Kauppatieteiden maisterin tutkinto koostuu seuraavista opintokokonaisuuksista: maisteriohjelman opinnot 84 op, sivuopinnot 24 op ja vapaasti valittavat opinnot 12 op.

Valtioneuvoston asetuksen yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 7 § määrittelemien tavoitteiden lisäksi Kauppatieteiden maisterin tutkinnon tavoite on antaa opiskelijoille

• Maisteriohjelman erikoistumisalueen syvällinen tuntemus sekä mahdollisten sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien erinomainen tuntemus
• Taidolliset ja tiedolliset valmiudet, joita edellytetään vaativissa johtamis- tai asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä
• Valmiudet tuottaa ja soveltaa itsenäisesti kauppatieteellisen alan tietoa, sekä edellytykset jatkaa opintoja vaativissa kansainvälisissä tohtoriohjelmissa
• Valmiudet tarkastella asioita etiikan, kestävän kehityksen ja kansainvälisyyden näkökulmasta
• Erinomainen viestintä- ja tiimityöskentelytaito

Tehokkaan ja taloudellisesti kannattavan yritystoiminnan edellytys on oikeudellisten riskien hallitseminen, ja vastuu juridisesti oikeasta toiminnasta ja sen valvonnasta siirtyy yhä enemmän yrityksille. Oikeudellisia riskejä hallitsemaan tarvitaan jokapäiväisessä liiketoiminnassa henkilöitä, jotka taloudellisen toiminnan lisäksi ymmärtävät syvällisesti myös oikeudellista sääntelyä.

Yritysjuridiikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa talouden ammattilaisia, jotka hallitsevat oikeudellisen sääntelyn ja osaavat valvoa, että yritys toimii juridisesti oikealla tavalla. Opetuksessa korostuvat sopimusten laadintaan, kilpailuoikeuteen, vakuuksien hallintaan, yhtiöihin, arvopaperimarkkinoihin sekä verotukseen ja verosuunnitteluun liittyvät näkökohdat.

Tehokkaan ja taloudellisesti kannattavan yritystoiminnan edellytys on oikeudellisten riskien hallitseminen, ja vastuu juridisesti oikeasta toiminnasta ja sen valvonnasta siirtyy yhä enemmän yrityksille. Oikeudellisia riskejä hallitsemaan tarvitaan jokapäiväisessä liiketoiminnassa henkilöitä, jotka taloudellisen toiminnan lisäksi ymmärtävät syvällisesti myös oikeudellista sääntelyä.

Yritysjuridiikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa talouden ammattilaisia, jotka hallitsevat oikeudellisen sääntelyn ja osaavat valvoa, että yritys toimii juridisesti oikealla tavalla. Opetuksessa korostuvat sopimusten laadintaan, kilpailuoikeuteen, vakuuksien hallintaan, yhtiöihin, arvopaperimarkkinoihin sekä verotukseen ja verosuunnitteluun liittyvät näkökohdat.

Tutkintovaatimukset 120 op

Koulutusohjelman opinnot 84 op

Pakolliset opinnot 42 op

^{*Capstone: Digitalism challenge on peruttu syksyinä 2020 ja 2021 ja sen korvaa kurssi 37E01500 Project Management and Consulting Practice.}

Valinnaiset opinnot 42 op

Valitse väh. 42 op listalta:

^{1) Kurssi luennoitiin syksyllä 2020 englanniksi (ABL-E2604 Intellectual Property Rights). Kurssin opetuskieli syksyllä 2021 on suomi.
2) Korvaa kurssin 32E11100 Legal aspects of Finance.
3) Kurssi luennoidaan vain lukuvuonna 2020-21.
4) Korvaa kurssin 32E31100 Kilpailuoikeus, uusi talous ja IPR-oikeudet.
5) Kurssi luennoidaan Hankenilla. Huomioi poikkeavat ilmoittautumis- ja opetusajat. Lisätietoa kurssikuvauksessa WebOodissa.
6) Kurssin järjestää Insinööritieteiden korkeakoulu. Kurssi on tasoltaan syventävä ympäristöoikeuden kurssi. Kurssi korvaa aiemman kurssin REC-E1060 Yrityksen ympäristöoikeus.
7) Syksystä 2021 kurssi merkitään HOPSille opintoluonnoksena ja haetaan kurssin hyväksilukua (sisällytystä) opintoluonnoksen kautta. Kurssin tulee sopia koulutusohjelman tavoitteisiin ja täyttää tutkintosäännön vaatimukset.
8) BIZ-E0100 Räätälöity opiskelijoiden yritysprojekti tulee hyväksyttää etukäteen Tommi Vihervaaralla.
9) Ohjelmajohtaja hyväksyy tutkintovaatimuksiin soveltuvan Yritysjuridiikan kurssin.}

Sivuopinnot 24 op

Vapaasti valittavat opinnot 12 op

Esimerkkilukujärjestykset, luentoajat ja suositukset opintojen suunnittelun tueksi

Akateeminen ohjaus

Aineen akateemiset ohjaajat

Tilintarkastajatutkinnot (HT- ja KHT-tutkintoihin vaadittavat opinnot)

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa opiskelija voi suorittaa HT- ja KHT-tilintarkastajatutkintoihin vaadittavat opinnot. Löydät vaaditut kurssit ja ohjeet tästä tiedostosta. Jos tutkinnon jälkeen tulisi täydentää vaadittavia opintoja erillisopinto-oikeudella, ohjeet siihen löytyvät tästä tiedostosta.

Löydät lisätietoa HT- ja KHT-tutkinnoista täältä: https://www.prh.fi/fi/tilintarkastusvalvonta/tutkinnot.html Lisätietoja tutkintoihin liittyen antaa tutkintojen järjestäjä.

Koulutusohjelman opintoihin kuuluu pro gradu -tutkielma (30 op) ja tutkielmaseminaari (6 op). Tutkielman tulee osoittaa opiskelijan valmiuksia tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmetodien hallintaan, perehtyneisyyttä tutkimusaiheeseen sekä kykyä tieteelliseen keskusteluun.

Opiskelija osallistuu tutkielmaseminaariin, jonka tarkoitus on auttaa opiskelijoita tutkielmaprosessin eri vaiheissa. Seminaari koostuu tapaamisista, tutkimussuunnitelman esittelystä, valmiin työn esittelystä ja toisten opiskelijoiden töiden opponoinnista.

Seminaari kestää yleensä kokonaisen lukuvuoden. Seminaariin ilmoittaudutaan WebOodissa joko syys- tai kevätlukukauden alussa. Katso tarkemmat tiedot tutkielmasta (YRI.thes) ja seminaarista (32E99905) sekä siihen ilmoittautumisesta WebOodista. Seminaarin kotisivut löytyvät MyCoursesista koodilla 32E99905.

Opinnäytteen arviointi Kauppakorkeakoulussa pohjautuu yhteiseen kriteeristöön. Arviointirubriikkiin kannattaa tutustua ennen gradun aloittamista.

Gradun kirjoittamiseen liittyvät muotoiluohjeet, pohjat kansilehdelle ja tiivistelmälle sekä palauttamiseen liittyvät ohjeet löytyvät kohdasta Opinnäytteen tekeminen ja palautus.

Valitaanko seminaariryhmä itse ja miten valitsen, jos en tiedä vielä aihetta?

Yritysjuridiikassa on kaksi eri seminaaria: yksityisoikeus ja vero-oikeus. Opiskelijan tulee miettiä, kumpi erikoistumisalue voisi vastata omia kiinnostuksia tai suunniteltua aihetta / aihealuetta. Gradun aiheen ei tarvitse olla valmiina, kun seminaari alkaa. Aiheesta voi keskustella myös ohjaajan kanssa jo ennen ilmoittautumista tai ennen seminaarin alkua.

Kuinka usein seminaaritapaamisia on?

Yleensä tapaamisia on keskimäärin 1-2 kertaa kuukaudessa, alkuvaiheessa voi olla useamminkin. Välillä saattaa olla pidempi tauko yhteisistä tapaamisista, kun on esim. kirjoitusvaihe.

Onko seminaarissa läsnäolopakko?

Tapaamisiin tulee osallistua kohtuullisesti. Erityisesti seminaarin alkuvaiheessa osallistuminen on tärkeää, koska tapaamisissa käydään läpi graduaiheen valintaa, oikeustieteen metodeja ja käytännön kirjoittamiseen liittyviä näkökohtia. Seminaarin pakollisiin suorituksiin kuuluu tutkimussuunnitelman ja gradun keskeisten johtopäätösten esittäminen.

Kuinka kauan seminaari kestää?

Seminaareja alkaa sekä kevät- että syyslukukauden alussa. Osallistuminen seminaariin riippuu siitä, missä aikataulussa opiskelija kirjoittaa gradun. Tyypillisesti opiskelija osallistuu seminaariin vuoden ajan. Joskus opiskelija voi edetä gradun kanssa nopeammalla aikataululla, jolloin seminaariin osallistuminen voi kestää esimerkiksi puoli vuotta.

Pystyisin kirjoittamaan gradua kesällä, mutta alkaako silloin seminaaria?

Graduseminaaria ei ala kesällä. Jos tiedät, että pystyisit panostamaan kesällä graduun täysipäiväisesti, niin suositeltavaa on osallistua jo kevään graduseminaariin.

Voiko seminaaria tehdä etänä, jos olen ulkomailla puoli vuotta ja kirjoitan samalla gradua?

Etäosallistumismahdollisuudesta tulee sopia erikseen seminaarin vetäjän kanssa.

Onko yleistä tehdä gradu toimeksiantona ja mitä hyviä/huonoja puolia siihen liittyy?

Yritysjuridiikassa on harvinaista tehdä gradu toimeksiantona. Toimeksiannoissa voi joskus olla haasteena se, että yrityksen tavoitteet ja toiveet työlle ovat erilaiset kuin yliopiston asettamat tavoitteet gradulle. Gradu on julkinen asiakirja, mikä voi usein estää toimeksiantajan halukkuuden antaa gradutoimeksiantoa, kun kyse on yritysjuridiikan alaan kuuluvasta aiheesta.

Viekö gradu ihan koko aikani vai voinko tehdä samaan aikaan muutakin?

Gradulle kannattaa jättää reilusti aikaa omassa kalenterissa ja asennoitua siihen, että panostan nyt tähän jonkun aikaa täysiä ja sitten se on valmis. Gradun oheen voi ottaa esim. yhden kurssin, joka parhaassa tapauksessa liittyisi gradusi aiheeseen. Kauhean montaa kurssia ei kannata ottaa samaan aikaan, koska kursseilla voi olla enemmän deadlineja, jotka sitten vievätkin ajan gradun tekemisestä. Gradun ja täysipäiväisen työn yhdistelmä ei ole suositeltava tai ainakin jossain vaiheessa on hyvä miettiä, saisiko töistä muutaman viikon ihan täysin vapaata gradun tekemiseen esim. työn puolivälissä tai loppuvaiheessa.

Pitääkö aiheen olla valittuna ennen seminaarin alkua? Mistä keksin gradulleni aiheen?

Aiheen ei tarvitse olla valmiina ennen seminaarin alkua, mutta aihetta on hyvä lähteä miettimään jo etukäteen. Ilmoittautuessasi seminaariin ilmoittaudutaan joko yksityisoikeuden tai vero-oikeuden ryhmään. Siinä vaiheessa on ainakin hyvä olla ajatus siitä, mitä aihealuetta työsi voisi käsitellä. Aihe voi muotoutua seminaarin alun aikana tai tarvittaessa ohjaaja voi ehdottaa aihetta tai hänen kanssa voi pohtia aihetta yhdessä.

Voit lähteä etsimään aihetta esimerkiksi seuraavien tapojen avulla:

Mieti mitä yritysjuridiikan kursseja olet käynyt ja mitkä aiheet ovat kiinnostaneet sinua eniten. Onko opintojen aikana esimerkiksi ollut joku muu kuin yritysjuridiikan kurssi, joka on ollut kiinnostava ja aihe voisi kehittyä sen ympärille? Ajatus voi lähteä myös siitä, että haluaisit oppia lisää jostakin tutkimusmenetelmästä ja sitten pohdit, millaiseen tutkimukseen menetelmä sopisi hyvin.

Oletko huomannut kirjallisuudessa tai käytännössä jonkun ”tutkimusaukon”, eli kyseistä aihetta tai tiettyä näkökulmaa kukaan ei ole aiemmin tutkinut? Voit myös katsella viimeaikaista julkaistua oikeuskäytäntöä (esim. finlex.fi) ja miettiä löytyykö sieltä kiinnostavia tapauksia, joiden ympärille voisi rakentaa graduaiheen? Onko pinnalla jokin ajankohtainen liike-elämän ilmiö, josta tarvittaisiin lisätietoa yritysjuridiikan näkökulmasta?

Oletko (ollut) (kesä-)töissä tai harjoittelussa; ehkä käytännön kokemuksen kautta on tullut jokin asia, josta haluaisit lisätietoa ja teoreettista näkökulmaa? Ehkä työ voisi hyödyttää myös työnantajaasi? Muista keskustella ohjaajan kanssa hyvissä ajoin, että aihe soveltuu gradutyöhön.

Onko sinulla ajatus mihin haluat urallasi tähdätä; ehkä aihe voisi liittyä sellaiseen alueeseen, jossa haluat itse olla hyvä ja kehittyä? Pääset syventymään johonkin aiheeseen ja sitä kautta voi aueta uudenlaisia mahdollisuuksia myös uraa ajatellen. Toisaalta sinun ei tarvitse liikaa miettiä, että gradusi määrittelisi urasi suunnan. Se voi kuitenkin parhaimmillaan antaa sinulle sellaista asiantuntijuutta, josta voi hyötyä myöhemmin.

Voit myös mennä kirjastoon ja lähteä tutkimaan aiempia yritysjuridiikasta tehtyjä graduja. Katso millaisia aiheita opiskelijoilla on ollut ja miten aiheita on rajattu; voisiko oma aihe olla vähän saman suuntainen kuin joku aiempi, mutta siinä otettaisiin vähän eri näkökulma? Graduissa saattaa olla lopussa myös ideoita, miten kyseistä aihetta voisi tutkia jatkossa.

Tärkein olisi löytää sellainen aihe, että se olisi sinulle itsellesi kiinnostava ainakin jossain määrin. Kun aihe motivoi, niin työ sujuu huomattavasti mutkattomammin.

Voit valita maisterin tutkintoon valinnaisia opintoja siten, että tutkinon laajuus (120 op) täyttyy tai ylittyy enintään yhdellä kurssilla.

. Nämä voivat olla esimerkiksi

• ylimääräisiä yritysjuridiikan syventäviä opintojaksoja,
• ylimääräisiä sivuaineen opintojaksoja,
• muiden koulutusohjelmien kursseja
• kieli tai viestintäopintoja,
• muiden Aallon korkeakoulujen tarjoamia kursseja,
• muissa suomalaisissa yliopistoissa suoritettuja opintoja (JOO), tai
• työharjoittelu (6 op tai 3op).

Lisätietoa löytyy kohidista Kieli- ja viestintäopinnot ja Harjoittelu.

Vapaasti valittavat opinnot voivat olla perus-, aineopintotasoisia tai syventäviä kursseja.

Voit valita maisterin tutkintoon valinnaisia opintoja siten, että tutkinon laajuus (120 op) täyttyy tai ylittyy enintään yhdellä kurssilla.

. Nämä voivat olla esimerkiksi

• ylimääräisiä yritysjuridiikan syventäviä opintojaksoja,
• ylimääräisiä sivuaineen opintojaksoja,
• muiden koulutusohjelmien kursseja
• kieli tai viestintäopintoja,
• muiden Aallon korkeakoulujen tarjoamia kursseja,
• muissa suomalaisissa yliopistoissa suoritettuja opintoja (JOO), tai
• työharjoittelu (6 op tai 3op).

Lisätietoa löytyy kohidista Kieli- ja viestintäopinnot ja Harjoittelu.

Vapaasti valittavat opinnot voivat olla perus-, aineopintotasoisia tai syventäviä kursseja.

Jos maisteritutkintoosi kuuluu pakollisia kieliopintoja, ne voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Olet saanut erikseen tiedon opintojen alussa, jos pakolliset kieliopinnot koskevat sinua. Tämä tarkoittaa lähinnä toisen kotimaisen kielen suorittamista sekä kypsyynäytteen kirjoittamista koulusivistyskielellä. 

• Opiskelijat, joiden alempi korkeakoulututkinto on Aalto-yliopistosta, toisesta suomalaisesta yliopistosta tai suomalaisesta ammattikorkeakoulusta, ovat pääsääntöisesti osoittaneet kielitaitonsa alemmassa tutkinnossaan tai saaneet siitä vapautuksen. Heidän ei siis tarvitse osoittaa kielitaitoa maisteritutkinnossa.
• Jos olet suorittanut alemman korkeakoulututkintosi muualla kuin Suomessa ja koulusivistyskielesi on suomi tai ruotsi, sinun tulee osoittaa kielitaitosi maisteritutkinnossa. 
• Jos olet suorittanut alemman korkeakoulututkinnon muualla kuin Suomessa ja koulusivistyskielesi on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, sinun ei tarvitse osoittaa kielitaitoasi maisteritutkinnossa.

Jos olet epävarma, pitääkö sinun osoittaa kielitaitosi maisteritutkinnossa, ole yhteydessä ohjelmasi suunnittelijaan lisätietoja varten. Lue myös ohjeet kypsyysnäytteen kielitaitovaatimuksista osiosta Opinnäytteen tekeminen ja palautus > Kypsyysnäyte.

Maisterin tutkintoon sisällytettävä sivuaine on 24 op. Sivuaine voi olla:

1. opetussuunnitelmassa vahvistettu sivuopintokokonaisuus Kauppakorkeakoulusta tai muusta Aallon koulusta: katso Sivuaineet 2020-2022
2. opiskelijan Kauppakorkeakoulun virallisessa ulkomaisessa vaihtoyliopistossa tai Kauppakorkeakoulun virallisen vaihto-ohjelman vaatimukset täyttävässä opinto-ohjelmassa ulkomailla suorittama kokonaisuus tai
3. toisessa Aalto-yliopiston korkeakoulussa tai toisessa suomalaisessa yliopistossa JOO-sopimuksen nojalla suoritettu kokonaisuus.

Joissain tapauksissa on mahdollista valita tutkintoon kaksi sivuainetta. Huomaa, että tämä on mahdollista vain, jos sivuaine mahtuu tutkintoosi tai ylittää sen enintään yhdellä kurssilla.

Jos olet kiinnostunut suorittamaan sivuaineen vaihdossa, katso tämä lyhyt infovideo: