Julkiset taidekokoelmat Aalto-yliopistossa
Koko Aallossa esitettävän julkisen taiteen tavoitteena on luoda elävä ympäristö maailman kokemiselle erilaisista näkökulmista ja mielikuvituksen, intuition ja tutkimisen omaksumiselle.
Marsio-rakennuksen julkisen taiteen tarkoituksena on saada tiede ja taide syleilemään toisiaan. Taide luo mielikuvituksellisen ympäristön opiskelulle ja työlle ja yksinkertaisesti kannustaa ihmettelyyn. Kun jaamme saman kokemuksen muiden kanssa, meidän aivomme synkronisoivat muiden kanssa ja jaamme kuvittelun yhdessä. Ehkä ajattelemme, että mielikuvitus on tarkoitettu vain lapsille, vaikka mielikuvituksen jakaminen on aivan olennainen taito muun muassa yhdessä työskentelylle, uusien asioiden luomiselle, ymmärrykselle, leikille ja sosiaaliselle kanssakäymiselle.
Taidekokonaisuuden tarkoituksena on kannustaa katsojia tutkimaan ja pysähtymään hetkeksi kiireisen arjen keskellä. Ehkä kysymään: Miten taide vaikuttaa tapaasi ajatella? Tekeekö se sinut onnelliseksi? Saako taide sinut itkemään tai ärsyyntymään? Tuoko taide mieleen jotain muistoja? Miksi? Miten?
Rakennuksen edustalle teokseksi valittiin Laura Könösen kiviveistokset, jotka asennetaan myöhemmin. Toisen ja kolmannen kerroksen studio ja työskentelytiloissa on kuratoitu kokoelma kuuden taiteilijan, Wilma Hurskaisen, Noora Sandgrenin, Jari Silomäen, Maija Tammen, Saana Wangin ja Sheung Yin, valokuvataidetta.
Rakennuksen pääportaikossa on Maija Luutosen viidestä maalauksesta koostuva paikkasidonnainen Enta, joka haastaa muistin kapasiteettiamme portaissa liikkuessamme. Kuvataiteilija Luutonen on jo pidempään käsitellyt töissään muistin ja unohtamisen suhdetta katsomiseen, tunnistamiseen ja toistoon. Enta-teos koostuu useista eri kuvapinnoista, jotka ovat kuin irrallisia muistikuvia, joista katsoja muodostaa omanlaisensa kokonaisuuden. Inspiraatiota teokseen Luutonen on saanut tutustuessaan Aalto-yliopistossa tehtävään aivotutkimukseen.
Luutonen on toteuttanut kuitubetonilevyille sarjan maalauksia. Pohjamateriaali myös näkyy jokaisessa maalauksessa. Taiteilijan sanojen mukaan maalauksissa on paljon asioita, joita voi tunnistaa sekä asioita, joita ei aivan pysty tunnistamaan. On mahdollista, että Enta näyttäytyy eri tavalla Marsio-rakennuksen kertakävijälle kuin hänelle, joka asioi rakennuksessa päivittäin. Maalaukset on ripustettu Marsion kolmeen kerrokseen. Ne on sijoitettu siten, että katsojan on mahdollista nähdä maalaus useammasta kohdasta. Kaikkia teoksia ei voi nähdä samanaikaisesti, joten katsojan tulee luottaa muistiinsa.
Lisätietoja
Outi Turpeinen, päällikkö, taide ja näyttely
[email protected], puh. 050 431 4194
Vuonna 2017 Aalto-yliopisto päätti alkaa noudattaa rakennushankkeissaan taiteen prosenttiperiaatetta, jossa noin prosentti rakennusprojektin määrärahasta kohdennetaan taidehankintoihin. Taideprosenttia sovellettiin ensimmäisen kerran Radical Nature - taidekonseptissa Aalto-yliopiston päärakennuksessa Dipolissa.
Aalto-yliopiston julkisen taiteen visio on tuoda esille ja esittää kysymyksiä siitä, mitä yliopisto on, mitä teemme osana yhteiskuntaa ja mikä on julkisen käsite. Julkinen taide on paikkakohtaista ja liittyy yliopiston sekä sen tieteenalojen moninaisuuteen. Julkiset taideteokset heijastavat tätä monimuotoisuutta eri taiteen muodoilla, materiaaleilla, tekniikoilla ja perinteillä.
Koko Aallossa esitettävän julkisen taiteen tavoitteena on luoda elävä ympäristö maailman kokemiselle erilaisista näkökulmista ja mielikuvituksen, intuition ja tutkimisen omaksumiselle.
Aalto-yliopiston kampuksen kaikille avoin kohtaamispaikka. Näe huomiseen!
Uudisrakennusten taidekokoelmien teemat, taitelijat ja teosluonnokset julkaistiin.