Tutkimus ja taide

Aaltojen välissä / Aallot välissä -taidekokoelma

Kide-rakennuksen (Konemiehentie 1) prosenttiperiaatetta noudattavan taidekokoelma teema jahtaa aallon ideaa.
Punatiilisen rakennuksen julkisivussa on heijastavasta metallista tehty taideteos, jota katselee pyöräilijä.
Baptiste Debombourgen In Motion -teos sijaitsee Kide-rakennuksen julkisivussa ja pääaulassa. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Kide-rakennuksen taiteen teeman ideana on jahdata aaltojen ideaa. Aalto viittaa tietenkin myös Aalto-yliopiston nimeen. Miten eri tavalla aaltojen ideaa voi lähestyä nykytaiteessa? Esimerkiksi värit ovat aaltoja kuten myös valo tai ääni. Kiinnostava huomio on myös teknologisessa kehityksessä, jossa analogiset aallot ovat kaarevia, kun taas digitaaliset aallot ovat kulmikkaita.

Aalloissa on ajatus toistosta, kuten myös monissa taiteen tekniikoissa, erityisesti perinteisessä grafiikassa. Kide-rakennuksen toisen ja kolmannen kerroksen toimistotiloista löytyy grafiikkaa neljältä taiteilijalta: Inka Bell, Kari Laitinen, Sanna Hellikki Suova ja Sakke Yrjölä. Pääsisäänkäynnissä on taiteilija Baptiste Debombourgen teräksinen taideteos, joka virtaa kuin tilaan tunkeutuva keskeyttämätön neste. Taideteos tuo rakennukselle oman karaktäärin, joka näkyy laajasti myös ratikassa ohikulkeville. Debombourgin teoksia on laajasti esillä kansainvälisesti. Tämä on hänen ensimmäinen pysyvä taideteoksensa Suomessa.

Julkisen taiteen tarkoitus on luoda kampukselle innostava ympäristö, joka tuo iloa ja uusia ajatuksia opiskelijoille, henkilöstölle ja vierailijoille.

Yksityiskohta metallisesta taideteoksesta punatiilisen rakennuksen julkisivussa
Yksityiskohta Baptiste Debombourgin In Motion -teoksesta. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Baptiste Debombourg suunnitteli In motion -teoksen Kide-rakennukseen paikkaan, jossa ihmiset ohittavat sen eri nopeuksin. Teokseen hän halusi valoa heijastavan, peilimäisen materiaalin, joka luo vahvan vuorovaikutuksen myös rakennuksen ulko- ja sisätilojen välille.

Ruostumattomasta teräksestä valmistetetun aaltomaisen pinnan vuoksi sen heijastama kuva on kuitenkin aina uniikki. Rakennuksen ulkopuolella teos näyttäytyy eri kohdissa hyvin erilaisena eri vuodenaikoina, eri vuorokaudenaikoina. Teos jatkuu rakennuksen aulatiloissa. Debombourg haastaa pohtimaan, mistä teos alkaa, mihin se päättyy.

Aaltojen välissä / Aallot välissä -kokoelman teoksia

    Neljä aaltoilevaa grafiikkateosta valkoisella seinällä

    Inka Bell: Net 3 (gray), Net 5 (black), Net 6 (dark green), Net 2 (light pink) (2021)
    Teoksissaan Bell tutkii usein kaksi- ja kolmiulotteisuuden suhdetta materiaalin, värin, pinnan ja toiston kautta. Voimakkailla väreillä ja kontrastilla on teoksissa keskeinen rooli. Niin on myös paperilla. Kolmiulotteinen, laserleikattu paperi saattaa Bellin taiteessa päätyä kehystetyksi kahden lasilevyn väliin tarjoamaan näkymän aaltojen rakenteisiin. Kide-rakennuksen suuret litografiat on painettu käsin Yhdysvalloissa, Tamarind Institutessa, jossa Bell työskenteli kutsuresidenssissä vuonna 2019 ja teossarjaa on jatkettu Helsingin Kivipainossa. Teosten liukuvärien yksinkertainen ja minimalistinen kauneus löytyy jokaisesta yksityiskohdasta. Belliä kiehtovat visuaaliset ilmiöt ja kuvapintojen rakentamisen loputtomat mahdollisuudet.
    Aalto-yliopiston kokoelmaan kuuluu Bellin töitä viiden vuoden aikaväliltä. 

    Puupiirros, jossa värispektri pohtii tyhjyyden roolia

    Kari Laitinen: Dimension VII (2017)
    Laitisen teosten toisiinsa kietoutuvia värejä voisi tarkastella kuin aaltoja luonnonvesissä. Laitisen puupiirrokset rohkaisevat pohtimaan filosofisia kysymyksiä: Mitä on aaltojen välissä? Missä yksi väri loppuu ja toinen alkaa? Taiteilija kutsuu teoksiaan hiljentymisobjekteiksi vastavoimana nykypäivän kiireiselle ja materialistiselle elämäntyylille. Mitä esineen ympärillä oleva tyhjyys on? Itämaisissa kulttuureissa tyhjyydellä on keskeinen rooli, sillä käsite liittyy ilmiöiden ja ympäristöjen havainnointiin. Vanhassa japanilaisessa kulttuurissa oli tapana kokea tila ja aika yhteismitallisesti, eikä toisistaan eroteltuina sarjallisina järjestelminä kuten lännessä. Se on johtanut Laitisen pohdintaan, jossa hän voi tarkastella ilmiöitä sekä objektin että sitä ympäröivän tyhjän tilan kautta. Suomessa synonyymina tyhjyydelle voisi olla myös hiljaisuus.

    Kaksi aaltoilevaa grafiikkateosta valkoisella seinällä

    Sanna Hellikki Suova: Raita-sarja, Green & petrol blue ja Pink, grey, green & brown (2021)
    Suova (ent. Turunen) työskentelee graafisen suunnittelun, piirtämisen, kuvituksen ja taidegrafiikan keinoin. Kide-rakennuksessa esillä olevat neljä serigrafiateosta ovat Suovan Raita-teossarjasta. Toisto esiintyy teossarjan 30 teoksessa eri tavoin: niistä syntyy raidoituksia, ruudukoita ja vaihtelevia muotoja. Lähtökohta työskentelylle oli tietynlainen tunnelma, joka syntyy tekstiilin painaumasta iholla, siitä miten tekstiili muodostaa erilaisia pintoja keholle. Kide-rakennukseen hankitut teokset ovat syntyneet painopöydän ääressä, värikerros värikerrokselta. Suova ei käytä serigrafialle tyypillistä avainlaattaa. Jokainen väri on sekoitettu ja painettu toisensa jälkeen, ja taiteilija on intuitiivisesti päättänyt, milloin teos on valmis.

    Vesivärimaalaus pikkumerikokkikalasta valkoisella seinällä

    Sakke Yrjölä: Pikkumerikokki (2023), pyydetty 6/2023, Kristiansand, Agder, Norja
    Yrjölän silmissä värikkäät kalat kimaltavine suomuineen ovat kuin jalokiviä. Yrjölä on ollut kalahullu lapsesta saakka. Hän pitää niin kalastamisesta kuin kalaruoista. Graafikko-kuvittajan työtapa on sangen poikkeuksellinen: hän kalastaa suurimman osan kaloista itse, valokuvaa ne tuoreina ja lopuksi piirtää ja maalaa ne yksityiskohtaisesti. Aalto-yliopiston taidekokoelman maalaukset esittävät Atlantin kaloja, jotka on pyydetty Norjasta. Norjanmeren merikalojen joukossa on kaloja – kuten samettivalohai – jotka käyttävät sähköelimiä ravinnon etsimiseen. Valohain kaltaiset kalat aistivat heikkoja sähkömuutoksia, mikä auttaa saalistamaan hiekan alla lymyilevää ravintoa. Teoksillaan Sakke Yrjölä haluaa alleviivata, miten meidän tulee suojella luonnon monimuotoisuutta mahdollisimman paljon. 

    Tutustu yliopiston julkiseen taiteeseen opastetuilla kierroksilla

    Marsio-, Kide- ja Viima-rakennuksen taiteeseen keskittyvät kierrokset ovat osa Designs for a Cooler Planet -festivaalia.

    Lähde opastetulle kierrokselle
    Yksityiskohta metallisesta taideteoksesta punatiilisen rakennuksen julkisivussa

    Tapahtumakalenteri – Designs for a Cooler Planet 2024

    Löydä omasi yli kolmenkymmenen kaikille avoimen tapahtuman joukosta.

    Osallistu näyttely- ja taidekierroksille!
    Colorful hands on white background.

    Lisätietoja 
    Outi Turpeinen, päällikkö, taide ja näyttely 
    [email protected], puh. 050 431 4194

    Aalto-yliopiston julkisen taiteen visio      

    Vuonna 2017 Aalto-yliopisto päätti alkaa noudattaa rakennushankkeissaan taiteen prosenttiperiaatetta, jossa noin prosentti rakennusprojektin määrärahasta kohdennetaan taidehankintoihin. Taideprosenttia sovellettiin ensimmäisen kerran Radical Nature - taidekonseptissa Aalto-yliopiston päärakennuksessa Dipolissa.    

    Aalto-yliopiston julkisen taiteen visio on tuoda esille ja esittää kysymyksiä siitä, mitä yliopisto on, mitä teemme osana yhteiskuntaa ja mikä on julkisen käsite. Julkinen taide on paikkakohtaista ja liittyy yliopiston sekä sen tieteenalojen moninaisuuteen. Julkiset taideteokset heijastavat tätä monimuotoisuutta eri taiteen muodoilla, materiaaleilla, tekniikoilla ja perinteillä. 

    Lue lisää

    Renata Jakowleff «Blue» 2017, 190 x 160 x 40 cm, glass and steel, assembled Photo: Mikko Raskinen

    Julkiset taidekokoelmat Aalto-yliopistossa

    Koko Aallossa esitettävän julkisen taiteen tavoitteena on luoda elävä ympäristö maailman kokemiselle erilaisista näkökulmista ja mielikuvituksen, intuition ja tutkimisen omaksumiselle.

    Tutkimus ja taide
    An aerial image from early autumn of a new building soon to be finished on campus.

    Kide – uudisrakennuksen uusi nimi kiteyttää eri tieteenalojen sidoksen

    Otakaari 2B –rakennuksen nimikilpailun tuloksena rakennus sai uuden nimen.

    Uutiset
    A stairway leading down to a sunlight-filled lobby, with two paintings on the concrete walls of the staircase.

    Jaettu mielikuvitus ja aaltoilua – Marsion ja Otakaari 2B:n taidekokoelmat teemat esittelevät aaltolaisuutta

    Uudisrakennusten taidekokoelmien teemat, taitelijat ja teosluonnokset julkaistiin.

    Uutiset

    Tapahtumia

    NODUS Talks Header November 2024
    Luennot ja seminaarit

    NODUS TALKS - Laiminlyötyjen tilojen elvyttäminen

    NODUS TALKS -luentosarjan järjestää Aalto-yliopiston NODUS Sustainable Design -tutkimusryhmä, joka kokoaa yhteen tutkijoita ja käytännön toimijoita muotoilun, innovaation ja kestävän kehityksen ajankohtaisista teemoista. Esityksiä seuraa paneelikeskustelu, ja tapahtuman kieli on englanti.
    Radical Creatives herokuva
    Muut

    Radical Creatives -elokuvailta Heurekassa

    Mitä on radikaali luovuus? Tule Heurekaan katsomaan Emilia Hernesniemen ohjaama dokumenttielokuva.
    • Julkaistu:
    • Päivitetty:
    Jaa
    URL kopioitu