskeiset oikeudelliset kysymykset ja on tutustunut alan kotimaisiin sopimuskäytäntöihin. Pääaineessa kandidaattiopintojen päättyessä opiskelija osaa kehitellä, rahoittaa ja tuottaa kotimaisia ja kansainvälisiä elokuva- ja televisiotuotantoja ja ymmärtää levitysstrategian merkityksen eri vaiheissa tuotantoa. Hän osaa tarkastella muuttuvaa alaa uteliaisuudella, kriittisesti ja analyyttisesti. Koulutus pyrkii antamaan opiskelijoille mahdollisimman kokonaisvaltaisen käsityksen audiovisuaalisesta alasta ja sen toimijoista, sekä tuottamaan valmiuksia hankkeiden suunnitteluun, johtamiseen ja hyödyntämiseen hyvässä yhteistyössä muiden kanssa. 

Koulutuksen sisältö

Elokuva- ja televisiotuotannon kandidaatin opinnot rakentuvat elokuvataiteen yhteisille kursseille sekä elokuva- ja tv-tuotannon omille pakollisille ja vapaaehtoisille kursseille, joissa opetetaan elokuva- ja televisiotuotannon kaikkia osa-alueita. Opintopolku suunnitellaan opiskelijan kanssa HOPS-keskusteluissa, mutta kaksi ensimmäistä opintovuotta noudattavat kaikilla yhteistä suunnitelmaa. Opiskelija voi valita vapaasti valittavia opintoja ja sivuaineita halutessaan myös Aalto yliopiston muusta kurssitarjonnasta sekä Taideyliopiston alaisesta opetuksesta, jos kurssit ovat aikataulullisesti yhteensopivia.

Kurssit

Pääaineopinnot 111 op

^{* ) Opiskelijalla on oikeus saada yli 12 opintopisteen laajuisesta kurssista suorituksia osissa.}

Vapaasti valittavien opintojen tarjonta

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattiohjelmassa suoritettavaan taiteen alan kandidaatin tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia opintoja korkeintaan 28 op. Vapaasti valittavia opintoja suoritetaan sivuaineopintojen täydennykseksi sen verran, että tutkinnon minimilaajuus 180 op täyttyy. Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina esimerkiksi kursseja Aalto-yliopiston tai muiden kotimaisten yliopistojen tarjonnasta tai kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja. Myös seuraavia elokuva- ja televisiotuotannon kursseja voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina.

Tutkintovaatimukset on päivitetty taiteiden ja suunnittelun akateemisen komitean 25.3. päätöksen mukaan.

Koodi: ARTS3006
Laajuus: 111 op
Pääainevastaava: Professori Anne Lakanen

Osaamistavoitteet 

Elokuvaleikkauksen pääaine kouluttaa jälkituotannon suunnitteluun ja toteuttamiseen kykeneviä asiantuntijoita ja ajattelijoita. Leikkauksen opiskelijat erikoistuvat elokuvallisen kerronnan ja kuvallisten kokonaisuuksien hallintaan. He perehtyvät sekä oman alueensa esteettiseen traditioon että uusimman tekniikan suomiin mahdollisuuksiin. Opetuksen tavoitteena on tukea opiskelijan omien vahvuuksien ja taiteellisen näkemyksen mukaista kehitystä sekä kriittistä ajattelua. Opiskelija perehtyy oman alansa perinteeseen ja nykysuuntauksiin. 

Elokuvaleikkauksen kandidaattiopintojen aikana opiskelijalle muodostuu hyvä käsitys elokuvahistoriasta sekä eri lajityyppien ilmaisukeinoista. Opetuksen kokonaistavoitteena on teorian siirtäminen käytännön harjoituksiin ja omakohtaiseen kokemukseen perustuvan ajattelun tuottaminen. Tutkimuksellista ajattelua opiskellaan erityisesti perusteellisten elokuva-analyysien avulla. Hyvä kuvanlukutaito, rytmitaju ja rakenteiden hahmottamiskyky luovat rohkeutta tuottaa uusia ratkaisuja leikkausprosessin aikana. Kommunikaatiotaidot ja yhteistyökyky ovat perusedellytykset ammatissa etenemiselle. 

Koulutuksen sisältö 

Pääaineessa opetetaan elokuvan rakenteita, elokuvaleikkauksen perusteorioita, elokuvaleikkauksen välineistön hallintaa ja elokuva-analyysiä. Elokuvaleikkauksen opinnoissa opiskelija harjaantuu kurssiopetuksen ja vaativuustasoltaan asteittain kasvavien harjoitustöiden myötä oman ammattialueen taiteellisen, tuotannollisen ja teknisen kokonaisuuden hallintaan. Harjoitustuotannoissa opiskellaan leikkaajan ammatillisia käytäntöjä fiktiivisen, dokumentaarisen ja animaatioelokuvan aloilta. 

Koulutus perustuu pääasiassa käytäntölähtöiseen tekemällä oppimiseen, henkilökohtaiseen työskentelyyn ja ohjaukseen sekä keskustelevaan vuorovaikutukseen. 

Elokuvaleikkaajan tehtävä on arvioida käsikirjoituksen toimivuutta ja löytää kuvatusta materiaalista elokuvalle sen lopullinen muoto sekä saada katsojassa aikaan tarkoitettu emotionaalinen vaikutus. Elokuvaleikkaajan tulee olla eläytymiskykyinen ja ymmärtää ihmisten välisiä vuorovaikutussuhteita sekä kerronnan laajempia ja syvempiä merkityksiä.

Kurssit

Pääaineopinnot 111 op

Vapaasti valittavien opintojen tarjonta

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattiohjelmassa suoritettavaan taiteen alan kandidaatin tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia opintoja korkeintaan 28 op. Vapaasti valittavia opintoja suoritetaan sivuaineopintojen täydennykseksi sen verran, että tutkinnon minimilaajuus 180 op täyttyy. Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina esimerkiksi kursseja Aalto-yliopiston tai muiden kotimaisten yliopistojen tarjonnasta tai kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja. Myös seuraavia elokuvaleikkauksen kursseja voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina.

Kurssit järjestetään pääaineopiskelijoille HOPS-keskustelussa sovitun opintosuunnitelman perusteella.

Tutkintovaatimukset on päivitetty taiteiden ja suunnittelun akateemisen komitean 25.3. päätöksen mukaan.

Koodi: ARTS3007
Laajuus: 111 op
Pääainevastaava: Lehtori Hanna Maylett

Osaamistavoitteet

Elokuvaohjauksen pääaineen tavoitteena on antaa opiskelijalle taiteelliset ja tuotannolliset valmiudet toimia ohjaajana lyhytelokuvassa ja tv-produktiossa. Koulutuksen keskeisenä tavoitteena on tukea opiskelijan henkilökohtaisten vahvuuksien ja oman taiteellisen näkemyksen mukaista kehitystä perehdyttämällä opiskelija laaja-alaisesti elokuvaan ilmaisuvälineenä ja sen muotokielen hallintaan. Opiskelija oppii hahmottamaan elokuva- ja tv-tuotannon kokonaisuuden sekä eri elokuvan osa-alueiden perusteet, suunnittelemaan ja johtamaan käsikirjoituksen pohjalta tehtävää taiteellista suunnittelua ja toteuttamaan sen persoonallisella elokuvallisella näkemyksellä yhdessä elokuvan taiteellisesti vastaavien kanssa. Elokuvaohjauksen opiskelijalta edellytetään aloitekykyä, vuorovaikutustaitoja, pitkäjänteisyyttä sekä innovatiivisuutta ja johtamiskykyä. Opiskelija harjaantuu kurssiopetuksen ja vaativuustasoltaan asteittain kasvavien harjoitustöiden myötä oman ammattialueen taiteellisen, tuotannollisen ja teknisen kokonaisuuden hallintaan.

Keskeiset opetettavat valmiudet elokuvaohjauksen kandidaattiopinnoissa ovat audiovisuaalinen ja sisällöllinen muotoajattelu, dramaturgiset tarinankerrontataidot, analyyttinen ja kokonaistaiteellinen ajattelu, kommunikaatio- ja yhteistyötaidot, elokuvan tuotannollis-teknisen toteutusprosessin hallinta, oman alan konventioiden ja ohjausmetodiikan tuntemus sekä kyky kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun. Koulutuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan lahjakkuutta ja taitoja ja auttaa opiskelijaa löytämään elokuvallisen näkemyksensä mukainen omaääninen, elokuvailmaisullinen muotokieli. Elokuvaohjauksen kandidaattitason koulutus kehittää taiteellista tekijyyttä, ryhmätyö- ja johtamistaitoja, antaa perustiedot alasta ja sen historiasta sekä valmiuksia tutkimukselliseen työskentelyyn ja jatkuvaan oppimiseen. Koulutus tuottaa edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon (TaM) johtavaan koulutukseen.

Koulutuksen sisältö

Elokuvaohjauksen kandidaattikoulutus sisältää elokuvataiteen yhteisiä elokuvanteon kokonaisprosesseja sekä ohjauksen ammattialueen erityisosaamista avaavia opintoja. Elokuvaohjaajan ammattirooliin perehdytään harjoittelemalla ohjaajantyön osa-alueiden konventioita sekä tutkimalla ja kokeilemalla uutta. Harjoitteet kasvavat opintojen edetessä yksittäisistä kohtauksista lyhytelokuvateoksiksi. Opiskelija harjoittelee käsikirjoitusanalyysiä, näyttelijänohjauksen metodiikkaa, elokuvakerronnallisia ilmaisukeinoja, tuotannollisia käytäntöjä sekä tutustuu elokuvan tekniseen ilmaisuvälineistöön ja opiskelee alakohtaista ammattikirjallisuutta. Koulutus perustuu käytäntölähtöiseen tekemällä oppimiseen, tutkimukselliseen oppimiseen, ryhmätyöskentelyyn, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja keskustelevaan vuorovaikutukseen. Harjoitustuotannoissa opiskellaan elokuvaohjaamisen kokonaisprosessia ja käytäntöjä sekä syvennetään ryhmätyötaitoja elokuvatuotannon eri vaiheissa. Elokuvaohjauksen opintoihin sisältyy yhteisiä opintokokonaisuuksia Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön koulutusohjelman kanssa sekä kurssi- ja työpajatyöskentelyä ammattinäyttelijöiden kanssa.

Elokuvaohjaajan tulee hallita elokuvan kokonaistaiteellinen ajattelu, taiteellisen vision muodostaminen sekä vision kommunikointi elokuvan tekoprosessissa. Kandidaattitason opinnot suoritettuaan elokuvaohjauksen opiskelija hallitsee lyhytelokuvan taiteellisen kokonaissuunnittelun, ohjaamisen ja taiteellisen johtamisen prosessin ennakkosuunnittelusta tuotannon toteutukseen sekä jälkituotantoon.  Koulutuksen aikana opiskelija perehtyy elokuvaohjauksen prosessin kaikkiin taiteellisiin ja toteuttaviin vaiheisiin taiteellis-tuotannollisen yhteistyön kautta.

Kurssit

Pääaineopinnot 111 op

Vapaasti valittavien opintojen tarjonta

Elokuvaohjauksen pääaineopiskelijat voivat valita pääaineeseensa elokuvaohjauksen vapaasti valittavia kursseja niin, että aineopintojen vaatimus 73 opintopistettä täyttyy.

Lisäksi opiskelija voi halutessaan sijoittaa pääaineen tarjoamia opintoja myös tutkinnon vapaasti valittavien opintojen kokonaisuuteen. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattiohjelmassa suoritettavaan taiteen alan kandidaatin tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia opintoja korkeintaan 28 op. Vapaasti valittavia opintoja suoritetaan sivuaineopintojen täydennykseksi sen verran, että tutkinnon minimilaajuus 180 op täyttyy. Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina esimerkiksi kursseja Aalto-yliopiston tai muiden kotimaisten yliopistojen tarjonnasta tai kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja.

Elokuvaohjauksen pääaineen tarjoamat vapaasti valittavat kurssit järjestetään pääaineopiskelijoille HOPS-keskustelussa sovitun opintosuunnitelman perusteella.

^{* ) Opiskelijalla on oikeus saada yli 12 opintopisteen laajuisesta kurssista suorituksia osissa.}

Tutkintovaatimukset on päivitetty taiteiden ja suunnittelun akateemisen komitean 25.3. päätöksen mukaan.

Koodi: ARTS3008
Laajuus: 111 op
Pääainevastaava: Professori Rauno Ronkainen

Osaamistavoitteet 

Elokuvauksen pääaineen tavoitteena on antaa opiskelijalle taiteelliset ja tuotannolliset perusvalmiudet kuvaajan ammattiin erilaisissa elokuva- ja tv-tuotannoissa. 

Elokuvauksen opinnoissa opiskelija harjaantuu kurssiopetuksen ja vaativuustasoltaan asteittain kasvavien harjoitustöiden myötä oman ammattialueen taiteellisen, tuotannollisen ja teknisen kokonaisuuden hallintaan. Opiskelija oppii hahmottamaan roolinsa elokuva- ja tv-tuotannon kokonaisuudessa ja arvioimaan suunnitelmiensa taiteellista ja käytännöllistä toteutettavuutta. Opiskelija osaa hallita elokuvan eri osa-alueiden taiteelliset ja tekniset perusteet sekä taiteellisteknisen suunnittelun. Hän kykenee näiden taitojen avulla persoonalliseen elokuvalliseen ilmaisuun yhdessä elokuvan taiteellisesti vastaavien kanssa. 

Kandidaattitason opinnoissa elokuvauksen pääaineopiskelija harjaantuu tuntemaan oman alansa käytäntöjä, taiteellisia ilmaisukeinoja, teknisiä välineitä ja teoreettista käsitteistöä. Koulutuksen keskeinen tavoite on kehittää opiskelijan lahjakkuutta ja persoonallista ilmaisukykyä, antaa teknisiä ja taiteellisia perusvalmiuksia ja -tietoutta alasta ja sen historiasta, kehittää ryhmätyö- ja johtamistaitoja sekä antaa valmiuksia tutkimuksellisen työn perusteisiin. 

Koulutuksen sisältö 

Koulutus sisältää kuvauksen yhteisiä opintoja sekä opintoja elokuvataiteen ja muiden media-alan opiskelijoiden kanssa. Harjoitustuotannoissa opiskellaan kuvaajan ammatin käytäntöjä ja syvennetään ryhmätyötaitoja. 

Elokuvaajan työhön perehdytään opiskelemalla ja tenttimällä alan kirjallisuutta, pienimuotoisissa harjoitteissa, ammattitekniikkaa käsittelevissä harjoituksissa sekä todellisissa produktioissa. Koulutus perustuu pääasiassa käytäntölähtöiseen tekemällä oppimiseen, pienryhmätyöskentelyyn, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja keskustelevaan vuorovaikutukseen.

Kurssit

Pääaineopinnot 111 op

Vapaasti valittavien opintojen tarjonta (korkeintaan 28 op)

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattiohjelmassa suoritettavaan taiteen alan kandidaatin tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia opintoja korkeintaan 28 op. Vapaasti valittavia opintoja suoritetaan sivuaineopintojen täydennykseksi sen verran, että tutkinnon minimilaajuus 180 op täyttyy. Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina esimerkiksi kursseja Aalto-yliopiston tai muiden kotimaisten yliopistojen tarjonnasta tai kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja. Myös seuraavia pääaineen valinnaisia kursseja voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina.

Kurssit järjestetään pääaineopiskelijoille HOPS-keskustelussa sovitun opintosuunnitelman perusteella. 

Esittävien taiteiden lavastuksen taiteen kandidaatin ja maisterin koulutusohjelma ja lavastustaiteen maisteriohjelman esittävien taiteiden lavastus siirtyvät Aalto-yliopistosta Taideyliopistoon 1.8.2021 alkaen.

Lisätietoja Taideyliopiston sivuilta.

Koodi: ARTS3084
Laajuus: 111 op
Vastuuopettaja: Professori Liisa Ikonen

Osaamistavoitteet

Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelman esittävien taiteiden lavastuksen pääaineen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet teatteri- tai muun esityksen tai tapahtuman visuaalisesta, tilallisesta ja toiminnallisesta suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä ohjaajan sekä muun taiteellisen ja teknisen työryhmän kanssa. Pääaineessa tuetaan opiskelijoiden kiinnostusta kokeilevaan ja tutkivaan lavastustaiteeseen sekä uusien työmuotojen kehittämiseen.

Koulutuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan yksilöllistä taiteellista ilmaisua, antaa teknisiä ja taiteellisia valmiuksia sekä perustietoutta alasta ja sen historiasta, kehittää ryhmätyötaitoja sekä antaa perusvalmiuksia tutkimukselliseen työskentelyyn.

Opiskelija harjaantuu kurssiopetuksen ja vaativuustasoltaan asteittain kasvavien harjoitustöiden myötä esittävien taiteiden eri alueille sijoittuvien lavastustehtävien taiteelliseen, tekniseen ja tuotannolliseen hallintaan.

Keskeisiin opittaviin valmiuksiin kuuluvat: dramaturginen ajattelu, tilan hahmottamiskyky, visuaalinen ilmaisutaito, näyttämöllisten tilanteiden ja toiminnan ymmärtäminen, kommunikaatio- ja yhteistyötaidot, teknisen toteutusprosessin hallinta, yleisen taide- ja teatterihistorian sekä oman alan perinteiden ja nykysuuntauksien tuntemus sekä kyky kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun.

Esittävien taiteiden lavastuksen pääaineesta valmistunut kykenee:

• toimimaan lavastussuunnittelijana pienimuotoisissa tuotannoissa esittävien taiteiden alueella
• tunnistamaan henkilökohtaiset vahvuutensa ja oman taiteellisen näkemyksensä ja kehittämään niitä tietoisesti
• toimimaan rakentavasti taiteellisen työryhmän jäsenenä ja ymmärtämään oman vastuualueensa suhteessa muihin työryhmän jäsenten vastuualueisiin
• välittämään toteutuskelpoiset suunnitelmat toteuttavalle työryhmälle ja toimimaan yhteistyössä heidän kanssaan
• tunnistamaan ja hyödyntämään oman alansa käytäntöjä, käsitteistöä, tutkimustietoa ja taiteellisia ilmaisukeinoja
• hankkimaan tarvitsemaansa tietoa ja täydentämään osaamistaan
• jatkamaan opintojaan taiteen maisterin tutkintoon johtavissa opinnoissa

Koulutuksen sisältö

Koulutus muodostuu Aalto ARTSin yhteisistä, pääaineen, sivuaineen sekä valinnaisista opinnoista. Merkittävä osa opinnoista järjestetään yhdessä elokuva- ja tv-lavastuksen ja pukusuunnittelun pääaineiden sekä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun eri koulutusohjelmien kanssa.

Opiskelija perehtyy esittävien taiteiden alueeseen ja lavastajan tehtäviin teoreettisten opintojen, työpajatyöskentelyn ja käytännön produktiotyöskentelyn kautta. Oppiminen perustuu pääasiassa käytäntölähtöiseen tekemällä oppimiseen, pienryhmätyöskentelyyn, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja keskustelevaan vuorovaikutukseen.

Opintojen jatkaminen maisterin tutkinnossa

Taiteen kandidaatin (TaK) opinnot suoritettuaan esittävien taiteiden lavastuksen opiskelija voi jatkaa opintojaan lavastustaiteen maisteriohjelmassa esittävien taiteiden lavastuksen pääaineessa.

Pääaineopinnot 111 op

Vapaasti valittavien opintojen tarjonta

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattiohjelmassa suoritettavaan taiteen alan kandidaatin tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia opintoja korkeintaan 28 op. Vapaasti valittavia opintoja suoritetaan sivuaineopintojen täydennykseksi sen verran, että tutkinnon minimilaajuus 180 op täyttyy. Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina esimerkiksi kursseja Aalto-yliopiston tai muiden kotimaisten yliopistojen tarjonnasta tai kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja. Myös seuraavia lavastustaiteen kursseja voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina.

Koodi: ARTS3017
Pääainevastaava: Marja Rastas

Osaamistavoitteet

Kandidaatin tutkinto suoritetaan taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelmassa kuvataidekasvatuksen pääaineessa. Tutkinto antaa opiskelijalle taiteelliset ja pedagogiset perustiedot ja -taidot ja akateemiset perusvalmiudet sekä johdattelee taidekasvatuksen alan tutkimukseen. Opiskelija perehtyy monipuolisesti kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöihin sekä nykypäivän taidekasvatustoiminnan muotoihin. Hän oppii hahmottamaan taidekasvatuksen pedagogisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä sekä taidepedagogisten traditioiden taustalla vaikuttavia taide- ja oppimiskäsityksiä. Opiskelija saa perusvalmiudet sekä kouluympäristöissä tapahtuvan että projektilähtöisen taidekasvatustoiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.

Kuvataidekasvatuksen kandidaatin- ja maisterintutkintojen muodostaman kokonaisuuden tavoitteena on kouluttaa kriittisen ajattelun sekä vahvan visuaalisen alan tuntemuksen ja käytännön osaamisen omaavia kuvataiteen aineenopettajia, jotka kykenevät toimimaan aktiivisina oman tiedonalansa asiantuntijoina ja kehittäjinä tulevaisuuden muuttuvissa ja monialaisissa toimintaympäristöissä.

Kuvataidekasvatuksen pääaineessa kandidaatintutkinnon suorittanut opiskelija voi jatkaa suoraan maisteriohjelmaan. Kuvataidekasvatuksessa suoritettu maisterintutkinto antaa laaja-alaisen opettajakelpoisuuden, peruskoulun ja lukion kuvataiteen aineenopettajan kelpoisuuden sekä valmiudet toimia visuaalisen alan opetus-, ohjaus- ja asiantuntijatehtävissä koulujärjestelmässä, taiteen kentällä sekä yhteiskunnan muilla sektoreilla. Kuvataidekasvatuksen pääaineessa suoritettu taiteen kandidaatin tutkinto ei anna opettajakelpoisuutta.

Koulutuksen sisältö

Kuvataidekasvatuksen pääaineessa perehdytään taiteellisiin, kuvallisiin, audiovisuaalisiin ja moniaistisiin ilmaisumuotoihin ja niiden ohjaamiseen. Taiteellista toimintaa ja visuaalista kulttuuria tarkastellaan suhteessa ekologisiin, eettisiin, yhteiskunnallisiin, teknologisiin sekä taiteiden- ja tieteidenvälisiin kysymyksiin, painottaen taidekasvatuksen mahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Opetuksessa ajankohtaiset poikkitieteelliset näkökulmat yhdistyvät taiteellisten ja pedagogisten käytäntöjen kautta syntyvään kokemustietoon. Kandidaatintutkintoon sisältyvä opinnäyte voi painottua pedagogisesti tai taiteellisesti ja se sisältää kirjallisen tutkielman.

Kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan yhteensä 180 op. Opinnot koostuvat kaikille yhteisistä opinnoista (26 op), kuvataidekasvatuksen pääaineopinnoista (69-86 op sisältäen 10 op laajuisen kandidaatin opinnäytteen), opettajan pedagogisista opinnoista (25 op) sekä sivuaineopinnoista ja vapaasti valittavista opinnoista (yht. 43 op). 

Kandidaatin tutkinnon opettajan pedagogiset opinnot (25 op) sisältävät yleispedagogisia ja ainedidaktisia opintoja sekä eri kouluasteilla suoritettavia opetusharjoittelujaksoja ja ne järjestetään yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Taideyliopiston kanssa. Aiemmin suoritetut opettajan pedagogiset opinnot (60 op) voidaan kokonaisuudessaan lukea hyväksi tutkintoon.

Lyhyen sivuaineen suorittava opiskelija valitsee kustakin teemakokonaisuudesta sen kokonaispistemäärää vastaavan määrän opintoja. Opiskelijan on mahdollista hakeutua toisen opetettavan aineen tai luokanopettajan kelpoisuuden antaviin 60 op laajuisiin sivuaineopintoihin toiseen yliopistoon. Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS) sivuaine korvaa tällöin opiskelijan muut sivuaineopinnot, vapaasti valittavat opinnot ja osan aineopinnoista.

Taiteen kandidaatin tutkinnon rakenne kuvataidekasvatuksen pääaineessa

* Mikäli opiskelija suorittaa 60 op laajuisen kaksoiskelpoisuuden antavan pitkän sivuaineen, pääaineen laajuus on 69 op.

Kuvataidekasvatuksen pääaineopinnot

Tutkintovaatimukset on päivitetty taiteiden ja suunnittelun akateemisen komitean 16.6.2021 päätöksen mukaan.

Koodi: ARTS3002
Laajuus: 117
Pääainevastaava: Professori Ranja Hautamäki

Osaamistavoitteet

Maisema-arkkitehtuurin opetuksen tavoitteena on valmistaa opiskelijat ammattiin ja sen osaavaan harjoittamiseen. Pääaineen tarkoitus on varmistaa, että opiskelija tuntee maisema-arkkitehtonisen suunnittelun perusteet. Kandidaatin tutkinto ei tuota maisema-arkkitehdin ammattipätevyyttä, mutta se antaa opiskelijalle hyvät valmiudet toimia avustavissa ammatillisissa tehtävissä esim. yksityisissä suunnittelutoimistoissa tai julkisissa suunnitteluvirastoissa. Tässä ominaisuudessa opiskelija pystyy ratkaisemaan itsenäisesti pienen suunnittelutehtävän. Se edellyttää, että hän osaa arvioida erilaisten suunnitteluratkaisujen vaikutusta ja laatua. Hän osaa myös etsiä ja soveltaa suunnittelutietoa kriittisesti ja hahmottaa ratkaisumalleja ja mahdollisuuksia erilaisiksi suunnittelukonsepteiksi. 

Maisema-arkkitehdin työ vaatii suunnitteluun vaikuttavien ekologisten, kulttuuristen, taloudellisten ja maankäytöllisten seikkojen ymmärtämistä. On tärkeää, että opiskelija jo kandidaattivaiheessa oppii hahmottamaan kokonaisvaltaisesti maiseman suunnittelun, rakentamisen ja hoidon tehtäväkentän ja ihmisläheisen toimintaympäristön. Hän oppii ymmärtämään maisema-arkkitehdin ammatin ja tehtävät osana alojen välistä yhteistyötä ja yhteiskuntaa. Henkilökohtaisella tasolla se tarkoittaa myös, että opiskelija pystyy näkemään oman kandidaattivaiheensa päämäärätietoisesti osana opintokokonaisuutta, urasuunnittelua ja elinikäistä oppimista.

Sisältötavoitteet

Tavoite on, että kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on:

• perustiedot maisema-arkkitehtuurista ja suunnittelusta osana taiteiden, tieteiden ja tekniikan kontekstia 
• tuntemus maisema-arkkitehtuurin historian ja teorian perusteista 
• tuntemus maiseman luonnontekijöistä ja -prosesseista sekä kyky analysoida niitä 
• perustiedot maiseman sosio-kulttuurisista tekijöistä ja historiasta sekä kyky analysoida niitä 
• perustiedot maiseman toiminnallisista ja tilallisista tekijöistä sekä perustiedot sen rakenteellisista ja teknisistä järjestelmistä 
• perustiedot maisemarakentamisen ja -suunnittelun materiaaleista ja tekniikoista sekä maisemanhoidon menetelmistä 
• perustiedot rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön suunnittelusta ja vaalimisesta sekä niitä ohjaavista tekijöistä 
• ymmärrys kestävän kehityksen perusteista ja suunnitteluratkaisujen vaikutuksista 
• ymmärrys maisema-arkkitehtuurin yhteiskunnallisesta merkityksestä ja maisema-arkkitehdin ammattikuvasta

Taitotavoitteet

Tavoite on, että kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija:

• hallitsee keskeiset suunnittelutyövälineet ja työmenetelmät 
• on yhteistyö- ja ryhmätyökykyinen 
• omaa luovan ongelmanratkaisukyvyn 
• osaa ilmaista itseään sekä visuaalisesti että verbaalisesti argumentoiden 
• pystyy ottamaan vastaan palautetta ja reflektoimaan omaa oppimistaan 
• omaa riittävän viestintä- ja kielitaidon

Akateemiset taidot

Tavoite on, että kandidaatin tutkinnon suoritettuaan: 

• opiskelijalla on valmiuksia tutkimustyöhön, tieteelliseen kirjoittamiseen sekä tietolähteiden käyttöön

Koulutuksen sisältö

Kandidaattiopinnot koostuvat pääaineesta, sivuaineesta, yhteisistä opinnoista sekä vapaasti valittavista opinnoista. 

Maisema-arkkitehtuuri on monitieteellinen ala, jossa suunnitellaan ulkotiloja, niiden rakentamista ja hoitoa kaikissa mittakaavoissa. Maisema-arkkitehtuuri yhdistää taiteen, luonnontieteiden ja tekniikan osaamista. Esteettisyys, ekologisuus ja toiminnallisuus ovat maisema-arkkitehtuurin perusarvoja. Tavoitteena on tuottaa hyvää ja kestävää ympäristöä ja yhdyskuntia. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi asuinympäristöjen, julkisten puistojen, viheralueiden, virkistys- ja työpaikka-alueiden ulkotilojen suunnittelua, kaavoitukseen liittyvää alueiden käytön suunnittelua, maiseman ja historiallisten ympäristöjen suojelun ja hoidon sekä ympäristön kunnostamisen suunnittelua tai maisemaan ja ympäristöön liittyviä tutkimus- ja asiantuntijatehtäviä. 

Maisema-arkkitehtuurin pääaineen keskeisiä sisältöjä ovat maiseman suunnittelu, rakentaminen, hoito ja suojelu sekä yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu. Kandidaattiohjelman opinnot sisältävät edellä mainittujen maisema-arkkitehtuurin aihealueiden perusteita.

Kandidaattiohjelman rakenne

Tutkinto koostuu neljästä tutkinnon osasta:

• Yhteiset opinnot  muodostuvat taide- ja teoriaopinnoista sekä kieli- ja viestintäopinnoista Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Yhteiset opinnot ovat pakollisia kaikille Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattiopiskelijoille.
• Pääaineen opinnot muodostuvat maisema-arkkitehtuurin perus- ja aineopinnoista. Pääaine muodostaa tutkinnon keskeisen ja laajimman elementin, ja siihen sisältyy 10 op laajuinen kandidaatintyö ja seminaari.
• Sivuaineen suorittamisen osalta opiskelijalla on useita mahdollisuuksia: ARTSin ja Aallon sivuainetarjonta, muiden yliopistojen tarjoamat kokonaisuudet (JOO-opinnot), sivuaineen hyväksiluku aiemmista opinnoista sekä arkkitehtuurin laitoksen tarjoamat omat sivuainekokonaisuudet.
• Vapaasti valittavat opinnot ovat muita opintoja, joilla opiskelijan on mahdollista laajentaa ja syventää osaamistaan pää- tai sivuaineessa sekä omaa kehittymistään. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää kursseja oman pääaineen valinnaisten tarjonnasta, Aalto-yliopiston muusta opetustarjonnasta tai muista kotimaisista (JOO-opinnot) yliopistoista. Maisema-arkkitehtuurin pääaineessa vapaasti valittaviin opintoihin ei ole mahdollista sijoittaa vaihto-opintoja tai harjoittelua, vaan ne sijoittuvat maisema-arkkitehdin tutkintoon.

Pääaineopinnot

Pakolliset kurssit 117 op

Vapaasti valittavien opintojen tarjonta

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattiohjelmassa suoritettavaan tekniikan alan kandidaatin tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia opintoja korkeintaan 25 op. Vapaasti valittavia opintoja suoritetaan sivuaineopintojen täydennykseksi sen verran, että tutkinnon minimilaajuus 180 op täyttyy. Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina esimerkiksi kursseja Aalto-yliopiston tai muiden kotimaisten yliopistojen tarjonnasta. Myös seuraavia valinnaisia kursseja voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina.

Tutkintovaatimukset on päivitetty taiteiden ja suunnittelun akateemisen komitean 25.3.2020 päätöksen mukaan.

Koodi: ARTS3014
Laajuus: 111 op
Pääainevastaava: Lehtori Ilona Hyötyläinen

Osaamistavoitteet

Muodin pääaineessa opiskelija perehtyy kolmivuotisen, taiteen kandidaatin tutkintoon johtavan opiskelunsa aikana muodin, vaatteiden, vaatetusmateriaalien ja mallistojen suunnitteluun. Opintojen lopussa hän on sisäistänyt muotiajattelun, muodin ja vaatetusteollisuuden mekanismit ja muodilliset lähtökohdat, tuntee alan menetelmät, prosessit ja materiaalit sekä hallitsee vaatetussuunnittelun ja muodillisista lähtökohdista tapahtuvan tekstiilisuunnittelun perusteet.

Muodin pääaineesta valmistuva taiteen kandidaatti pystyy taiteellisesti korkeatasoiseen ja luovaan työskentelyyn. Opiskelija omaa myös alallaan tarvittavat ryhmätyötaidot. Opiskelija oppii alan edellyttämät tiedonhankinta-, ongelmanratkaisu- ja analyysimenetelmät, erilaisten mallistojen ja konseptoinnin perusteet sekä hallitsee henkilökohtaisen suunnitteluprosessinsa. Hän tuntee tekstiilimateriaalit ja vaatteiden kaavoitusmenetelmät sekä vaatteiden ja tekstiilien valmistus- ja viimeistelymenetelmät. Hän oppii perustelemaan valintansa sekä kommunikoimaan visuaalisesti ja sanallisesti ja pystyy toimimaan ryhmän jäsenenä. Hän ymmärtää vaatetus- ja tekstiiliteollisuuden kestävän kehityksen maailmanlaajuisen merkityksen ja on sisäistänyt ympäristömyötäisen suunnittelun periaatteet toiminnassaan. Hänellä on tiedolliset ja taidolliset valmiudet jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin maisteriopintoihin.

Muodin pääaine kannustaa taiteellisen ja tutkimuksellisen ajattelun yhdistämiseen. Opiskelija ymmärtää muodin sosiaalisena, kulttuurisena ja historiallisena ilmiönä. Hän osaa dokumentoida työskentelyprosessinsa ja reflektoida sen tulokset. Hän osaa käyttää tietolähteitä, ilmaista ajatuksiaan kirjallisesti sekä soveltaa tietoa luovasti ja ennakkoluulottomasti.

Koulutuksen sisältö

Muodin opinnot rakentuvat kaikkien Muotoilun laitoksen kandidaattitason pääaineiden yhteisistä opinnoista, muodin pääaineen pakollisista ja vaihtoehtoisista opinnoista, Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelman yhteisistä opinnoista (taide-, kieli- ja viestintäopinnoista), sivuaineopinnoista sekä vapaasti valittavista opinnoista. Opiskelija suunnittelee muodin pääaineen vaihtoehtoiset opintonsa ja laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) yhdessä ohjaavien opettajien kanssa. Myös yhteistyöprojektit ovat olennainen osa opiskelua.

Opinnoissa keskitytään erilaisten mallistojen, vaatteiden, tekstiilien sekä kuosien suunnitteluun ja toteutukseen. Opiskelijat perehtyvät ajankohtaisiin kulttuurillisiin ilmiöihin, muodin mekanismeihin ja alan kansainväliseen toimintakenttään. Kestävän kehityksen näkökulma ja ihminen suunnittelun lähtökohtana on huomioitu kaikessa opetuksessa. Kolmantena opiskeluvuonna opiskelija tekee kandidaatin opinnäytteen alueelta, johon on syventynyt opintojensa aikana.

Uramahdollisuudet

Muodin pääaineesta valmistuneella taiteen kandidaatilla on perusvalmiudet toimia vaatetus-, tekstiili- ja muotisuunnittelun sekä konseptisuunnittelun tehtävissä. Hänellä on mahdollisuus hakeutua maisteriopintoihin Muotoilun laitoksen maisteriohjelmissa.

Kansainvälistyminen

Pääaineen opiskelijoita kannustetaan hakeutumaan kansainväliseen opiskelijavaihtoon, kansainväliseen työharjoitteluun sekä osallistumaan Muotoilun laitoksella järjestettävään kansainväliseen näyttelyyn tai näytökseen. Opiskelu antaa hyvät valmiudet jatkaa opintoja myös muissa kansainvälisissä maisteriohjelmissa.

Kurssit

Pääaineopinnot 111 op

Pääaineen pakolliset opinnot koostuvat Muotoilun laitoksen yhteisistä opinnoista 9 op, kaikille pakollisista opinnoista 98 op sekä HOPSin mukaan painottuvista 4 op opinnoista.

Vapaasti valittavien opintojen tarjonta

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattiohjelmassa suoritettavaan taiteen alan kandidaatin tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia opintoja korkeintaan 28 op. Vapaasti valittavia opintoja suoritetaan sivuaineopintojen täydennykseksi sen verran, että tutkinnon minimilaajuus 180 op täyttyy. Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina esimerkiksi kursseja Aalto-yliopiston tai muiden kotimaisten yliopistojen tarjonnasta tai kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja. Myös seuraavia pääaineen kursseja voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina.

Tutkintovaatimukset on päivitetty taiteiden ja suunnittelun akateemisen komitean 25.3.2020 päätöksen mukaan.

Koodi: ARTS3015
Laajuus: 111 op
Pääainevastaava: Yliopistonlehtori Heidi Paavilainen

Osaamistavoitteet

Muotoilija on luova suunnittelun ammattilainen, joka pitää huolta ihmisten ja maapallon hyvinvoinnista rakennettua ympäristöä kestävällä tavalla muokkaamalla yhteistyössä esimerkiksi teollisuuden ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Muotoilijan työsarkaa ovat sarjavalmisteiset julkisen tilan ja työskentely-ympäristöjen tuotteet, lukuisat erilaiset analogiset ja digitaaliset käyttöliittymät, yksityisen ja julkisen sektorin palveluprosessit, brändit ja strategiat käyttäjäkokemusta, tuote-ergonomiaa ja piensarjaisia taideteollisuuden tuotteita unohtamatta.

Muotoilun pääaineen opetus perustuu muotoilun kasvavaan yhteiskunnalliseen merkitykseen ja työnkuvan laajenemiseen. Pääaineessa opiskellaan muotoilun prosesseja ja teknologioita, visuaalista ilmaisua, käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmiä, perehdytään materiaaleihin sekä opitaan ymmärtämään muotoilu osana kulttuuria ja kestävää kehitystä. Tavoitteena on kouluttaa luova ja yhteistyökykyinen tuotesuunnittelun ammattilainen, joka kykenee käsittelemään laajoja muotoilualan tehtäväkokonaisuuksia ennakkoluulottomasti, kriittisesti ja vastuullisesti.

Muotoilun pääaineesta valmistuva taiteen kandidaatti hallitsee alan edellyttämät perustiedot ja -taidot sekä tiedonhankinta-, analyysi- ja ongelmaratkaisumenetelmät. Hän on ideointikykyinen, hallitsee suunnitteluprosessin ja osaa esitellä sen tulokset. Hän osaa toimia tiimin jäsenenä ja tuntee muotoiluun liittyvät kestävän kehityksen periaatteet. Hänellä on perusvalmiudet toimia erilaisissa muotoilutehtävissä kokeellisen muotoilun, sarjatuotannon tai palvelumuotoilun alueilla, perustuen siihen miten hän suuntaa opintonsa.

Muotoilun pääaine kannustaa opiskelijaa taiteellisen ajattelun, teknologisen osaamisen ja tutkimuksen yhdistämiseen. Opiskelija ymmärtää muotoilun sosiaalisena, kaupallisena ja kulttuurisena ilmiönä sekä hallitsee siihen liittyvät tietolähteet. Hän tuntee alan terminologian ja pystyy ilmaisemaan itseään suullisesti, kirjallisesti ja visuaalisesti.

Koulutuksen sisältö

Pääaineessa opiskellaan inhimillistä kulttuuria edistävää, esteettisesti korkeatasoista kestävää tuote- ja palvelusuunnittelua sekä muotoilun käytäntöjä, teoriaa, historiaa ja kriittistä ajattelua. Opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan yhteisö kannustaa luoviin kokeiluihin, vertaisoppimiseen sekä oman praktiikan ja asiantuntijuuden paikantamiseen muotoilun kentällä. Pääaineen kansainväliset verkostot tarjoavat mm. vaihto-opiskelumahdollisuuksia ja erilaisia yhteistyöprojekteja. Opinnot rohkaisevat uuden omaksumiseen, uteliaisuuteen ja oman luovuuden tunnistamiseen. Pääaineessa on vahva ohjaavan opettamisen sekä teoriaa ja käytäntöä yhdistävän oppimisen kulttuuri. Suurin osa kursseista edellyttää aktiivista ja läsnäolevaa työskentelyä ryhmä- ja yksilötapaamisissa opettajan ohjauksessa. Pieni osa opinnoista on mahdollista suorittaa itsenäisesti esimerkiksi tenttimällä tai etänä.

Ensimmäisen opintovuoden opinnot keskittyvät perustietoihin ja -taitoihin. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun yhteisten taide-, kieli- ja viestintäopintojen lisäksi perehdytään muotoiluprosesseihin, suunnittelumenetelmiin sekä erilaisiin materiaaleihin. Pääosa opinnoista tapahtuu pajoilla (mm. puu-, metalli-, lasi-, keramiikka-, metalli-, 3D-tulostus-, mekatroniikka-, kankaanpaino-, neule- ja kudontapajat). Ensimmäisen vuoden luento-opetus ja ohjaus tukevat paja- ja studiotyöskentelyä.

Toisen opintovuoden opinnot syventävät perustaitoja ja -tietoja ja vahvistavat kokeilevan ja omaehtoisen työskentelyn sekä itsenäisen ongelmaratkaisun taitoja. Kursseilla perehdytään mm. vuorovaikutuksen suunnitteluun, systeemiajatteluun, kestävään tuotesuunnitteluun, palvelumuotoiluun, kokeelliseen omaehtoiseen ilmaisuun ja muotoilun tutkimusmenetelmiin. Laitoksen toisen vuoden kandidaattiopiskelijoiden yhteiset kurssit tukevat pääainekursseilla työskentelyä avaamalla historiallista perspektiiviä ajankohtaisiin ilmiöihin.Toisena opintovuotena työskentely on pääasiassa tutkivaa ja kriittistä ja luo näin hyvän pohjan kolmannen vuoden opintoihin.

Kolmantena opintovuonna opinnot koostuvat omaa opintopolkua tukevasta sivuaineesta ja valinnaisista opinnoista sekä opinnäytteen teosta. Opinnäytetyöskentely on ohjauksessa tapahtuvaa itsenäistä ja tutkivaa opiskelua sekä työskentelyä raportoivaa akateemista kirjoittamista.

Uramahdollisuudet

Aktiivisen yritysyhteistyön johdosta työllistymismahdollisuudet ovat hyvät. Ensimmäinen työpaikka sovitaan usein opiskelun aikana syntyneiden kontaktien perusteella. Kandidaatin tutkinto antaa valmiudet pääasiassa maisteriopintoihin, sekä mahdollistaa toimimisen erilaisissa muotoilualan avustavissa tehtävissä. Maisteritutkinnon jälkeen pääaineen opiskelijat toimivat niin yksityisen kuin julkisen sektorin tuote- ja palvelukehitystehtävissä sekä muotoilun johtotehtävissä, toimialueinaan kestävän kehityksen muotoilu, teollinen muotoilu, vuorovaikutussuunnittelu, tuotesuunnittelu ja -kehitys, palvelumuotoilu, strateginen muotoilu, pinta- ja tekstiilisuunnittelu, sekä lasi- ja keramiikkamuotoilu ja kokeellinen muotoilu taiteen ja muotoilun rajanpinnalla. Merkittävä osa muotoilijoista toimii freelancereina tai yrittäjinä ainakin jossain vaiheessa työuraansa. Opintojen aikana omaksuttu jatkuvan oppimisen periaate ja tutkiva ote asioihin antavat omalta osaltaan tärkeää lisätukea tulevaisuuden ammattilaiselle.

Aalto-yliopistosta valmistuneet muodostavat aktiivisen alumniverkoston, jonka kautta opiskelijamme säilyttävät yhteyden yliopistoon vielä valmistumisen jälkeenkin.

Kansainvälistyminen

Aalto-yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteisö on kansainvälinen. Opetushenkilökunnasta 40% on kansainvälisiä, opiskelijoista noin 15%. Pääaineen opiskelijoita kannustetaan viettämään osa kolmannen vuoden opintoja vaihto-opinnoissa ulkomaisessa yliopistossa. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on maailman kärkeä, minkä vuoksi korkeakoulu on haluttu kumppani erilaisissa vaihto-ohjelmissa. Pääaineesta lähdetäänkin vaihtoon Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan johtaviin muotoilukouluihin. Opiskelijamme myös osallistuvat itsenäisesti ja kurssityönä kansainvälisiin kilpailuihin ja näyttelyihin, sekä vaihto-opintojen ohella tai sijasta suorittavat ulkomailla työharjoittelujakson yrityksessä.

Kurssit

Pääaineopinnot 111 op

Vapaasti valittavien opintojen tarjonta

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattiohjelmassa suoritettavaan taiteen alan kandidaatin tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia opintoja korkeintaan 28 op. Vapaasti valittavia opintoja suoritetaan sivuaineopintojen täydennykseksi sen verran, että tutkinnon minimilaajuus 180 op täyttyy. Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina esimerkiksi kursseja Aalto-yliopiston tai muiden kotimaisten yliopistojen tarjonnasta tai kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja. Myös seuraavia pääaineen kursseja voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina.

Tutkintovaatimukset on päivitetty taiteiden ja suunnittelun akateemisen komitean 25.3.2020 päätöksen mukaan.

Koodi: ARTS3012
Laajuus: 111 op
Pääainevastaava: lehtori Merja Väisänen

Osaamistavoitteet

Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelman pukusuunnittelun pääaineen tavoitteena on antaa opiskelijalle taiteelliset, teoreettiset ja tekniset valmiudet sekä ilmaisukeinot toimia pukusuunnittelijana esittävän taiteen, elokuvan ja television alueilla. Opinnot perustuvat taiteellisiin ja ammatillisiin käytäntöihin, ja niissä hyödynnetään alan uusinta tutkimusta.

Pukusuunnittelun pääaineesta valmistunut kykenee

• luomaan karaktäärejä erilaisiin esitysmuotoihin
• tunnistamaan henkilökohtaiset kiinnostuksenkohteensa ja vahvuutensa ja kehittämään omaa taiteellista näkemystään pukusuunnittelijana
• hankkimaan itsenäisesti tietoa ja täydentämään osaamistaan
• tunnistamaan pukusuunnittelun rooli osana lavastustaiteen ja elokuvataiteen historiaa ja traditioita
• tunnistamaan pukusuunnittelun käytännöt, käsitteet, taiteelliset ilmaisukeinot ja prosessit erilaisissa työskentelymetodeissa ja tuotantoympäristöissä
• toimimaan taiteellisen työryhmän jäsenenä ja tuottamaan ideoita luovassa yhteistyössä
• jatkamaan opintojaan taiteen maisterin tutkintoon johtavissa opinnoissa.

Koulutuksen sisältö

Koulutus muodostuu Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun yhteisistä opinnoista, pääaine- ja sivuaineopinnoista sekä valinnaisista opinnoista. Merkittävä osa opinnoista järjestetään yhteistyössä elokuvataiteen ja lavastustaiteen muiden pääaineiden kanssa sekä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun koulutusohjelmien kanssa. Yhteinen opetus ja yhteistuotannot harjaannuttavat opiskelijoita luovaan yhteistyöhön ja tarjoavat mahdollisuuksia tutustua sekä samoilla alueilla työskenteleviin taiteilijoihin että erilaisiin taiteen tekemisen traditioihin, kulttuureihin ja työn prosesseihin.

Pukusuunnittelun keskiössä on kehittää tarinankerrontaa erilaisissa esittämisen muodoissa karaktäärien ja pukujen kautta, tuottaa merkityksiä puvun ja esittäjän kehon välityksellä sekä luoda karaktäärejä.

Pukusuunnittelun keskeisiä osaamisalueita ovat dramaturginen ja käsitteellinen ajattelu, pukujen suunnittelu, ideoiden tuottaminen, kehittäminen, esittäminen ja visuaalinen ilmaisu. Opinnoilla tuetaan analyyttisen ja kriittisen ajattelun sekä kokeilevan ja tutkivan asenteen kehittämistä. Osaamisalueisiin kuuluvat myös elokuvan, median ja esittävän taiteen historian perinteiden ja nykysuuntausten tuntemus. Opintojen aikana osallistutaan aktiivisesti monipuolisiin luoviin prosesseihin sekä kehitetään ajanhallintaa, uusia työtapoja sekä viestintä- ja ryhmätyötaitoja.

Oppiminen perustuu luentoihin ja käytännössä toteutettaviin projekteihin, joita toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmätyönä, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja keskusteluun pohjautuvan vuorovaikutuksen avulla. Opiskelijat perehdytetään pukusuunnitteluun harjoitusten, konseptisuunnittelun ja todellisten toteutettavien tuotantojen kautta. Lisäksi opiskelijat tutustuvat pukusuunnittelijan ammattikuvaan vierailujen ja työharjoittelujen kautta.

Opintojen jatkaminen maisterin tutkinnossa

Taiteen kandidaatin (TaK) opinnot suoritettuaan pukusuunnittelun opiskelija voi jatkaa opintojaan lavastustaiteen maisteriohjelmassa pukusuunnittelun pääaineessa.

Pääaineopinnot 111 op

Vapaasti valittavien opintojen tarjonta

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattiohjelmassa suoritettavaan taiteen alan kandidaatin tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia opintoja korkeintaan 28 op. Vapaasti valittavia opintoja suoritetaan sivuaineopintojen täydennykseksi sen verran, että tutkinnon minimilaajuus 180 op täyttyy. Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina esimerkiksi kursseja Aalto-yliopiston tai muiden kotimaisten yliopistojen tarjonnasta tai kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja. Myös seuraavia lavastustaiteen ja elokuvataiteen kursseja voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina:

Tutkintovaatimukset on päivitetty taiteiden ja suunnittelun akateemisen komitean 16.6.2021 päätöksen mukaan.

Koodi: ARTS3016
Laajuus: 111 op
Pääainevastaava: Prof. Pentti Kareoja

Koulutuksen tavoite

Sisustusarkkitehtuurin pääaineessa lähtökohtana on elämisen lähiympäristö ymmärrettynä ihmisten toiminnan, elämäntapojen ja kulttuurin kautta. Sisustusarkkitehtuuri painottuu ihmislähtöisten, kokemuksellisten, esteettisesti korkeatasoisten ja kokonaisvaltaisesti kestävien tilojen ja kalusteiden suunnitteluun.

Taiteen kandidaatin tutkintoon johtavien kolmivuotisten opintojen tarkoituksena on perehdyttää opiskelija sisustusarkkitehtuurin toimintaympäristöön, tehtäväkenttään, suunnitteluprosessiin, menetelmiin ja työvälineisiin. Tavoitteena on oman taiteellisen ilmaisun ja suunnittelijaidentiteetin kehittäminen. Opinnot tukevat myös opiskelijan luovaa ongelmanratkaisukykyä, tutkimuksellista ja kriittistä ajattelua, tekemisen kautta oppimista ja yhteistyötaitoja.

Sisustusarkkitehdit ovat rakennetun ympäristön lähimittakaavan suunnittelun asiantuntijoita, jotka työskentelevät elämisen, työnteon, palvelujen ja vapaa-ajan tilojen suunnittelun, teollisen kalustesuunnittelun ja konseptisuunnittelun parissa. Sisustusarkkitehtuurin kandidaatin tutkinto antaa valmiudet alan avustaviin suunnittelutehtäviin ja maisteriopintoihin.

Sisältötavoitteet

Opinnoissa perehdytään tila- ja kalustesuunnittelun perusteisiin taiteellisesta, tutkimuksellisesta, tuotannon ja käyttäjien näkökulmasta.

Taiteen kandidaatiksi valmistuttuaan opiskelija

• ymmärtää ihmisen, tilan ja kalusteiden vuorovaikutteisen suhteen.
• tuntee sisustusarkkitehtuurin toimintaympäristön, tehtäväkentän ja lainalaisuudet
• tunnistaa sisustusarkkitehtuurin mahdollisuudet vaikuttaa lähiympäristöön.

Koulutus tukee opiskelijan luovaa ongelmanratkaisukykyä, visuaalista ja kolmiulotteista ilmaisua, toimintojen ja rakenteiden hahmotusta sekä tilan, valon, värien ja materiaalien hallintaa.

Taitotavoitteet

Taiteen kandidaatiksi valmistuttuaan opiskelija

• osaa suunnitella taiteellisesti ja toiminnallisesti korkeatasoisia, ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä tila- ja kalustekonsepteja ja ratkaisuja.
• tuntee sisustusarkkitehtuurin suunnitteluprosessin ja hallitsee suunnittelun keskeiset menetelmät, työvälineet ja esitystavat.
• hallitsee mitoituksen ja rakenteiden periaatteet.
• osaa etsiä ja soveltaa tietoa suunnitteluun, hahmottaa erilaisia ratkaisumahdollisuuksia ja arvioida ratkaisuja analyyttisesti.
• tunnistaa omat suunnittelijan vahvuutensa ja osaa toimia yhteistyössä muiden kanssa.

Akateemiset taidot

Sisustusarkkitehtuurin pääaine kannustaa taiteellisen ja tutkimuksellisen ajattelun yhdistämiseen.

Taiteen kandidaatiksi valmistuttuaan opiskelija

• oppii ymmärtämään sisustusarkkitehtuurin ajankohtaisena ja omat juurensa tunnistavana ilmiönä.
• tuntee muotoilu- ja rakennusalan käsitteet ja osaa käyttää erilaisia tietolähteitä.
• osaa ilmaista itseään visuaalisesti, suullisesti ja kirjallisesti ja hallitsee tieteellisen kirjoittamisen perusteet.

Koulutuksen sisältö

Sisustusarkkitehtuurin kandidaattiopinnot koostuvat yhteisistä opinnoista, pääaineesta, sivuaineesta ja vapaasti valittavista opinnoista. Koulutus perustuu tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. Opetuksessa painotetaan konkreettisia harjoitustöitä ja itse tekemistä piirustussaleissa ja pajatiloissa.

Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelman yhteisiin opintoihin kuuluvat taide-, kieli- ja viestintäopinnot. Pääaineessa opitaan sisustusarkkitehtuurin perusteet. Se koostuu tila- ja kalustesuunnittelun opinnoista. Opintoihin sisältyvät myös arkkitehtuurin ja sisustusarkkitehtuurin historia sekä visuaalinen viestintä ja digitaaliset työvälineet. Sivuaineen ja valinnaisten opintojen avulla opiskelija voi suunnata profiloitumistaan kiinnostuksensa mukaan. Kolmantena opintovuonna opiskelija tekee opinnäytteen aiheesta, johon on syventynyt opintojensa aikana. Opiskelija suunnittelee ensimmäisen vuoden keväällä valinnaiset opintonsa ja laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) yhdessä ohjaavan opettajan kanssa.

Kurssit

Pääaineopinnot 111 op

Vapaasti valittavien opintojen tarjonta

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattiohjelmassa suoritettavaan taiteen alan kandidaatin tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia opintoja korkeintaan 28 op. Vapaasti valittavia opintoja suoritetaan sivuaineopintojen täydennykseksi sen verran, että tutkinnon minimilaajuus 180 op täyttyy. Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina esimerkiksi kursseja Aalto-yliopiston tai muiden kotimaisten yliopistojen tarjonnasta tai kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja.

Myös seuraavia sisustusarkkitehtuurin pääaineen ja arkkitehtuurin laitoksen kursseja voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina.

Koodi: ARTS3077
Laajuus: 111 op
Pääainevastaava: Lehtori Penni Osipow

Koulutuksen sisältö

Visuaalisen viestinnän muotoilun pääaineessa opiskellaan graafista suunnittelua sekä visuaalisen viestinnän käytäntöjä, teoriaa ja kriittistä ajattelua. Oppiva yhteisö kannustaa luoviin kokeiluihin, vertaisoppimiseen sekä oman praktiikan ja asiantuntijuuden kartoittamiseen laajalla visuaalisen viestinnän muotoilun kentällä. Ohjelman kansainväliset verkostot tarjoavat mm. työpajoja, vaihto-opiskelumahdollisuuksia ja erilaisia yhteistyöprojekteja. 

Ensimmäisen opintovuoden Väline-moduulit antavat opiskelijalle kattavan työkalupakin ja ammatillisen sanaston. Vuoden opinnot koostuvat graafisen suunnittelun ydinalueista ja risteyttävät sekä uusia että vanhoja medioita ja teknologioita. Opinnot sisältävät mm. koodausta, liikkuvaa grafiikkaa, tekstausta ja typografiaa, julkaisusuunnittelua ja valokuvausta, kohopainoa ja serigrafiaa. Alan historiaan perehdytään praktiikan kautta ja omaa ilmaisua ja visualisointitaitoja kehitetään kulloinkin ajankohtaisin tekniikoin.  

Toisen opintovuoden laajat, teemoitetut Koe-moduulit perehdyttävät kokeilevaan ja omaehtoiseen tekemiseen suunnittelun eri alueilla. Näissä soveltavissa opintojaksoissa suunnittelun työkalut ja käytännöt niveltyvät teoreettisiin viitekehyksiin sekä vaihtuviin, ajankohtaisiin ja yhteiskunnallisiin teemoihin. Visuaalista viestintää käsitellään moninaisena vaikuttamisen, tiedon visualisoinnin, vastuullisen ja kriittisen suunnittelun sekä aktivismin kenttänä. Täällä tehdään myös kokeiluja vasta orastavilla teknologioilla. Toisen vuoden lopussa on mahdollista tehdä vuosikurssin yhteinen opintomatka ulkomaille. 

Kolmantena vuonna opiskelija keskittyy omaa yksilöllistä opintopolkuaan tukeviin sivuaineopintoihin ja vapaasti valittaviin opintoihin. Tämän vuoden aikana opiskelija tekee myös kandidaatin opinnäytteen, joka on itsenäistä ja tutkivaa tekemistä sekä tähän liittyvää akateemista kirjoittamista. Opinnäyte voi olla joko omaehtoinen produktio tai teoreettinen tutkielma. 

Koko kolmen vuoden opintojen lävitse kulkee Positiointi-moduuli, johon kuuluvat opinnot antavat välineitä oman oppimisen seurantaan ja arviointiin itsenäisesti, vertaisryhmän sekä ohjaavien opettajien kanssa. Tämä moduuli ohjaa myös kriittiseen ja teoreettiseen ajatteluun, oman työn paikantamiseen sekä aktiiviseen toimijuuteen kentällä vallalla olevissa ja tulevissa työskentelyolosuhteissa.  

Osaamistavoitteet 

Sisältötavoitteet: 

Suunnittelun ja muotoilun ammattilainen 

Opiskelija on aikaansa seuraava ja yhteistyökykyinen suunnittelija, joka ymmärtää tyylien, lajityyppien, konventioiden ja kulttuurien merkityksen viestinnässä. Hänellä on käsitys muotoiluprosessin kulusta, yleisöjen ja käyttäjien huomioimisesta, muotoilun moninaisista vaikutuksista sekä kestävästä kehityksestä. Opiskelijalla on kyky työskennellä monenlaisissa visuaalisissa suunnittelutehtävissä sekä itsenäisesti että osana monialaista ja -kulttuurista yhteistyötä.  

Tutkiva tekijyys 

Opiskelija on tutustunut visuaalisen viestinnän historiaan ja alan teoreettisiin ja kriittisiin keskusteluihin. Hän tuntee ne lainsäädännön, yrittäjyyden ja työelämän järjestämisen alueet, joilla on oleellinen merkitys hänen toiminnalleen, toimijuudelleen ja toimeentulolleen suunnittelijana. Valmistuva opiskelija on itsenäinen ja ennakkoluuloton ajattelija, joka muotoilun keinoin kykenee esittämään kysymyksiä, kehystämään ongelmia ja ehdottamaan niihin ratkaisuja. 

Kattava käsitys alasta

Ohjelmasta valmistuvalla opiskelijalla on käsitys visuaalisen viestinnän laajan kentän eri alueista ja niiden mahdollisuuksista, ja hän pystyy paikantamaan itsensä tällä kentällä. Hän on tietoinen omista suunnittelijaominaisuuksistaan, vahvuuksistaan ja taidoistaan. Hän tunnistaa laajan ammattikentän tarjoaman vapauden ja siihen liittyvän vastuun. 

Taitotavoitteet: 

Välineensä tunteva suunnittelija 

Ohjelmasta valmistuva opiskelija hallitsee erinomaisesti graafisen suunnittelun perustaidot kuten typografian, taiton ja erilaiset visualisoinnit. Niiden lisäksi hänellä on rohkeus kokeilla ja omaksua uusia, odottamattomiakin materiaaleja ja teknologioita viestinnällisten ideoiden toteutukseen, olivatpa ne analogisia tai digitaalisia.  

Argumentoiva ja aktiivinen toimija 

Opiskelija osaa sanallistaa ja arvioida omaa suunnittelutyötään sekä perustella ja arvioida omia valintojaan. Hän osaa myös antaa harkittua palautetta muille. Hän tuntee alansa teoreettiset tietolähteet ja osaa hankkia sekä arvioida uusia. Hänellä on valmius osallistua aktiivisesti alan ajankohtaisiin keskusteluihin. 

Akateemiset taidot: 

Opiskelija hallitsee tieteellisen kirjoittamisen perusteet ja osaa tekstissään käyttää tietolähteitä. Hän kykenee asettamaan itselleen tutkimustehtävän kysymyksenasetteluineen. Hänellä on valmiudet jatkuvaan oppimiseen ja akateemiseen jatko-opiskeluun.  

Kurssit

Pääaineopinnot 111 op

Vapaasti valittavien opintojen tarjonta

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattiohjelmassa suoritettavaan taiteen alan kandidaatin tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia opintoja korkeintaan 28 op. Vapaasti valittavia opintoja suoritetaan sivuaineopintojen täydennykseksi sen verran, että tutkinnon minimilaajuus 180 op täyttyy. Opiskelija voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina esimerkiksi kursseja Aalto-yliopiston tai muiden kotimaisten yliopistojen tarjonnasta tai kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja. Myös seuraavia pääaineen kursseja voi suorittaa vapaasti valittavina opintoina.

^{* ) Opiskelijalla on oikeus saada yli 12 opintopisteen laajuisesta kurssista suorituksia osissa.}

Korkeakoulun kandidaattiohjelman yhteisiin opintoihin kuuluvat taide- ja teoriaopinnot, Aalto-opinnot sekä kieli- ja viestintäopinnot. Kursseilla opiskellaan tietoja ja taitoja, jotka yhdistävät kaikkia korkeakoulun laitoksia ja opiskelijoita.

Tutkintoon kuuluvat taide- ja teoriaopinnot sekä Aalto-opinnot  koskevat kaikkia korkeakoulun kandidaattiohjelman opiskelijoita. Yhteisten opintojen kieli- ja viestintäopintojen määrä vaihtelee tutkintokohtaisesti.

Yhteiset opinnot taiteen kandidaatin tutkinnossa 26 op

Yhteiset opinnot tekniikan kandidaatin tutkinnossa 23 op

Yhteiset taide- ja teoriaopinnot muodostuvat kolmesta Taiteen nykykäytännöt -kurssista, jotka ovat pakollisia Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattitutkinnoissa. Kursseilla opiskelija syventyy taiteen eri ilmenemismuotoihin tekemisen, pohtimisen ja keskustelujen avulla.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kielten opetuksen tuottaa Aalto-yliopiston kielikeskus. ARTSissa kieliopintoja opiskellaan taiteiden alan ja tekniikan alan kielitaitovaatimusten mukaisesti. 

Tutkintoihin vaadittavat kieliopinnot perustuvat Valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista (794/2004, sen 6 §, Kielitaito). Kieliopintojen vaatimukset riippuvat opiskelijan koulusivistyskielestä*.

Taiteen kandidaatin kieli- ja viestintäopinnot 12 op

Taiteen kandidaatin tutkintoon soveltuvat kielikurssit löytyvät Intosta Kielikeskuksen sivuilta.

Koulusivistyskieli suomi tai ruotsi

^{* ) Valtioneuvoston asetuksen (481/2003) mukaan ”henkilön katsotaan saaneen koulusivistyksensä sillä kielellä, jolla hän on perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998) mukaisista tai vastaavista opinnoista saamassaan päättötodistuksessa saanut hyväksytyn arvosanan äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä”. Koulusivistyskielen määritelmän lähtökohtana on suomalainen perus- ja lukiokoulutus, jossa opetuskielenä on suomi tai ruotsi.}

Lukion yhteydessä saksalaisessa koulussa, IB-lukiossa tai EB-lukiossa suoritetut suomen tai ruotsin äidinkielen opinnot eivät ole koulusivistyskieltä vastaavia opintoja. Myöskään saksalaisen koulun perusopetuksessa äidinkielenä opiskeltu suomi ei tuota asetuksessa tarkoitettua koulusivistyskieltä. Koulusivistyskieli ei määräydy ammatillisen perustutkinnon kautta.

Mikäli opiskelija on saanut erityisestä syytä vapautuksen toisen kotimaisen kielen opinnoista, tulee hänen suorittaa vastaavan laajuiset 3 opintopisteen kieliopinnot muusta kielestä.

Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneiden opiskelijoiden kielitaitovaatimukset

 Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla koulusivistyksensä saaneiden taiteen kandidaatin tutkintoa opiskelevien tulee suorittaa

• 3 opintopistettä suomen tai ruotsin kielen opintoja
• 3 opintopistettä yhden vieraan kielen opintoja
• 3 opintopistettä muita kieli- tai viestintäopintoja

Kieliopintojen lisäksi tutkintoon sisältyy kandidaatin tutkintoon kuuluvina yhteisinä opintoina ARTS-A0105 Tieto- ja viestintätekniikka 2op ja ARTS-A0108 Tiedonhankintataidot 1op.

Tekniikan kandidaatin kieli- ja viestintäopinnot 9 op

Teniikan kandidaatin tutkintoon soveltuvat kurssit löytyvät Intosta Kielikeskuksen sivuilta.

Koulusivistyskieli suomi tai ruotsi

Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneiden opiskelijoiden kielitaitovaatimukset

Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla koulusivistyksensä saaneiden tekniikan kandidaatin tutkintoa opiskelevien tulee suorittaa

• 3 opintopistettä yhden vieraan kielen opintoja
• 3 opintopistettä muita kieli- tai viestintäopintoja

Kieliopintojen lisäksi tutkintoon sisältyy kandidaatin tutkintoon kuuluvina yhteisinä opintoina ARTS-A0105 Tieto- ja viestintätekniikka 2op ja ARTS-A0108 Tiedonhankintataidot 1op

^{* ) Valtioneuvoston asetuksen (481/2003) mukaan ”henkilön katsotaan saaneen koulusivistyksensä sillä kielellä, jolla hän on perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998) mukaisista tai vastaavista opinnoista saamassaan päättötodistuksessa saanut hyväksytyn arvosanan äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä”. Koulusivistyskielen määritelmän lähtökohtana on suomalainen perus- ja lukiokoulutus, jossa opetuskielenä on suomi tai ruotsi.}

Lukion yhteydessä saksalaisessa koulussa, IB-lukiossa tai EB-lukiossa suoritetut suomen tai ruotsin äidinkielen opinnot eivät ole koulusivistyskieltä vastaavia opintoja. Myöskään saksalaisen koulun perusopetuksessa äidinkielenä opiskeltu suomi ei tuota asetuksessa tarkoitettua koulusivistyskieltä. Koulusivistyskieli ei määräydy ammatillisen perustutkinnon kautta.

Mikäli opiskelija on saanut erityisestä syytä vapautuksen toisen kotimaisen kielen opinnoista, tulee hänen suorittaa vastaavan laajuiset 3 opintopisteen kieliopinnot muusta kielestä.

Tieto- ja viestintätekniikka 2 op

Opiskelija saa perusvalmiudet taiteiden ja suunnittelun alan tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opinnoissaan. Aikataulut sovitaan pääaineittain tai ohjelmittain yhteisen opetuksen yksikön kanssa.

Opetuksessa käsiteltäviä sisältöjä:

• Koulutusohjelmien kanssa sovitut ohjelmistot (tekstinkäsittelyohjelma, kuvankäsittelyohjelma, taitto-ohjelma)
• Yhteisöllisyys verkossa ja kehittyneet verkkopalvelut opiskelun apuna

Tiedonhankintataidot 1 op

Tiedonhankintataitojen opinnot kuuluvat pakollisina opintoina kandidaatin tutkintoon ja ne sijoitetaan koulutusohjelmittain opinnäytetyön aloitusvaiheeseen. Kurssi toteutetaan integroituna osana kandidaatintutkielmaseminaaria tai muuta vastaavaa opetusta.  Aalto-yliopiston Tutkimus ja innovaatiopalvelut vastaa opetuksen toteutuksesta.

Kurssilla opiskelija oppii oman tieteenalansa systemaattisen aiheenmukaisen tiedonhankinnan Aalto-yliopiston tarjoamista eri tiedonlähteistä ja oppii hyödyntämään tehokkaasti taitojaan oman työn laatimisessa. Opiskelija hallitsee tiedontarpeen käsitteellisen jäsentämisen, oppii määrittelemään tarvitsemansa tiedon laajuuden ja tuntee viitteidenhallinnan apuvälineitä. Opiskelija osaa arvioida eri tiedonlähteitä ja niiden laatua kriittisesti sekä hallitsee tiedon eettisen ja laillisen käytön.

Opetuksen sisällön painotus sovitaan kunkin ryhmän tarpeiden mukaan, mutta opetuksessa käydään läpi mm. seuraavat asiat:

• oman tiedontarpeen käsitteellinen jäsentäminen
• hakutavat: suunnitelmallinen tiedonhakuprosessi ja hakustrategiat
• oman tieteenalan ja oppiaineen tärkeimmät tiedonlähteet ja tiedon rakenne
• tiedonhankinta kattavasti omasta tutkimusaiheesta ja prosessin sekä tulosten analysointi
• perehtyminen viittauskäytäntöihin ja viitteidenhallinnan apuvälineisiin
• tekijänoikeus, creative commons –lisenssit, kuvien jatkokäyttö
• erilaiset kuvalähteet
• aineistojen arviointi ja tiedon käytön eettiset perusteet

Aalto-opinnot koostuvat Akateemiset opiskelutaidot -kurssista (2op) sekä Aalto-kurssista (3op). Aalto-opinnot kehittävät opiskelijan tavoitteellista opiskelua ja opiskeluvalmiuksia sekä antavat eväät yliopistoyhteisössä toimimiseen.

1. ARTS-A0103 Akateemiset opiskelutaidot 2 op (ARTS-A0113 Academic learning skills 2 cr)

   • Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa havainnoida, arvioida ja kehittää omaa oppimistaan, opiskeluvalmiuksiaan ja –menetelmiään. Kurssin aikana opiskelija saa valmiuksia asettaa toteuttamiskelpoisia tavoitteita ja päämääriä opiskelulleen sekä suunnitella ja laatia henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS).

2. Aalto-kurssi 3 op

   • Tutkintoon kuuluva Aalto-kurssi tarkoittaa kurssia, joka on muun korkeakoulun kuin ARTSin järjestämää opetusta. Opiskelija valitsee vähintään kolmen opintopisteen laajuisen kurssin jonkin toisen Aalto-yliopiston korkeakoulun kurssitarjonnasta.
   • Aalto-kurssiksi käy
     • kurssi, jonka järjestäjä (/vastuuyksikkö) on joku muu Aallon koulu tai näiden laitos kuin ARTS tai ARTSin laitos.
     • kurssi, jonka järjestäjä (/vastuuyksikkö) on joku muu Aallon koulu tai näiden laitos YHDESSÄ ARTSin tai ARTSin laitoksen kanssa.
     • ei kielikeskuskuksen kurssit.
   • Lukuvuodesta 2020-2021 alkaen Kauppakorkeakoulun kurssit avataan pääsääntöisesti valittaviksi myös tekniikan ja taiteen alan opiskelijoille ilman erillistä hakua. Tekniikan alan kurssit ovat olleet avoimina taiteen ja kauppatieteen opiskelijoille jo aiemmin. Huomioi kurssille ilmoittautuessasi kurssin esitietovaatimukset.
   • Aalto-kurssin tutoropettaja on Jaana Okulov ([email protected]) ja häneltä saa tarvittaessa apua kurssin valinnassa.
   • Aalto-kurssi korvaa  aiempien tutkintovaatimusten mukaiset Aallon aarteet -kurssin, Asiantuntijuuden äärellä -kurssin sekä Yhteinen ympäristö -kurssin.
   • Lista Aalto-kurssiksi soveltuvista kursseista 2022-2023
   • Selaa sopivia kursseja Aallon kurssitarjonnasta

Yhteisen opetuksen tarjonnassa on valinnaisia taide-, teoria- ja historiaopintoja. Opiskelija voi sijoittaa näitä tutkintonsa vapaasti valittaviin opintoihin. Pääaine voi myös suositella valitsemaan tästä tarjonnasta tärkeimmiksi katsomansa kurssit.

Piirustus ja maalaus

Piirustuksen ja maalauksen kurssit koostuvat eri menetelmin toteutettavasta kaksiulotteisesta ilmaisusta. Työskentely on käytäntöön painottuvaa, learning-by-doing, unohtamatta teoreettisia kytköksiä. Opintoihin kuuluu piirtämistä, maalausta ja sekatekniikalla työskentelyä. Opiskelija tulee tietoiseksi näköhavainnon toiminnasta ja eri tavoista kuvata ympäröivää maailmaa ja suhdettamme siihen. Kursseilla tarkastellaan myös ideoiden ja käsitteiden roolia taiteessa, taiteen suhdetta muotoiluun sekä sen merkitystä ja roolia yhteiskunnassa.

Väri ja havainto

Väri ja havainto -opinnoissa painottuvat visuaalinen havaitseminen ja sen teoriat. Englannin kielinen Colour and Perception –kurssi koostuu teoriasta ja käytännön harjoitustehtävistä. Kurssilla opiskellaan värin peruskäsitteistöä ja värinäön toimintaperiaatteita sekä tutkitaan kokeellisin menetelmin värikontrasteja ja -rinnastuksia ja niiden esteettisiä vaikutuksia lähinnä kaksiulotteisessa ilmaisussa. Väri-valo-tila -kurssi on suunnattu ensisijaisesti arkkitehtuurin, sisustusarkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin maisteriopiskelijoille. Kurssilla käsitellään sekä luennoin että harjoitustehtävin väriä ja valaistusta tilassa ja osana arkkitehtuuria ja kaupunkikuvaa.

Kuvanveisto

Kuvanveiston opinnot antavat opiskelijalle tarvittavia käytännön taitoja nykykuvanveiston ja muotoilun parissa työskentelyyn. Kurssilla painotetaan taitoja, kuten uusien materiaalien, työskentelytapojen ja metodien tutkiminen, joita opiskelija voi hyödyntää omalla alallaan. Ways of Making kurssit tarjoavat käytännön kokemusta kuvanveistoateljeessa työskentelemisestä ja Metal Casting esittelee valimotekniikat. Digitaalinen veistotaide (Digital Sculpture) on johdanto uuden ja kehittyvän teknologian hyödyntämiseen kolmiulotteisessa taiteessa. Käsite- ja teoriapainotteiset kuvanveiston opinnot sisältyvät nykytaiteen kurssivalikoimaan.

Taidegrafiikka

Taidegrafiikka perustuu käsityönä eri menetelmin työstettyihin painolaattoihin (kupari- ja puulevy, kalkkikivi tai seulakangas) ja niiltä painettuihin vedossarjoihin. Vedokset ovat originaaleja taideteoksia. Taidegrafiikan peruskurssit tarjoavat alkeet erilaisten painomenetelmien ja niiden välineistön hallintaan.Taidegrafiikka kuuluu erikoisopintoihin ja sen suositeltava aloitustaso on kandidaatin opintojen toinen vuosi.

Taiteen historia ja teoria

Taiteen historian opetuksen tavoitteena on antaa yleiskuva taiteen ja taidekäsitysten historiasta ja keskeisistä teoreettisista kysymyksistä.

Nykytaide

Nykytaiteen kurssit ovat maisteritason kursseja, mutta niille voivat tulla tai pyrkiä myös kandi- ja tohtoriopiskelijat. Kurssit järjestetään pääosin englannin kielellä.

Digital Arts

Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelmaan tutkintorakenteeseen kuuluu vähintään yksi 15 opintopisteen laajuinen sivuaine. Sivuaineen tulee olla laajuudeltaan vähintään 15 opintopistettä, ja opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa myös laajempi sivuaine tai kaksi 15 op laajuista sivuainetta.

Sivuaine voi olla Aalto ARTSin tai jonkun toisen Aalto-yliopiston korkeakoulun tuottama tai se voi olla suoritettu esimerkiksi JOO-opintoina toisessa suomalaisessa yliopistossa.

Aalto-yliopiston lukuvuoden 2020-2022 sivuainetarjonnan löydät Aalto-yliopiston sivuaineoppaasta.

Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelmassa suoritettaviin tutkintoihin kuuluu 10 op laajuinen kandidaatin opinnäytetyö ja seminaari.

Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelmassa suoritettavaan taiteen kandidaatin tutkintoon kuuluu korkeintaan 28 op laajuinen ja tekniikan kandidaatin tutkintoon korkeintaan 25 op laajuinen vapaasti valittavien opintojen kokonaisuus. Vapaasti valittavia opintoja suoritetaan sivuaineopintojen täydennykseksi sen verran, että tutkinnon minimilaajuus 180 op täyttyy.

Opiskelija voi sijoittaa kokonaisuuteen esimerkiksi seuraavia opintoja:

• Yhteisen opetuksen yksikön tarjoamat valinnaiset taide- ja teoriaopinnot
• Valinnaiset kieliopinnot
• Muiden Aalto-yliopiston korkeakoulujen tarjoamat opinnot
• JOO-opinnot toisessa suomalaisessa yliopistossa
• Vaihto-opinnot (ei arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin pääaine)
• Harjoittelu (ei arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin pääaine)