Perustieteiden korkeakoulun teknistieteellisen kandidaattiohjelman osaamistavoitteet perustuvat Aalto-yliopiston määrittelemiin tekniikan kandidaatintutkinnon osaamistavoitteisiin. Kandidaattiohjelman yksityiskohtaiset osaamistavoitteet tarkentuvat pääaine- ja kurssikohtaisissa osaamistavoitekuvauksissa.

Koulutustehtävä

Koulutusohjelma kouluttaa tekniikan kandidaatteja, joilla on valmiudet kehittyä myöhemmissä opinnoissaan ja työelämässä mm. teknologiatuotteiden ja -palvelujen suunnittelijoiksi ja kehittäjiksi, teknistaloudellisten järjestelmien asiantuntijoiksi ja johtajiksi, teknologiayrittäjiksi tai tutkijoiksi. Näiden valmiuksien ytimenä ovat teknistieteellisen ongelmaratkaisun perusteiden hallinta, kyky siirtää ja soveltaa alansa teoreettista osaamista monialaisessa kontekstissa, kyky hankkia, arvioida ja käsitellä kriittisesti tieteellistä ja ammatillista tietoa sekä taito osallistua monipuolisesti ammatilliseen ja tieteelliseen viestintään.

Pää- ja sivuaine

Teknistieteellisen kandidaattiohjelman perus- ja pääaineopinnot antavat opiskelijalle laajan perusteiden tuntemuksen koulutusohjelman määrittelemillä, kansainvälisesti tunnetuilla teknistieteellisillä aloilla.

Opiskelijalle kehittyy kandidaatin opintojen aikana pääaineeseen liittyvä ammatillinen identiteetti.

Opiskelija muodostaa näkemyksen alan ammatillisista käytännöistä ja ymmärtää oppimansa tiedon yhteyden tieteellisen tutkimukseen.

Opiskelijalla on mahdollisuus valita sivuaine tai valinnaisia opintokokonaisuuksia niin, että tutkinnossa toteutuu Aalto-yliopistolle ominainen tieteen, tekniikan, talouden ja taiteen yhdistyminen.

Teknistieteellisen kandidaattiohjelman suoritettuaan opiskelija pystyy seuraamaan pääaineensa alan ammatillista kehitystä ja hakemaan tieteellistä tutkimustietoa sekä toimimaan avustavissa tutkimustehtävissä oman osaamisensa kehittämiseksi.

Teknillistieteellinen ajattelu ja työskentelytapa

Teknistieteellisen kandidaattiohjelman suoritettuaan opiskelija hallitsee teknillistieteellisen ajattelun ja työskentelytapojen perusteet.

Opiskelija tunnistaa oman pääaineensa keskeiset käsitteet, ilmiöt, lainalaisuudet, mallit ja menetelmät ja osaa soveltaa näitä käytännössä.

Opiskelija osaa soveltaa fysiikan, matematiikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden menetelmiä oman alansa tehtävissä.

Opiskelija ymmärtää luovuuden, kestävän kehityksen ja yrittäjyyden merkityksen alallaan.

Opiskelija tuntee oman alansa tuotteiden ja palveluiden kehitys- ja tuotantoprosesseja ja elinkaareen vaikuttavia tekijöitä sekä pystyy osallistumaan niissä tarvittaviin insinöörityön vaiheisiin.

Opiskelija osaa tunnistaa, määritellä ja ratkaista teknisiä ongelmia käyttäen oppimiaan alan yleisiä menetelmiä. Hän osaa soveltaa oppimiaan suunnittelumenetelmiä määriteltyjen vaatimusten toteuttamiseksi. Hän osaa myös valita asianmukaiset työvälineet ja -menetelmät ja käyttää niitä. Hän kykenee arvioimaan insinöörityön tuloksia, prosesseja ja metodeja kriittisesti.

Opiskelija tuntee oman pääaineensa keskeiset tiedonlähteet ja osaa hakea tietoa oman työnsä tueksi. Hän tuntee alan tutkimusmenetelmiä ja osaa soveltaa niitä tiedon hankkimiseksi.

Teknistieteellisen kandidaattiohjelman suorittanut osaa tarttua teknisten järjestelmien kehittämisessä tai suunnittelussa eteen tuleviin avoimiin ongelmiin, joihin ei ole valmista ratkaisua.

Opiskelija tunnistaa tekniikan, suunnittelun ja oman työnsä vaikutuksia ihmisiin, talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Hän tunnistaa alan eettisiä kysymyksiä ja ymmärtää niiden merkityksen omassa työssään.

Opiskelutaidot ja perusta diplomi-insinöörin opintoihin

Opiskelija ottaa vastuun omasta oppimisestaan yliopistoyhteisön jäsenenä.

Teknistieteellinen kandidaattiohjelma antaa edellytykset opiskella diplomi-insinööriksi soveltuvissa ohjelmissa Aalto-yliopistossa. Suoritetut opinnot antavat myös mahdollisuuden hakeutua ylemmän korkeakoulututkinnon ohjelmiin muissa yliopistoissa kotimaassa ja ulkomailla.

Opiskelijalla on mahdollisuus suunnitella opintonsa niin, että hän saa tiedolliset edellytykset opiskella ylemmän korkeakoulututkinnon myös oman professionsa (diplomi-insinööri) sivuaineen alueelta.

Suoritetut teknistieteellisen kandidaattiohjelman opinnot luovat pohjan itsenäiselle elinikäiselle oppimiselle ja ammatilliselle kehittymiselle.

Työelämävalmiudet

Teknistieteellisen kandidaattiohjelman opinnot suorittanut opiskelija:

• kykenee päämäärätietoiseen ja suunnitelmalliseen työskentelyyn
• tietää ryhmätyöskentelyn ja ryhmän johtamisen periaatteet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään
• osaa toimia oman alansa edustajana monialaisessa ryhmässä
• tietää projektinsuunnittelun, projektin toteutuksen ja toteutuksen arvioinnin periaatteet ja osaa soveltaa niitä opiskelussaan ja työssään
• tuntee oman alansa liiketoiminnan ja yrittäjyyden perusteet
• soveltaa opiskelussaan ja työssään monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia
• osaa viestiä selkeästi koulusivistyskielellään ja toisella kotimaisella kielellä (suomi tai ruotsi) sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä suullisesti ja kirjallisesti oman alansa asiantuntijoille ja muulle yleisölle Suomessa ja kansainvälisesti
• osaa toimia monenlaisten ihmisten kanssa ja kansainvälisessä ympäristössä.

Opintojen rakenne

• Pääaine 75 op
• Perusopinnot 65 op
• Sivuaine 20–25 op
• Vapaasti valittavat 15–20 op

(Sivuaine + vapaasti valittavat = 40 op)

Perusopinnot

Perusopinnot kartuttavat opiskelijan myöhemmille osaamistavoitteille välttämättömän matemaattisluonnontieteellisen, tietoteknisen sekä yleissivistyksellisen tieto- ja taitopohjan. Perusopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee teknillisen alan matemaattisten ongelmien ratkaisun perustaidot, ohjelmoinnin perusteet sekä tunnistaa koulutukselleen keskeisen monitieteisen ajattelun.

Laajuus: 65 op
Vastuuprofessori: Risto Sarvas
Koodi: SCI3026.A

^{** Vieraan kielen voi opiskella myöhemminkin kuin tässä esitettynä ensimmäisenä opiskeluvuotena. Lisätietoja kieliopinnoista ja kielitaidon osoittamiseen kelpaavista kursseista löydät Kielikeskuksen sivuilta.}

Pääaine

Pääaineopinnot vahvistavat diplomi-insinööriopintojen edellyttämää esitietopohjaa laajentamalla perusopintojen sisältöalueita liiketoiminnallisessa ajattelussa, muotoilussa, viestinnän opinnoissa sekä tietotekniikan taidoissa. Opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee tieteellisen ajattelun perusteet ja kykenee hyödyntämään osaamistaan tuote- ja palvelukeskeisessä ongelmaratkaisussa. Lisäksi opiskelijalla on vahvat ryhmä- ja projektityöskentelyn perustaidot.

Laajuus: 75 op
Vastuuprofessori: Risto Sarvas
Koodi: SCI3026

Pääaineen osaamistavoitteet

Tässä kuvatut osaamistavoitteet täydentävät Teknistieteellisen kandidaattiohjelman yleisiä osaamistavoitteita:

• Monipuolinen ymmärrys siitä mitä ihmiskeskeisyys tarkoittaa teknologian muotoilussa, organisaatiossa, verkostoissa ja  vuorovaikutuksessa.
• Ohjelmistojen rakentamisen ja tuotannon prosessit, työkalut ja tekemisen tavat.
• Liiketoiminnan ymmärtäminen organisaatioiden ja organisoitumisen kautta.
• Perusteet erilaisten tieteiden ja tieteen metodologioiden ymmärtämiselle.

Koulutustehtävä

Informaatioverkostot -pääaine kouluttaa yhteiskunnallisesti valveutuneita tietotekniikan ja liiketoiminnan asiantuntijoita. Toisin sanoen, koulutamme ammattilaisia, joilla on hyvä käsitys sekä tietotekniikasta että liiketoiminnan kehittämisestä yhteiskunnallisen vaikuttamisen kontekstissa. Pääaineen avulla syntyy valmiudet kehittyä myöhemmissä opinnoissaan ja työelämässä mm.: 

• tieto-, viestintä- ja mediateknologiaa hyödyntävien uusien tuotteiden, palvelujen ja organisaatioiden tuoteomistajiksi, tuotepäälliköiksi ja kehittäjiksi,
• yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa tekniikan, organisaatioiden ja liiketoiminnan kautta,
• ihmis- ja yhteiskuntakeskeisen teknologian asiantuntijoiksi
• ohjelmoijaksi, muotoilijaksi, yrittäjäksi, tutkijaksi, liiketoiminnan konsultiksi, strategiajohtajaksi, projektipäälliköksi, data-analyytikoksi, tuoteomistajaksi, informaatioarkkitehdiksi, toimitusjohtajaksi tai data-insinööriksi.

Perus- ja pääaineopinnot

Perus- ja pääaineopinnot antavat opiskelijalle laajat perusteet ihmisestä informaation ja tietoteknologian käyttäjänä, informaatioon ja tietotekniikkaan perustuvien tuotteiden asiakkaana, tietointensiivisten organisaatioiden toimijana ja liiketoiminnan suunnittelijana.

Opinnot suoritettuaan opiskelija tunnistaa ja osaa soveltaa teknologian ja liiketoiminnan kehittämisessä muotoilun, analyyttisen ongelmanratkaisun ja suunnittelun menetelmiä. Opiskelija osaa ohjelmoida ja ymmärtää tuotekehityksen keskeiset käsitteet ja toimintamallit. Pääaineopintojen aikana opiskelijalle kehittyy ihmislähtöiseen teknologiaan liittyvä ammatillinen identiteetti. 

Pääaineen opinnot suoritettuaan opiskelija pystyy laaja-alaisesti seuraamaan tietoteknisen yhteiskunnan kehitystä, luomaan tietoteknisiä ja liiketoiminnallisia palvelu- ja tuotekonsepteja, ja ymmärtämään omia kiinnostuksen kohteitaan tässä laaja-alaisessa toimintakentässä. Lisäksi opiskelija oppii hakemaan tieteellistä tutkimustietoa, ymmärtämään tieteellisyyden perusteita sekä suunnittelemaan omaa oppimistaan ja ammatillista kehittymistä tieteellisessä ympäristössä.

Teknistieteellinen ajattelu ja työskentelytapa

Opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee teknistieteellisen ajattelun ja työskentelytapojen perusteet osana ihmisten toimintaa, tekniikan suunnittelua ja liiketoiminnan kehittämistä.

Opiskelija osaa tunnistaa, määritellä ja ratkaista yritysten tai yhteisöjen tekniskaupallisia ongelmia. Hän osaa soveltaa oppimaansa laaja-alaista ongelmanratkaisua ihmislähtöisen teknologian suunnittelussa ja muotoilussa. Hän osaa myös valita asianmukaiset työvälineet ja -menetelmät ja käyttää niitä.  Opiskelija osaa erityisesti tarttua tietotekniikkaa hyödyntävien järjestelmien, organisaatioiden ja liiketoiminnan kehittämisessä ilmeneviin avoimiin ongelmiin, joihin ei ole valmista ratkaisua. Hän kykenee arvioimaan työnsä tuloksia, prosesseja ja metodeja kriittisesti ja rakentavasti.

Opintojen rakenne

• Pääaine 75 op
• Perusopinnot 65 op
• Sivuaine 20–25 op
• Vapaasti valittavat 15–20 op

(Sivuaine + vapaasti valittavat = 40 op)

Perusopinnot

Laajuus: 65 op
Vastuuopettajat: Riikka Korte, Ahti Salo, Jani-Petri Martikainen
Koodi: SCI3029.A (matematiikka ja systeemitieteet)

Ruotsinkieliset kurssivaihtoehdot on kirjattu kursiivilla. Opiskelija valitsee joko suomen- tai ruotsinkieliset kokonaisuudet kieliopinnoissa, matematiikan opinnoissa ja tuotantotalouden opinnoissa. 

^{* Kurssista on useita rinnakkaisia versioita eri periodeilla. Mikä tahansa rinnakkaisista versioista (myös englanninkielinen) käy perusopintoihin. Tässä mainittu ajoitus on malliohjelman mukainen.}

^{** Lisätietoja kieliopinnoista ja kielitaidon osoittamiseen kelpaavista kursseista on sivulla Tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot.}

^{*** Yleisopinnoksi käy mikä tahansa Kielikeskuksen 3-4 op kielikurssi, mutta ei kuitenkaan äidinkielen opinto. Voit halutessasi sijoittaa tähän Tekniikan alan ruotsia tai Tekniikan alan ruotsia perusteellisesti -kurssin. Myös Intercultural communication -kurssit sopivat tähän.}

Jos valitset 4 op tai 5 op laajuisen kurssin, voit halutessasi vähentää ylimääräiset opintopisteet vapaasti valittavista opinnoista. Eli jos esim. opiskelet Akateemisen ajattelun alkeiskurssin, 5 op, voit halutessasi opiskella 2 op vähemmän vapaasti valittaviin opintoihin.

Matematiikan ja systeemitieteiden pääaine

Laajuus: 75 op
Vastuuprofessorit: Riikka Korte, Ahti Salo
Koodi: SCI3029

Lisäksi opiskelijat voivat sisällyttää pääaineeseen maisteritason MS-EXXXX -kursseja pääaineen vastuuprofessorin suostumuksella. Heitä kannustetaan myös sisällyttämään matematiikan ja systeemitieteiden kursseja (MS-CXXXX) vapaavalintaisiin opintoihin.

Pääaineen sisältöön liittyviä suosituksia

Mikäli opiskelija jatkaa Matematiikan ja operaatiotutkimuksen maisteriohjelmaan (Master's Programme in Mathematics and Operations Research), häntä kannustetaan suunnittelemastaan maisteritason pääainevalinnasta riippuen sisällyttämään seuraavia kursseja joko Matematiikan ja systeemitieteiden pääaineeseen tai vaihtoehtoisesti vapaavalintaisiin opintoihin.

Applied mathematics (sovellettu matematiikka)

Keskeiset kurssit: MS-C1342 Linear Algebra, MS-C1350 Partial Differential Equations, MS-C1541 Metric Spaces, MS-C1650 Numerical Analysis, MS-C2105 Introduction to Optimization, MS-C2111 Stochastic Processes

Mathematics (matematiikka)

Keskeiset kurssit: MS-C1081 Abstract Algebra, MS-C1300 Complex Analysis, MS-C1342 Linear Algebra, MS-C1350 Partial Differential Equations, MS-C1541 Metric Spaces, MS-C2111 Stochastic Processes

Systems and operations research (systeemi- ja operaatiotutkimus)

Keskeiset kurssit: MS-C2105 Introduction to Optimization, MS-C2111 Stochastic Processes, MS-C2128 Prediction and Time Series Analysis, MS-C2133 Operaatiotutkimuksen laboratoriotyöt I, MS-C1620 Statistical Inference. Muita suositeltavia kursseja: MS-E2170 Simulointi, MS-E2114 Investment Science, MS-E2117 Riskianalyysi.

Tavoitteet

Teknillisen fysiikan ja matematiikan tavoitteet

Teknillisen fysiikan ja matematiikan (TFM) kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa vahva ja laaja-alainen fysiikan ja matematiikan peruskoulutus ylempien tutkintojen opintoja varten sekä luoda edellytykset poikkitieteellisiin opintoihin. Koulutuksessa korostuvat erityisesti ongelmanratkaisutaidot unohtamatta työelämään valmentavaa itsenäistä ja ryhmän osana tapahtuvaa projektityöskentelyä. Kandidaatin tutkinto antaa mahdollisuuden opiskella soveltuvissa tekniikan alan ylemmän korkeakoulututkinnon ohjelmissa Aalto-yliopistossa ja hakeutua opiskelemaan vastaaviin ohjelmiin myös muissa yliopistoissa kotimaassa ja ulkomailla. Kandidaatin tutkinnossa opiskellaan aluksi kaikille yhteinen perusfysiikan ja -matematiikan pohja, jolle opiskelija toisena opiskeluvuotenaan alkaa rakentaa erityisosaamista joko teknillisen fysiikan tai matematiikan ja systeemitieteiden pääaineessa. Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee teknillistieteellisen ajattelun ja työskentelytapojen perusteet ja osaa soveltaa luonnontieteen ja matematiikan menetelmiä omalla alallaan ilmeneviin ongelmiin. Opiskelija tunnistaa tekniikan ja oman työnsä vaikutukset ihmisiin, talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Matematiikan ja systeemitieteiden pääaineen tavoitteet

Tekniikan kandidaatin tutkinnon matematiikan ja systeemitieteiden pääaine antaa perustiedot tekniikassa keskeisten matematiikan alueiden teorioista, laskentamenetelmistä ja sovelluksista. Pääainetta voi suunnata matematiikkaan, sovellettuun matematiikkaan tai systeemitieteisiin.

Opintojen suuntautuessa matematiikkaan tai sovellettuun matematiikkaan tavoitteena on saavuttaa valmiudet omaksua uusia matematiikan ja tilastotieteen menetelmiä, ymmärtää oppimansa yhteyden tieteelliseen tutkimukseen sekä soveltaa taitojaan luovasti ongelmanratkaisussa. Nämä suuntautumisvaihtoehdot luovat hyvän pohjan matematiikan, sovelletun matematiikan ja tilastotieteen jatko-opintoihin Aalto-yliopiston ja muiden yliopistojen maisteriohjelmissa.

Opintojen suuntautuessa systeemitieteisiin tavoitteena on oppia systeemi-insinöörin tarvitsemat perusmenetelmät ja antaa perustiedot ylemmän tutkinnon pääaineopintoihin systeemi- ja operaatiotutkimuksessa. Näiden pääaineopintojen jälkeen opiskelijalla on valmius matemaattisten mallien laatimiseen ja käyttöön päätöksenteossa sekä teknistaloudellisten järjestelmien analyysissä, suunnittelussa ja optimoinnissa. Tällaisia malleja käytetään laajasti ratkottaessa erilaisia taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja ympäristökysymyksiin liittyviä päätösongelmia.

Fysiikan ja matematiikan menetelmien studio -kurssilla tutustutaan keskeisiin tietokoneavusteisen matemaattisen mallintamisen ohjelmistoihin ja menetelmiin, joita tarvitaan erilaisten ilmiöiden ja järjestelmien analysoinnissa, suunnittelussa ja optimoinnissa.

Kurssilla Abstrakti algebra (Abstract Algebra) tutustutaan algebrallisiin rakenteisiin, mikä luo pohjan myöhemmille algebran ja diskreetin matematiikan opinnoille. Metriset avaruudet (Metric Spaces) esittelee avaruuksien geometrian ja topologian matemaattisen analyysin perustavanlaatuisina lähtökohtina. Osittaisdifferentiaaliyhtälöt (Partial Differential Equations) ja Lineaarialgebra (Linear Algebra) täydentävät differentiaali- ja integraalilaskennan sekä matriisilaskennan perusopintoja. Ne ovat tärkeitä myös matemaattisen mallinnuksen näkökulmasta. Optimoinnin perusteet (Introduction to Optimization) esittelee optimointiteoriaa ja -tekniikoita, jotka ovat oleellisia mm. ratkaistaessa monia käytännön ongelmia. Kurssilla Stokastiset prosessit (Stochastic Processes) opitaan analysoimaan sovellusten kannalta keskeisiä ajasta riippuvia satunnaismalleja todennäköisyys- ja matriisilaskennan työkalujen avulla.

Käyttäjälähtöinen tuotekehitysprojekti kehittää työelämävalmiuksia. Kurssilla opiskelija oppii työskentelemään monenlaisten ihmisten kanssa ja toimimaan samalla oman alansa edustajana ryhmässä. Kurssilla opitaan myös ryhmän johtamista ja projektinhallintaa sekä vuorovaikutustaitoja. Kurssi suoritetaan pienryhmissä kolmannen opiskeluvuoden aikana.

Kandidaatintyö ja seminaari muodostavat opintokokonaisuuden, jonka tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia tieteellisessä ajattelussa, tiedonhaussa, tiedon jäsentämisessä ja käsittelyssä sekä kielen ja viestinnän suullisissa ja kirjallisissa taidoissa. Opiskelijat esittelevät valmiin kandidaatintyönsä kandidaattiseminaarissa.

Opintojen rakenne

• Pääaine 75 op
• Perusopinnot 65 op
• Sivuaine 20–25 op
• Vapaasti valittavat 15–20 op

(Sivuaine + vapaasti valittavat = 40 op)

Perusopinnot

Laajuus: 65 op
Vastuuopettajat: Jani-Petri Martikainen, Ahti Salo, Riikka Korte
Koodi: SCI3028.A (teknillinen fysiikka)

Ruotsinkieliset kurssivaihtoehdot on kirjattu kursiivilla. Opiskelija valitsee joko suomen- tai ruotsinkieliset kokonaisuudet kieliopinnoissa, matematiikan opinnoissa ja tuotantotalouden opinnoissa.

^{* Kurssista on useita rinnakkaisia versioita eri periodeilla. Mikä tahansa rinnakkaisista versioista käy perusopintoihin, mutta tässä mainittu ajoitus on ensisijainen, malliohjelman mukainen toteutus.}

^{** Lisätietoja kieliopinnoista ja kielitaidon osoittamiseen kelpaavista kursseista on sivulla Tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot.}

^{*** Yleisopinnoksi käy mikä tahansa Kielikeskuksen 3-4 op kielikurssi, mutta ei kuitenkaan äidinkielen opinto. Voit halutessasi sijoittaa tähän Tekniikan alan ruotsia tai Tekniikan alan ruotsia perusteellisesti -kurssin. Myös Intercultural communication -kurssit sopivat tähän.}

Jos valitset 4 op tai 5 op laajuisen kurssin, voit halutessasi vähentää ylimääräiset opintopisteet vapaasti valittavista opinnoista. Eli jos esim. opiskelet Akateemisen ajattelun alkeiskurssin, 5 op, voit halutessasi opiskella 2 op vähemmän vapaasti valittaviin opintoihin.

Teknillisen fysiikan pääaine

Laajuus: 75 op
Vastuuopettaja: Jani-Petri Martikainen
Koodi: SCI3028

Tavoitteet

Teknillisen fysiikan ja matematiikan tavoitteet

Teknillisen fysiikan ja matematiikan (TFM) kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa vahva ja laaja-alainen fysiikan ja matematiikan peruskoulutus ylempien tutkintojen opintoja varten sekä luoda edellytykset poikkitieteellisiin opintoihin. Koulutuksessa korostuvat erityisesti ongelmanratkaisutaidot unohtamatta työelämään valmentavaa itsenäistä ja ryhmän osana tapahtuvaa projektityöskentelyä. Keskeistä on myös ymmärtää luovuuden, kestävän kehityksen ja yrittäjyyden merkitys omalla alallaan.

Kandidaatin tutkinto antaa mahdollisuuden opiskella soveltuvissa tekniikan alan ylemmän korkeakoulututkinnon ohjelmissa Aalto-yliopistossa ja hakeutua opiskelemaan vastaaviin ohjelmiin myös muissa yliopistoissa kotimaassa ja ulkomailla. Kandidaatin tutkinnossa opiskellaan aluksi kaikille yhteinen perusfysiikan ja -matematiikan pohja, jolle opiskelija toisena opiskeluvuotenaan alkaa rakentaa erityisosaamista joko teknillisen fysiikan tai matematiikan ja systeemitieteiden pääaineessa. Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee teknillistieteellisen ajattelun ja työskentelytapojen perusteet ja osaa soveltaa luonnontieteen ja matematiikan menetelmiä omalla alallaan ilmeneviin ongelmiin. Opiskelija tunnistaa tekniikan ja oman työnsä vaikutukset ihmisiin, talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Teknillisen fysiikan pääaineen tavoitteet

Teknillisen fysiikan pääaineopinnot luovat tukevan pohjan fyysikon koulutukselle. Opinnot suorittanut opiskelija muodostaa näkemyksen fysiikan ammatillisista käytännöistä ja ymmärtää oppimansa tiedon yhteyden tieteelliseen tutkimukseen. Hän oppii tunnistamaan fysiikan keskeiset käsitteet, ilmiöt, lainalaisuudet, mallit ja menetelmät sekä soveltamaan näitä käytännössä erilaisten ongelmien ratkaisemiseen. Pääaineopintojen jälkeen opiskelijalla on valmiudet omaksua uusia fysiikan työkaluja ja menetelmiä, jotka rakentavat hyödyllistä taitopohjaa myös muiden alojen opiskeluun. Opiskelija osaa myös työskennellä ryhmän osana, sekä kommunikoida työnsä tuloksista sekä kirjallisesti, että suullisesti.

Teknillisen fysiikan pääaineopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee fysiikan keskeiset tiedonlähteet, osaa seurata fysiikan alan ammatillista kehitystä ja hakea tietoa oman työnsä tueksi. Lisäksi opiskelija pystyy avustamaan fysiikan eri osa-alueiden tutkimustehtävissä. Pääaineen ensimmäisen vuoden kurssilla Fysiikan ja matematiikan menetelmien studio opiskelija tutustuu tekniikassa tarvittaviin matemaattisiin menetelmiin ja tietokoneohjelmistoihin sekä fysiikan mittausten tekemiseen, tulosten analysointiin, että tulosten raportointiin.

Kurssi Partial differential equationstäydentää perusopintojen matematiikkaa fyysikon tarvitsemilta aloilta toisen opiskeluvuoden aikana. Kurssit Kvanttimekaniikka, Termodynamiikka ja statistinen fysiikka, Sähkömagneettisen kenttäteorian perusteet, Materiaalifysiikka sekä Klassinen dynamiikka kattavat aihepiirit, joille nykyfysiikka ja sen tärkeimmät sovellusalat perustuvat.  Näistä kolme ensimmäistä kurssia on suunniteltu suoritettavaksi perusopintokurssien jälkeen toisen vuoden aikana. Klassinen dynamiikka voidaan suorittaa joko toisen tai kolmannen vuoden aikana, kun taas Materiaalifysiikka on suunniteltu kolmannelle vuodelle. Kurssi Teknillisen fysiikan laboratoriotyöt toisena vuotena toimii johdatuksena itsenäiseen tutkimustyöhön ja sen raportointiin. Teknillisen fysiikan laitoksen tutkimusryhmät osallistuvat töiden järjestämiseen, ja töiden puitteissa opiskelijat pääsevät tutustumaan laajasti laboratorioiden tutkimustoimintaan. 

Kurssia Linear algebra suositellaan hyödyllisenä fysiikassa usein tarvittavan matematiikan työkalukurssina ja siksi se on 10 op valittavien kurssien joukossa. Pääaineeseen valittavilla kursseilla opiskelija voi tehdä pääaineestaan enemmän itsensä näköisen ja ennakoida myöhempiä osaamistarpeitaan. Esimerkiksi mikäli opiskelija haluaa opiskella sovelletumpaa fysiikkaa ja haluaa uransa suuntautuvan selkeästi yritysmaailmaan tai tunnistaa tarpeen fysiikkaa laajemmalle osaamiselle, voi valinnaisiin kursseihin sisällyttää sähkötekniikan korkeakoulun tai matematiikan ja systeemianalyysin kursseja.

Käyttäjälähtöinen tuotekehitysprojekti kehittää työelämävalmiuksia. Kurssilla opiskelija oppii työskentelemään monenlaisten ihmisten kanssa ja toimimaan samalla oman alansa edustajana ryhmässä. Kurssilla opitaan myös ryhmän johtamista ja projektinhallintaa sekä vuorovaikutustaitoja. Kurssi suoritetaan pienryhmissä kolmannen opiskeluvuoden aikana.

Kandidaatintyö ja seminaari muodostavat opintokokonaisuuden, jonka tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia tieteellisessä ajattelussa, tiedonhaussa, tiedon jäsentämisessä ja käsittelyssä sekä kielen ja viestinnän suullisissa ja kirjallisissa taidoissa. Kandidaatintyön valmistuttua opiskelijat esittelevät omat työnsä kandidaattiseminaarissa.

Opintojen rakenne

• Pääaine 75 op
• Perusopinnot 65 op
• Sivuaine 20–25 op
• Vapaasti valittavat 15–20 op

(Sivuaine + vapaasti valittavat = 40 op)

Perusopinnot

Laajuus: 65 op
Vastuuprofessori: prof. Janne Lindqvist
Koodi: SCI3163.A

^{* Lisätietoja kieliopinnoista ja kielitaidon osoittamiseen kelpaavista kursseista on sivulla Tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot.}

^{** Yleisopinnoksi käy mikä tahansa Kielikeskuksen 3-4 op kielikurssi, mutta ei kuitenkaan äidinkielen opinto. Voit halutessasi sijoittaa tähän Tekniikan alan ruotsia tai Tekniikan alan ruotsia perusteellisesti -kurssin. Myös Intercultural communication -kurssit sopivat tähän.}

Jos valitset 4 op tai 5 op laajuisen kurssin, voit halutessasi vähentää ylimääräiset opintopisteet vapaasti valittavista opinnoista. Eli jos esim. opiskelet Akateemisen ajattelun alkeiskurssin, 5 op, voit halutessasi opiskella 2 op vähemmän vapaasti valittaviin opintoihin.

Pääaineopinnot

Laajuus: 75 op
Vastuuprofessori: prof. Janne Lindqvist
Koodi: SCI3163

Pääaineen osaamistavoitteet

Nämä Teknillisen psykologian kuvaukset täydentävät Teknillistieteellisen kandidaattiohjelman yleisiä osaamistavoitteita.

Teknillisen psykologian tavoite on kouluttaa asiantuntijoita teknologian tutkimukseen ja kehitykseen liittyville aloille keskittyen ihmiskeskeisiin aloihin. Pääaineen tavoitteena on luoda osaamista todellisten ongelmien tunnistamiseksi ja ratkaisemiseksi eri aloilla. Tieteellisen taustan ja tutkimusmenetelmien osaaminen tällaisen tiedon hankkimiseksi on ohjelman keskeinen tavoite. Psykologian ydintiedot käsitellään painottaen Aallon professoreiden ydinaloja. Opetussuunnitelman painopistealueita ovat kognitiivinen psykologia: käsitys, huomio, muisti, hermojärjestelmät, päätöksenteko, tunne, tarpeet ja motivaatio, persoonallisuus; sosiaalipsykologia: sosiaalinen vuorovaikutus, muiden ymmärtäminen, ryhmäkäyttäytyminen, asenteet, yhdenmukaisuus; biologinen psykologia: fysiologiset ja hermokäyttäytymismekanismit, psykofysiikka.

Teknillisessä psykologiassa keskitytään teorioihin, sovelluksiin ja menetelmiin, jotka ovat yhteensopivia ihmiskeskeisen tekniikan kanssa. Ohjelman ainutlaatuisia ominaisuuksia ovat muun muassa:

• Psykologiset teoriat ja käsitteet ihmisen käyttäytymisen ymmärtämiseksi: kognitio, tunne, motivaatio, sosiaalinen käyttäytyminen, persoonallisuus.
• Vahva perusta matematiikassa, mallinnuksessa, data-analyysissä ja tutkimusmenetelmissä sekä näiden soveltamiseksi tarvittavat ohjelmointitaidot.
• Erityistä huomiota havaintomekanismeihin (psykofysiikka), käyttäytymismittauksiin ja niiden taustalla oleviin biologisiin mekanismeihin.
• Painopiste teknologian kehittämisessä ja ymmärtämisessä Teknillisen psykologian opiskelija erityisesti ymmärtää luovuuden, kestävän kehityksen ja yrittäjyyden merkityksen alallaan.

Koulutustehtävä

Teknillinen psykologian koulutustehtävä on käyttäytymistieteiden ja erityisesti psykologian soveltaminen tekniikoiden kehittämiseen ja optimointiin sekä analysoimaan ihmisten käyttämiä tekniikoita. Teknisten järjestelmien suunnittelussa tulee ottaa huomioon parhaiden käytännöllisesti saavutettavissa olevien ymmärtämisten asiaan liittyvät inhimilliset näkökohdat.

Soveltavat tieteet käyttävät tieteellisiä menetelmiä ja tietoa käytännön ongelmien ratkaisemiseen. Teknillisen psykologian pyrkimys on innovatiiviseen soveltamiseen erityisesti vuorovaikutteisessa tekniikassa. Ihmisen käyttäytymisen ja kokemuksen perusteellinen ymmärtäminen on välttämätöntä myös tekniikan kehittämisprosessissa.

Perus- ja pääaineopinnot

Teknillisen psykologian perusopinnot ja pääaine antaa vahvat perustiedot teknillistieteellisestä ajattelusta ja soveltamisesta. Psykologian ydinosaamista opetetaan neljässä viiden opintopisteen kurssissa kahden vuoden aikana. Lisäksi ensimmäisen opintovuoden aikana annetaan viiden opintopisteen käytännönläheinen kurssi, joka tutustuttaa opiskelijan kokeellisiin menetelmiin ja mallintamiseen psykologiassa. Opetussuunnitelman lopussa järjestetään tutkimusseminaari, jossa pienet opiskelijaryhmät toteuttavat todellisen tutkimushankkeen Aalto-yliopiston alan professoreiden henkilökohtaisessa ohjauksessa.

Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelijoilla on vahva tausta jatkaa opintojaan Aalto-yliopiston eri maisteriohjelmissa. Katso lisää: Jatkaminen maisteriohjelmaan

Teknistieteellinen ajattelu ja työskentelytapa

Teknologia tulisi suunnitella ja mukauttaa ihmisille, ei päinvastoin. On kriittistä paljastaa ja tutkia teknologian suunnitteluun koodattuja oletuksia ihmisistä. Teknillisen psykologian käytännönläheinen teknillistieteellinen ajattelu ja työskentelytapa mahdollistavat nämä tavoitteet.

Opintojen rakenne

• Pääaine 75 op
• Perusopinnot 65 op
• Sivuaine 20–25 op
• Vapaasti valittavat 15–20 op

(Sivuaine + vapaasti valittavat = 40 op)

Perusopinnot

Laajuus: 65 op
Vastuuprofessori: prof. Jukka Suomela
Koodi: SCI3027.A

^{* Kurssista on useita rinnakkaisia versioita eri periodeilla. Mikä tahansa rinnakkaisista versioista käy perusopintoihin, mutta tässä mainittu kurssikoodi on ensisijainen, tietotekniikan malliohjelman mukainen kurssi.}

^{** Lisätietoja kieliopinnoista ja kielitaidon osoittamiseen kelpaavista kursseista on sivulla Tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot.}

^{*** Yleisopinnoksi käy mikä tahansa Kielikeskuksen 3-4 op kielikurssi, mutta ei kuitenkaan äidinkielen opinto. Voit halutessasi sijoittaa tähän Tekniikan alan ruotsia tai Tekniikan alan ruotsia perusteellisesti -kurssin. Myös Intercultural communication -kurssit sopivat tähän.}

Jos valitset 4 op tai 5 op laajuisen kurssin, voit halutessasi vähentää ylimääräiset opintopisteet vapaasti valittavista opinnoista. Eli jos esim. opiskelet Akateemisen ajattelun alkeiskurssin, 5 op, voit halutessasi opiskella 2 op vähemmän vapaasti valittaviin opintoihin.

Pääaineopinnot

Laajuus: 75 op
Vastuuprofessori: prof. Jukka Suomela
Koodi: SCI3027

Tietotekniikan opiskelijoille, jotka haluavat laajentaa matemaattista tai menetelmällistä osaamistaan pääainetta tukevilla opinnoilla, suositellaan esimerkiksi seuraavia vapaavalintaisia kursseja:

Pääaineen tavoitteet

Tietotekniikan pääaine antaa opiskelijalle laajan tietotekniikan perusteiden tuntemuksen. Sisältö vastaa kansainvälisesti ymmärrettyä computer science -alan kanditutkintoa. Kandiopintojen pohjalta opiskelija pystyy omaksumaan jatkuvasti uutta ja soveltamaan uusinta tekniikkaa luovalla tavalla tietojenkäsittelyn muuttuviin tehtäviin. Kandiopinnot myös luovat perustan tietotekniikan DI-opinnoille, joissa syvennytään valittuun erityisalueeseen.

Tietotekniikan ytimessä ovat ohjelmistot, digitaalisen tiedon käsittely sekä ihminen tietoteknisten palvelujen käyttäjänä ja kehittäjänä. Pääaineen ensimmäinen tavoite on vankka, monipuolinen ohjelmointitaito. Opiskelija osaa määritellä tietojenkäsittelyn tehtäviä abstrakteina ongelmina, ratkaista niitä algoritmisesti ja toteuttaa ratkaisun tietokoneohjelmana. Opinnoissa tutustutaan tietojenkäsittelyn käsitteisiin, ilmiöihin ja lainalaisuuksiin sekä ohjelmistojärjestelmien keskeisiin rakennuspalikkoihin kuten tietokantoihin, tietoverkkojen palveluihin, digitaaliseen mediaan, käyttöliittymiin, datan käsittelyyn ja tietoturvatekniikoihin. Näiden perusteiden hallinta antaa mahdollisuuden sekä systemaattiseen ongelmaratkaisuun että luovaan ideointiin tietojärjestelmiä toteutettaessa. Toisaalta pääaineessa opitaan analysoimaan käyttäjän ja asiakkaan tarpeita, hallitsemaan ohjelmistotuotannon menetelmiä ja ymmärtämään tuotteiden ja palveluiden elinkaarta myös kestävän kehityksen näkökulmasta.

Pääaine antaa opiskelijalle pitkäikäisiä tietoja ja taitoja, joilla on käyttöä läpi koko työuran. Abstraktiot, menetelmät ja kriittinen ajattelu ovat tärkeämpiä kuin tuotteet tai teknologiat. Matematiikalla on myös keskeinen asema: eri tietotekniikan osa-alueilla käytettyjen matemaattisten menetelmien hallitseminen avaa tien vaativimpiin asiantuntijatehtäviin, ja matematiikkaa olisi suositeltavaa opiskella enemmänkin kuin pakolliset kurssit. Pysyvien periaatteiden korostaminen ei kuitenkaan tee tietotekniikan pääaineesta erityisen teoreettista, sillä insinöörialan opintoihin kuuluu paljon soveltavia harjoituksia, joissa uusimmat teknologiat tulevat tutuiksi ja käytännön ammattitaito kehittyy.

Tietotekniikka kaikkine sovelluksineen on laaja ja monipuolinen kenttä. Aalto-yliopiston tietotekniikan pääaineessa painotetaan niitä aihepiirejä, joita yliopistossamme tutkitaan. Opetus perustuu tutkimukseen: opettajat ovat aihepiirinsä tutkijoita, ja opintojen edetessä opitaan käyttämään tieteellisiä menetelmiä ja tietolähteitä. Pääaineessa korostuvat ohjelmistopinon yläkerrokset: korkean tason sovellusten ja palveluiden kehittäminen ja tiedon käsittely. Tietokoneen matalan tason toiminnasta ja sähkötekniikasta kiinnostuneen opiskelijan on syytä täydentää osaamistaan valinnaisilla opinnoilla.

Studio- ja projektimuotoisilla kursseilla kehitetään luovan ongelmanratkaisun, ryhmätyöskentelyn sekä projektinhallinnan taitoja, tutustutaan tuotekehityksen ja liiketoiminnan prosesseihin ja saadaan kokemusta monialaisesta yhteistyöstä. Läpi opintojen harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää niin suomeksi kuin englanniksi. Opiskelija tottuu käyttämään englantia työkielenä tarpeen vaatiessa ja saa ensimakua kansainvälisestä työympäristöstä.

Tietotekniikan pääaineen lisäksi kandiopintoihin sisältyy matematiikan, luonnontieteen ja talouden opintoja sekä sivuaine ja muita valinnaisia opintoja. Tämä antaa mahdollisuuden monialaiseen tutkintoon, jossa yhdistyvät tietotekniikka ja jokin sen sovellusalue tai esimerkiksi yritystalouden tuntemus.

Opintojen rakenne

• Pääaine 65 op
• Perusopinnot 65 op
• Sivuaine 25 op
• Vapaasti valittavat 25 op

(Sivuaine + vapaasti valittavat = 50 op)

Perusopinnot

Laajuus: 65 op
Vastuuprofessori: Timo Vuori
Koodi: SCI3025.A

Opiskelija valitsee joko suomen- tai ruotsinkieliset opintojaksot kieliopinnoissa, matematiikan opinnoissa ja Tuotantotalous 1 -kurssilla. Fysiikan opintojaksoilla suorituskielenä on myös ruotsi.

^{*Lisätietoja kieliopinnoista ja kielitaidon osoittamiseen kelpaavista opintojaksoista löydät Kielikeskuksen sivuilta}

^{** Yleisopinnoksi käy mikä tahansa Kielikeskuksen 3-4 op kielikurssi, mutta ei kuitenkaan äidinkielen opinto. Voit halutessasi sijoittaa tähän Tekniikan alan ruotsia tai Tekniikan alan ruotsia perusteellisesti -kurssin. Myös Intercultural communication -kurssit sopivat tähän.}

Jos valitset 4 op tai 5 op laajuisen kurssin, voit halutessasi vähentää ylimääräiset opintopisteet vapaasti valittavista opinnoista. Eli jos esim. opiskelet Akateemisen ajattelun alkeiskurssin, 5 op, voit halutessasi opiskella 2 op vähemmän vapaasti valittaviin opintoihin.

Pääaine

Tuotantotalouden (Produktionsekonomi, Industrial Engineering and Management) pääaineen vastuuhenkilönä toimii professori Timo Vuori.

Laajuus: 65 op
Vastuuprofessori: Timo Vuori
Koodi: SCI3025

^{*Mikäli sivuaineesi on Systeemitieteet, pääaineen vaihtoehtoisissa opinnoissa tulee suorittaa opintojaksot CS-C3240 Machine Learning 5 op ja CS-C5150 Software Engineering.}

Pääaineen tavoitteet

Konteksti tuotantotalouden pääaineen osaamistavoitteille

Tuotantotalouden diplomi-insinööri osaa yhdistää teknistä, taloudellista ja sosiaalista osaamista yritysten ja muiden arvoa luovien organisaatioiden toiminnan kehittämisessä ja johtamisessa. Perusta tälle laaja-alaiselle osaamiselle luodaan jo kandidaatintutkinnossa. Industrial Engineering and Management on termi, joka yleensä liitetään kansainvälisiin verrokkiohjelmiin tai vastaaviin pääaineisiin. Kandidaatintutkinnon opintojen rakenteesta on selvästi tunnistettavissa insinöörialoille tyypilliset matemaattis-luonnontieteelliset ja tietojenkäsittelyn perusopinnot, varsinaiset tuotantotalouden pääaineopinnot sekä toisen tekniikan alan sivuaineopinnot.

Tuotantotalouden pääaineen osaamistavoitteet

Tuotantotalous tarkastelee arvoa luovien organisaatioiden ja sosio-teknisten järjestelmien toiminnan kehittämistä ja johtamista systeeminä, jossa eri osa-alueita on hallittava kokonaisuutena. Yrityksen toiminta syntyy pohjimmiltaan ihmisten vuorovaikutuksesta, joka kytkeytyy teknisiin ja sääntöihin perustuviin järjestelmiin. Teknologian kehitys vaikuttaa sekä yrityksen että sen asiakkaiden toimintamahdollisuuksiin. Yritys on sidoksissa globaaliin toimintaympäristöönsä ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Yhteiskunnan, nykyisten sekä potentiaalisten asiakkaiden, kilpailijoiden, yhteistyökumppaneiden ja muiden sidosryhmien päämäärät ja toimet on otettava huomioon. Yhteiskunnallinen arvo, omistaja-arvo, asiakasarvo ja rajallisten resurssien tehokas käyttö ovat toisiinsa liittyviä päämääriä, jotka korostavat toiminnan kokonaisuuden ymmärtämisen tärkeyttä.

Pääaineen kurssit koostuvat viidestä pääalueesta, jotka kytkeytyvät myös tuotantotalouden DI-ohjelman pääaineisiin ja tuotantotalouden laitoksen tutkimukseen: operaatiot, organisointi, strategia, kehitys ja analytiikka. Suoritettuaan pääaineen kurssit opiskelija tunnistaa tuotantotalouden keskeiset käsitteet, ilmiöt, lainalaisuudet, mallit ja menetelmät. Hän tuntuu yritysten ja organisaatioiden vastuut ja vastuullisen toiminnan periaatteet. Hän tuntee ryhmän johtamiseen sekä ryhmän ja organisaation tehokkaaseen toimintaan liittyvät pääperiaatteet ja menetelmät, projektinhallinnassa ja yleisemminkin tuotantojärjestelmien ohjauksessa tarvittavat pääperiaatteet ja menetelmät, yrityksen strategian ja liiketoiminnan kehittämisessä sekä tuotekehityksen ja innovoinnin käytettävät pääperiaatteet ja menetelmät, sekä yrityksen taloudellisen tilan arvioimisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa käytettävät perusmenetelmät.

Opiskelijalle kehittyy myös valmius ja asenne tarttua teknistaloudellisten järjestelmien kehittämisessä tai suunnittelussa eteen tuleviin avoimiin ongelmiin, joihin ei ole valmista ratkaisua. Projektikurssit käyttäjä- ja tarvelähtöisessä kehittämisessä sekä laajat harjoitustyökurssit yrityksen operaatioiden ja strategian kehittämisessä asettavat opiskelijan näiden haasteiden eteen. Näissä tilanteissa tuotantotalouden pääaineopiskelijan on toimittava myös oman alansa asiantuntijana monialaisessa ryhmässä. Hänen on kyettävä välittämään omaa osaamistaan suullisesti, visuaalisesti, ja kirjallisesti ryhmän muille jäsenille.

Tutkimuspohjainen ilmiölähtöinen ymmärrys luo edellytykset itsenäiselle oppimiselle ja kehittymiselle alan asiantuntijana. Opiskelija tuntee tuotantotalouden ja sen aihealueiden keskeiset tiedonlähteet ja osaa hakea tietoa oman työnsä tueksi. Opiskelija tuntee alan tutkimusmenetelmiä ja osaa soveltaa niitä tiedon hankkimiseksi ja tiedon arvioimisessa. Näitä valmiuksia kehitetään ja arvioidaan lopulta kandidaattityössä. Pääaineen opintoihin kuuluu myös useita harjoitustöitä ja muita oppimistilanteita, joissa opiskelija oppii tunnistamaan, määrittelemään ja ratkaisemaan tuotantotaloudellisia ongelmia käyttäen alan yleisiä menetelmiä, käsitteitä ja malleja. Hän osaa valita asianmukaiset menetelmät ja käyttää niitä määriteltyjen vaatimusten toteuttamiseksi. Lisäksi hän kykenee arvioimaan kriittisesti sekä muiden saavuttamia tuloksia että käytettyjä prosesseja ja metodeja. Pääaine kokonaisuudessaan luo myös edellytykset elinikäiselle oppimiselle.

Kandidaatin tutkinnon sivuaineen laajuus on 20–25 op. Sivuaineen laajuus vaikuttaa vapaasti valittavien opintojen määrään. Tuotantotalouden opiskelijoiden on suoritettava sivuaine 25 opintopisteen laajuisena myöhemmin kuvatuin ehdoin.

Aalto-yliopiston koko sivuainetarjonta löytyy sivulta Sivuaineet.

Joissain tapauksissa sivuaine mahdollistaa siirtymisen toiseen tekniikan alan maisteriohjelmaan kuin mihin opiskelijalla on alunperin oikeus. Katso Jatkaminen maisteriohjelmaan -sivulta lisätiedot Perustieteiden korkeakoulun maisteriohjelmista ja niiden mahdollisista siirtymäehdoista. Sivulta löytyvät myös siirtymäkriteerit, joita noudatetaan jos opiskelija haluaa siirtyä muun kuin Perustieteiden korkeakoulun maisteriohjelmaan.

Informaatioverkostojen opiskelijoilla sivuaine on 20–25 op. Sivuaineen (20–25 op) ja vapaasti valittavien (15–20 op) yhteislaajuus on 40 op. Informaatioverkostojen opiskelijoiden sivuainevalintaa ei ole rajoitettu, vaan opiskelijat voivat valita sivuaineen Perustieteiden korkeakoulun sisältä, toisesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta. Sivuaineen voi opiskella myös vaihto-opintojen aikana ja International Studies Minor -sivuaine on tällöin yksi hyvä vaihtoehto. Sivuaine hyväksytetään aina HOPSissa.

Lukuvuosien 2022–2024 sivuainetarjonta löytyy sivulta Sivuaineet. Tarjontaa voi tarkastella teemoittain, kielen mukaan tai kohderyhmittäin.

Teknillisen fysiikan ja matematiikan opiskelijoilla sivuaine on 20–25 op. Sivuaineen (20–25 op) ja vapaasti valittavien (15–20 op) yhteislaajuus on 40 op. TFM-opiskelijoiden sivuainevalintaa ei lähtökohtaisesti ole rajoitettu, vaan opiskelijat voivat valita sivuaineen Perustieteiden korkeakoulun sisältä, toisesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta. Sivuaineeksi ei kuitenkaan voi valita pääaineesta johdettua sivuainetta. Apua sivuaineen valintaan saa pääaineiden professoreilta.

Perustieteiden korkeakoulu ja muut Aallon korkeakoulut tarjoavat joukon sivuaineita, jotka sopivat myös TFM-pääaineiden opiskelijoille. Aallon sivuainevalikoima on laaja ja osin monitieteinen: opiskelijoille suositellaankin rohkeita valintoja Perustieteiden korkeakoulusta tai sen ulkopuolelta. Yksi perinteinen vaihtoehto on teoreettinen sivuaine, joka tukee valittua pääainetta. Näihin kuuluvat tietojenkäsittelyä, laskennallista tiedettä, fysiikkaa ja matematiikkaa sisältävät sivuaineet. Sivuaineen voi suorittaa myös vaihto-opintojen aikana ja International Studies Minor -sivuaine on tällöin yksi hyvä vaihtoehto.

Teknillisen psykologian opiskelijoilla sivuaine on 20–25 op. Sivuaineen (20–25 op) ja vapaasti valittavien (15–20 op) yhteislaajuus on 40 op. Sivuaineen voi valita Perustieteiden korkeakoulun sisältä, toisesta Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulusta, Aallon kauppakorkeakoulusta, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta.

Tietotekniikan opiskelijoilla sivuaine on 20–25 op. Sivuaineen (20–25 op) ja vapaasti valittavien (15–20 op) yhteislaajuus on 40 op. Sivuaineen voi valita Perustieteiden korkeakoulun sisältä, toisesta Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulusta, Aallon kauppakorkeakoulusta, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta. Tietotekniikan pääaineopiskelija ei voi suorittaa sivuainetta tietotekniikasta (poikkeuksena vaihto-opintoina ulkomailla suoritettava sivuaine International Studies Minor).

Sivuaine on merkittävässä roolissa tuotantotaloudellisen osaamisen muodostumisessa. Sivuaine syventää opiskelijan insinööriosaamista valitulla tekniikan osa-alueella. Tuotantotalouden pääaineopiskelijoiden sivuainevalintaa on rajoitettu. Tuotantotalouden pääaineopiskelija valitsee tekniikan koulujen kandidaattitason sivuainetarjonnasta tuotantotaloudesta selvästi poikkeavan ja sisällöltään insinööri- tai luonnontieteellisen sivuaineen, joka on laajuudeltaan 25 opintopistettä. Esimerkiksi oikeus- tai talousaineet eivät sovellu tuotantotalouden pääaineopiskelijan sivuaineeksi.

Sivuaine vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Sivuaineesta on oltava yhteys johonkin kandidaattitason pääaineeseen ja sen osaamista syventävään ylemmän tutkinnon pääaineeseen tai vastaavaan opintokokonaisuuteen. Sivuaineen opintojen tulee antaa opiskelijalle perusedellytykset hakeutua kyseisen aineen pääaineopiskelijaksi maisterivaiheessa.

Lukuvuosien 2022–2024 sivuainetarjonta on esitetty sivulla Sivuaineet.Tarjontaa voi tarkastella teemoittain, kielen mukaan, tai kohderyhmittäin. Tekniikan koulujen tarjoamat sivuaineet tunnistaa sivuaineen kuvausosioissa ilmoitetun koodin perusteella (koodit, joiden alussa SCI, ENG, CHEM tai ENG).

Lukuvuosien 2022-2024 tarjonnassa on 22 sivuainetta, jotka täyttävät tutkintovaatimukset. 

• SCI3035 Energiatieteet
• SCI3096 Data Science
• SCI3104 Quatum Technology
• SCI3033 Matematiikka *)
• SCI3034 Systeemitieteet **)
• SCI3032 Teknillinen fysiikka
• SCI3031 Tietotekniikka
• ENG4004 Energiatekniikka
• ENG4008 Konetekniikka
• ENG4009 Mekatroniikka
• ENG4010 Rakennustekniikka
• ENG4005 Geoinformatiikka
• ENG3083 Computational Engineering
• ELEC3019 Automaatio ja robotiikka
• ELEC3021 Bioinformaatioteknologia
• ELEC3018 Elektroniikka ja sähkötekniikka
• ELEC3020 Informaatioteknologia
• ELEC3057 Digital Systems and Design
• CHEM3016 Kemia
• CHEM3051 Biotuotteet
• CHEM3017 Teollinen prosessitekniikka
• CHEM3037 Teollisuus ja ympäristö

^{*) Tuotantotalouden opiskelijalla Matematiikan sivuaine ei saa sisältää kursseja MS-C1001 Shapes in action (5 op), MS-E1000 Crystal Flowers in Halls of Mirrors: Mathematics meet Art and Architecture (5-15 op) ja AXM-E0411 Spatical Structures (6 op).}

^{**) *Mikäli sivuaineesi on Systeemitieteet, pääaineen vaihtoehtoisissa opinnoissa tulee suorittaa opintojaksot CS-C3240 Machine Learning 5 op ja CS-C5150 Software Engineering.}

Sen sijaan esimerkiksi seuraavat sivuaineet eivät täytä sivuaineelle asetettuja ehtoja:

• ENG4007 Kiinteistötalous
• SCI3063 Tilastotiede
• SCI3030 Informaatioverkostot
• ENG3049 Aaltonaut
• ENG4006 Kestävät yhdyskunnat
• CHEM3040 CHEMARTS
• SCI3114Tulevaisuudentutkimus

Sivuaine suositellaan kokonaisuudessaan suoritettavan kolmannen vuoden aikana. Huomaa kuitenkin, että joissain sivuaineissa voi olla sellaiset esitietopolut, että tietyt opintojaksot on suoritettava jo toisen vuoden aikana. Joidenkin sivuaineen opintojaksojen suorittaminen toisena vuotena voi olla tarpeen myös silloin, kun vaihto-opiskelu estää opintojaksojen suorittamisen kolmantena vuotena.

Sivuainetta valittaessa on syytä huomioida, että joissain sivuaineissa voi olla rajoituksia tai hakuaikoja.

Code: SCI3041
Extent: 20–25 cr
Language: According to agreement
Professor in charge: Professors in charge of the majors
Target group: Students of the School of Science

International studies minor consists of courses, which are relevant to student’s degree at Aalto University and which are completed during the student exchange abroad. International study minor is a strong and visible unit of international dimension in a student’s degree and addresses the need for engineers who can combine technical expertise with international understanding.

In addition to the professional content of the minor, module aims to produce knowledge and practical skills in languages and intercultural competence as well as for the needs of modern working life, learned after direct experience of studying and practicing of engineering in a foreign country.  Skills such as critical thinking, ability to use relevant theoretical concepts according to context and ability to cope with uncertainty and multiple interpretations. Furthermore, student will possess an increased knowledge base related to the country or region where the student gains his/her global experience.

International studies minor consists of 20–25 credits and it can be a minor either in Bachelor of Science or Master of Science degree. It may include other than the student's major subject studies, as well as the host country language and cultural studies and it can be interdisciplinary by its nature. International minor content should be discussed in advance with the planning officer and the professor of student's major. It is possible to supplement the International Studies Minor with courses completed at Aalto University with maximum of 5 credits. Supplementation should be agreed beforehand with the planning officer and the professor of student’s major.  International studies minor is graded with the scale of pass/fail.  Terms and conditions of Aalto University student exchange applies.

Industrial Engineering and Management students: because the minor selection is restricted for Industrial Engineering and Management students, International Studies Minor cannot be selected as the compulsory minor of the degree. However, International Studies Minor can be selected as an additional minor in the elective studies of the degree.

Minimum requirement to gain the International Studies minor status:

• Credits: 20–25 cr
• Minimum requirement for professional studies completed during the exchange: 15 credits
• Maximum requirement for language and cultural studies (with the exception of specific Language and Culture Study unities offered by exchange partner universities): 10 credits
• Maximum supplementation with Aalto University courses:  5 credits. Following courses are recommended: language courses (advanced level), international communication courses, internationally oriented professional courses taught in English.
• Traineeship abroad can be considered a way of completing the minor (max 5 credits)
• Cannot include Master’s Thesis

Koodi: M1FINU-SCI
Laajuus: 20–25 op
Kieli: Sopimuksen mukaan
Sivuaineen vastuuprofessori: pääaineiden vastuuprofessorit
Kohderyhmä: Perustieteiden korkeakoulun opiskelijat
Sivuaineen nimi muilla kielillä: Biämne utfört vid ett inhemskt universität, Minor completed at a Finnish University

Sivuaine kotimaisesta yliopistosta on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka suorittavat koko sivuaineen toisessa kotimaisessa yliopistossa, pääsääntöisesti JOO-opintoina. Sivuaineeksi tarkoitettujen opintojen tulee olla yliopiston tarjoama valmis tai muutoin hyväksymä kokonaisuus (esimerkiksi tietyn aineen perusopinnot). Mikäli sivuaineelle asetettu laajuus ei täyty, sitä voi täydentää erikseen sovittavalla, kokonaisuuteen sopivalla kurssilla.

Tuotantotalouden pääaineopiskelijoiden sivuainekokonaisuuden on vastattava sisällöltään ja oppimistavoitteiltaan opetussuunnitelmassa kuvattuja ehtoja (ks.Sivuaine tuotantotalouden opiskelijoilla).

Koodi: M1FINP-SCI
Laajuus: 20–25 op
Kieli: Sopimuksen mukaan
Sivuaineen vastuuprofessori: pääaineiden vastuuprofessorit
Kohderyhmä: Perustieteiden korkeakoulun opiskelijat
Sivuaineen nimi muilla kielillä: Biämne utfört vid en yrkeshögskola, Minor Completed at a University of Applied Sciences

Sivuaine ammattikorkeakoulusta on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka suorittavat koko sivuaineen ammattikorkeakoulussa. Sivuaineeksi tarkoitettujen opintojen tulee olla ammattikorkeakoulun tarjoama valmis tai muutoin hyväksymä kokonaisuus (esimerkiksi tietyn aineen opintokokonaisuus). Mikäli sivuaineelle asetettu laajuus ei täyty, sitä voi täydentää erikseen sovittavalla, kokonaisuuteen sopivalla kurssilla.

Maisteritutkintoon voi sisällyttää sivuaineena ainoastaan osana ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suoritetun syventävien opintojen tasoisen kokonaisuuden. Maisteritutkintoon ei ole sivuaineeksi mahdollista sisällyttää kandidaattitasoista ammattikorkeakoulussa suoritettua kokonaisuutta.

Tuotantotalouden pääaineopiskelijoiden sivuainekokonaisuuden on vastattava sisällöltään ja oppimistavoitteiltaan opetussuunnitelmassa kuvattuja ehtoja (ks.Sivuaine tuotantotalouden opiskelijoilla).

Vapaasti valittavien opintojen laajuus kandidaatin tutkinnossa on pääaineesta riippuen 15–25 op. Pääaineesta riippuen kandidaatin opintoihin sisältyvien vapaasti valittavien opintojen ja sivuaineen yhteislaajuuden tulee olla 40–50 op. Kokonaisuuteen voi sisällyttää varsin vapaasti kursseja Aalto-yliopistosta tai muista kotimaisista (JOO-opinnot) tai ulkomaisista (vaihto-opinnot) yliopistoista. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää myös toisen sivuaineen.

Vapaasti valittavien opintojen tulee olla korkeakoulutasoisia, lähtökohtaisesti yliopistojen tutkinto-opintoihin kuuluvia ja tutkinnon tavoitteet täyttäviä opintoja. Yliopistot tarjoavat nykyään myös laajalle yleisölle suunnattuja opintoja, joiden soveltuvuus tutkintoon arvioidaan peilaten tutkinnon tavoitteisiin.

Alla esimerkkejä suositeltavista vapaasti valittavista.

Pääainetta tukevat opinnot

Kaikki pääaineen kurssit, jotka eivät jo sisälly pääaineeseen ovat hyviä valintoja vapaasti valittaviin opintoihin. Myös DI-tason valinnaiset pääainekurssit, joihin esitiedot riittävät, ovat soveltuvia vapaasti valittaviin opintoihin.

Sivuainetta tukevat opinnot

Jos haluat laajentaa sivuaineen osaamista, kurssit, jotka eivät jo sisälly kandidaatin tai DI-tutkinnon sivuaineeseen, voit sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Jos olet epävarma sivuainevalinnastasi, voit käyttää vapaasti valittavia opintoja eri sivuaineisiin tutustumiseen tekemällä peruskursseja muutamasta eri sivuainevaihtoehdosta ja valitsemalla sitten sopivan sivuaineen.

Harjoittelu

Teknistieteellisessä kandidaattiohjelmassa tutkintoon voi sisällyttää 1–10 opintopistettä harjoittelua.

Mikäli sisällytät tutkintoon kurssin JOIN-A0003 Yhteisössä vaikuttaminen (3 op), harjoittelua hyväksytään tutkintoon vain 7 op. 

Harjoittelu auttaa hahmottamaan valmistumisen jälkeisiä työmahdollisuuksia ja luo opiskelijalle suhteita työelämään. Harjoittelu ei ole pakollista, mutta se on erittäin suositeltavaa. Harjoittelu sijoitetaan tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin, ja se voidaan suorittaa joko kotimaassa tai ulkomailla. Pääsääntöisesti omassa yliopistossa suoritettuja työtehtäviä, luottamustehtäviä ja opiskelijan omia projekteja ei hyväksilueta harjoitteluksi.

Tutkintoon hyväksyttävän harjoittelun tulee liittyä ohjelman opintoihin ja sen tulee olla suoritettu opiskelijaksi hyväksymisen jälkeen. Harjoittelun tavoitteena on kehittää ja syventää opinnoissa saatuja tietoja ja taitoja sekä perehdyttää harjoittelija työympäristöön.

Kahden viikon kokopäiväinen harjoittelu vastaa yhtä opintopistettä. Harjoittelu voi myös olla osa-aikaista, jolloin yhtä opintopistettä vastaa 80 tunnin harjoittelu. Puolikkaita opintopisteitä ei myönnetä.

Harjoittelupaikan hankinnasta vastaa opiskelija itse, mutta apua saa Ura- ja rekrytointipalveluista. Kattavin tieto ajankohtaisista harjoitteluasioista, harjoitteluohjelmista sekä avoimista harjoittelu- ja työpaikoista löytyy Aalto CareerWebin sivuilta.

Harjoittelun voi suorittaa myös ulkomailla.

Lisätietoa harjoittelusta löytyy harjoittelun MyCourses -sivuilta, jota kautta voi myös palauttaa sekä kotimaan harjoittelun (SCI.harj) että kansainvälisen harjoittelun (SCI.khar) harjoitteluraportit.

Työelämävalmiuksia voi kartuttaa myös mm. Kielikeskuksen puheviestinnän kursseilla.

Muiden teknistieteellisen kandidaattiohjelman pääaineiden kurssit

• Tietotekniikan kurssit, esim.
  • CS-A1120 Programming 2 (5 op)
  • ELEC-A1100 C-ohjelmoinnin peruskurssi (5 op)
  • CS-A1140 Data Structures and Algorithms (5 op)
  • CS-A1150 Tietokannat (5 op)
• Tuotantotalouden laitoksen kurssit (TU-alkuiset)
• Matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen kurssit (MS-alkuiset)
• Teknillisen fysiikan laitoksen kurssit (PHYS-alkuiset)

Kansainvälistyminen

• Ulkomailla suoritetut vaihto-opinnot
• International Studies Minor
• Kielikeskuksen vieraan kielen opinnot

Kandidaatin tutkintoa suorittamaan valitun opiskelijan tulee kandidaatin tutkinnon yhteydessä osoittaa saavuttaneensa (TS-2013, 13–15 §):

• suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
• vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Opiskelijalta vaadittava kotimaisten kielten hallinta määräytyy koulusivistyskielen mukaan. Jos koulusivistyskieli on suomi, toisen kotimaisen kielen taito on osoitettava ruotsin kielessä ja kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte suomenkielellä. Jos koulusivistyskieli on ruotsi, toisen kotimaisen kielen taito on osoitettava suomen kielessä ja kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte ruotsin kielessä.

Toisen kotimaisen kielen koe on pakollinen kaikille opiskelijoille, joiden koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi ja jotka ovat saaneet koulusivistyksensä Suomessa.

Toisen kotimaisten kielen taito osoitetaan tekemällä perusopintoihin kuuluva toisen kotimaisen kielen (suomi/ruotsi) kirjallinen ja suullinen koe. Oman koulusivistyskielen erinomainen hallinta osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä.

Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla vieraan kielen kurssi(t) tai kirjallinen ja suullinen kielikoe. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Pakollisen vieraan kielen laajuus on kolme opintopistettä ja siihen tulee kuulua sekä kirjallinen että suullinen osuus samasta kielestä.

Pakolliset kieliopinnot sijoittuvat perusopintoihin ja niiden suositeltu suoritusajankohta on merkitty pääaineiden malliohjelmiin. Toinen kotimainen kieli (ruotsi) on hyvä suorittaa malliohjelmaan merkittynä ajankohtana, koska ruotsin kursseilla on pääaineiden mallilukujärjestyksiin sijoitetut ryhmät Perustieteiden korkeakoulun opiskelijoille ja kurssille pääsy on näin varmempaa. Vieraan kielen voi puolestaan suorittaa itselleen parhaiten sopivana ajankohtana (2. tai 3. opiskeluvuonna).

Lisätietoja kielitaidon osoittamisesta ja koulusivistyskielen määräytymisestä saa Kielikeskuksen sivuilta, tutkintosäännöstä (TS 2020  12–15 §) sekä oman pääaineen suunnittelijalta. Lista kielitaidon osoittamiseen kelpaavista kursseista löytyy Kielikeskuksen sivuilta.

Toinen kotimainen kieli

Jos koulusivistyskieli on suomi, tutkinnon perusopintoihin suoritetaan:

• LC-5001 Toisen kotimaisen kielen (ruotsi) kokeen kirjallinen osio, 1 op
• LC-5002 Toisen kotimaisen kielen (ruotsi) kokeen suullinen osio, 1 op

Jos koulusivistyskieli on ruotsi, tutkinnon perusopintoihin suoritetaan:

• LC-7001 Toisen kotimaisen kielen (suomi) kokeen kirjallinen osio, 1 op
• LC-7002 Toisen kotimaisen kielen (suomi) kokeen suullinen osio, 1 op

Kypsyysnäyte

Kandidaatintyön ja seminaarin yhteydessä suoritetaan

SCI.kyps Kypsyysnäyte 0 op

Pakollisiin kieliopintoihin kelpaavat kurssit lv 2022–23 ja 2023–2024

(o) = kelpaa tutkintoon pakollisena kuuluvan suullisen kielitaidon osoittamiseen

(w) = kelpaa tutkintoon pakollisena kuuluvan kirjallisen kielitaidon osoittamiseen

Pakollisen vieraan kielen kurssit tulee tehdä samasta kielestä.

Kurssit löytyvät Kielikeskuksen sivuilta.

Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluu opinnäytetyönä kandidaatintyö, joka laaditaan pääaineen alaan liittyvästä aiheesta. Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari ovat 10 opintopisteen opintokokonaisuus, johon kuuluu lisäksi kypsyysnäyte. Kandidaattiseminaari ja sen aikana tehtävä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja.

Kandidaattiseminaarin tavoitteena on, että opiskelija oppii

• hakemaan tieteellistä tietoa, muodostamaan tutkimussuunnitelman
• työstämään tieteellistä tietoa tutkimussuunnitelman mukaisesti opinnäytteeksi
• raportoimaan opinnäytteensä tutkimustulokset tieteellisen esitystavan mukaisesti
• esittämään opinnäytteensä julkisesti
• tieteellistä argumentaatiota arvioimalla muiden opiskelijoiden laatimia opinnäytetöitä.

Kandidaattiseminaarin on tarkoitus tukea kandidaatintyön tekemistä. Kandidaattiseminaarissa opiskelija osallistuu tieteellistä ajattelua ja tieteen etiikkaa, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja käsitteleviin luentoihin ja harjoituksiin. Opiskelija laatii seminaarin aikana kandidaatintyönsä.

Kandidaattiseminaarin kokonaisjärjestelyistä ja tavoitteiden toteuttamisesta vastaa vastuuopettaja ja kandidaatintöiden ohjauksesta hänen nimeämänsä ohjaajat. Kandidaattiseminaari on kahden periodin pituinen ja seminaari järjestetään sekä syksyllä että keväällä. Kaikkien koulutusohjelmien yhteinen ruotsinkielinen kandidaattiseminaari järjestetään sekä syksyisin että keväisin.

Katso myös sivu Opinnäyte.

Kandidaattiseminaarin opetuskielenä on joko suomi tai ruotsi. Kandidaatintyö kirjoitetaan pääsääntöisesti koulusivistyskielellä (suomi/ruotsi). Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, opiskelija voi laatia kandidaatintyönsä englanniksi.

Myös koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä saanut opiskelija voi kandidaattiseminaarin vastuuopettajan päätöksellä kirjoittaa kandidaatintyönsä englanniksi, mikäli

• kandidaatintyö tehdään kansainvälisessä tutkimusryhmässä tai
• kandidaatintyön ohjaajan tai valvojan kielitaito niin vaatii tai
• kandidaatintyö tehdään ulkomailla.

Opiskelijat, joiden koulusivistyskielenä on suomi tai ruotsi, voivat kandidaattiseminaarin vastuuopettajan päätöksellä tehdä kandidaatintyönsä myös sillä toisella kotimaisella kielellä, joka ei ole opiskelijan koulusivistyskieli.

Kypsyysnäytteen tarkoituksena on tarkistaa opiskelijan perehtyneisyys kandidaatintyön alaan sekä sen kotimaisen kielen erinomainen taito, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen suoritettuaan opiskelija on samalla osoittanut, että hänellä on sellainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on vaatimuksena julkishallinnollisissa työtehtävissä.

Kypsyysnäyte suoritetaan kandidaattiseminaarin ohjeiden mukaisesti. Kypsyysnäytteen kielen tarkastaa suomen- tai ruotsin kielen opettaja ja sisällön hyväksyy työn ohjaaja tai vastuuopettaja. Jos opiskelijan koulusivistyskieli ei ole suomi eikä ruotsi, tulee kypsyysnäytekäytäntö tarkistaa kurssin kotisivulta. Kypsyysnäytteen arvostelussa käytetään arvosanoja hyväksytty ja hylätty.

Lisätietoja koulusivistyskielen määrittämisestä ja kypsyysnäytteestä Kielikeskuksen sivuilta.