Tutkimus ja taide

Sharing Imaginations -taidekokoelma

Marsio-rakennuksen (Otakaari 2) prosenttiperiaatetta noudattavan taidekokoelman teemana on mielikuvituksen jakaminen.
Betoninen portaikko rakennuksen sisällä, seinällä värikäs maalaus, portaissa näkymästä poistumassa henkilö.
Maija Luutonen: Enta (2024). Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Marsio-rakennuksen julkisen taiteen tarkoituksena on saada tiede ja taide syleilemään toisiaan. Taide luo mielikuvituksellisen ympäristön opiskelulle ja työlle ja yksinkertaisesti kannustaa ihmettelyyn. Kun jaamme saman kokemuksen muiden kanssa, meidän aivomme synkronisoivat muiden kanssa ja jaamme kuvittelun yhdessä. Ehkä ajattelemme, että mielikuvitus on tarkoitettu vain lapsille, vaikka mielikuvituksen jakaminen on aivan olennainen taito muun muassa yhdessä työskentelylle, uusien asioiden luomiselle, ymmärrykselle, leikille ja sosiaaliselle kanssakäymiselle.

A proposal image of a sculpture made of two upward spiking granite pieces, with a white cardboard person depicting human scale in the middle of the two pieces.
Laura Könösen Glitch-teosehdotus Marsio-rakennuksen edustalle. Kuva: Laura Könönen

Taidekokonaisuuden tarkoituksena on kannustaa katsojia tutkimaan ja pysähtymään hetkeksi kiireisen arjen keskellä. Ehkä kysymään: Miten taide vaikuttaa tapaasi ajatella? Tekeekö se sinut onnelliseksi? Saako taide sinut itkemään tai ärsyyntymään? Tuoko taide mieleen jotain muistoja? Miksi? Miten?

Rakennuksen edustalle teokseksi valittiin Laura Könösen kiviveistokset, jotka asennetaan myöhemmin. Toisen ja kolmannen kerroksen studio ja työskentelytiloissa on kuratoitu kokoelma kuuden taiteilijan, Wilma Hurskaisen, Noora Sandgrenin, Jari Silomäen, Maija Tammen, Saana Wangin ja Sheung Yin, valokuvataidetta.

Rakennuksen pääportaikossa on Maija Luutosen viidestä maalauksesta koostuva paikkasidonnainen Enta, joka haastaa muistin kapasiteettiamme portaissa liikkuessamme. Kuvataiteilija Luutonen on jo pidempään käsitellyt töissään muistin ja unohtamisen suhdetta katsomiseen, tunnistamiseen ja toistoon. Enta-teos koostuu useista eri kuvapinnoista, jotka ovat kuin irrallisia muistikuvia, joista katsoja muodostaa omanlaisensa kokonaisuuden. Inspiraatiota teokseen Luutonen on saanut tutustuessaan Aalto-yliopistossa tehtävään aivotutkimukseen. 

Portaikon betonisella seinällä maalaus.
Maija Luutonen: Enta (2024). Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Luutonen on toteuttanut kuitubetonilevyille sarjan maalauksia. Pohjamateriaali myös näkyy jokaisessa maalauksessa. Taiteilijan sanojen mukaan maalauksissa on paljon asioita, joita voi tunnistaa sekä asioita, joita ei aivan pysty tunnistamaan. On mahdollista, että Enta näyttäytyy eri tavalla Marsio-rakennuksen kertakävijälle kuin hänelle, joka asioi rakennuksessa päivittäin. Maalaukset on ripustettu Marsion kolmeen kerrokseen. Ne on sijoitettu siten, että katsojan on mahdollista nähdä maalaus useammasta kohdasta. Kaikkia teoksia ei voi nähdä samanaikaisesti, joten katsojan tulee luottaa muistiinsa.  

Sharing Imaginations -kokoelman teoksia

    Valokuvateos naisesta ruohikolla, takana sumuinen metsä

    Wilma Hurskainen: Mediations-sarja, summer 2013
    Meditations-sarjan valokuvissa on kyse kohteen ja taustan välisestä suhteesta. Hurskaisen kuvat pohtivat, haluammeko sulautua yhteen ympäristömme kanssa vai luoda kontrastia siihen. Jos kohde sulautuu taustaan, jäljitteleekö se ympäröivää todellisuutta kameleontin tavoin, vai vyöryykö ympäristö kohteen yli? Missä raja kulkee?  Alkusykäys sarjan valokuviin syntyi Hurskaisella meditaatioharjoituksessa saavutetun kehollisen kokemuksen, tietynlaisen omien rajojen liudentumisen kautta. Hän lähti tavoittelemaan vastaavaa kokemusta valokuvan avulla. Samaan aikaan taiteilija halusi rohkaista itseään pysähtymään ja rauhoittumaan, antamaan mahdollisuuden olla aistien kautta yhteydessä ympäröivään maailmaan. 

    Taideteoksessa jälkiä ihmisen kasvojen painaumasta sinertävällä taustalla

    Noora Sandgren: Dialogue 13.11.2015
    Marsiossa on esillä neljä Sandgrenin teosta. Dialogue-sarjaan kuuluvat kolme teosta ovat kamerattomia töitä. Ne sekä teos Eye-Body (Red Black) kuuluvat Sandgrenin pitkäaikaiseen, paikkasidonnaisuudesta ammentavaan taiteellisen tutkimuksen teoskokonaisuuteen Fluid Being, joka on jatkunut vuodesta 2014 lähtien. Yksi kamerattomien töiden lähtökohdista oli Sandgrenin löytämät, isänsä vanhentuneet valokuvapaperit. Ne osoittautuivat omaluonteiseksi, arvaamattomiksikin kanssatyöskentelyn kumppaneiksi. Hiidenveden kotipuutarhassa taiteilija lepäsi painollaan valokuvapapereilla ja antoi auringonvalon piirtää paperille kuvaa. Hikoilu tai huulten kosketus tahi kyyneleet jättivät teokseen oman jälkensä aivan kuten paperilla kulkeneet hyönteisetkin. Syntyvä kuva on kuva läsnäolosta, ja teokset ovat luonteeltaan runollisia. Ne kutsuvat katsojan mukaan kuvittelemaan kuvan prosessia ja elämää.

    Valokuvateos kahdessa osassa, yllä öinen katu kaupungissa ja alla perhe keittiössä

    Jari Silomäki: My life with my mother-in-law 
    Silomäki on tallentanut Internetin keskustelupalstojen tunteita, tunnelmaa ja tarinoita 2010-luvulta teossarjaansa Tunteiden maantiede – Karaktääri ja persoona digitaalisessa ympäristössä. Silomäki sukelsi syvälle eri maiden keskustelupalstojen uumeniin ja vietti satoja tunteja tutustuessaan anonyymien ihmisten kirjoituksiin. Valokuvaaja on käsikirjoittanut kohtaukset nimimerkin nettiin kirjoittamien tekstien pohjalta ja lavastanut tilan studioonsa. Kuvissa näyttelijät tulkitsevat kohtaukset. Teksti teoksen pinnalla on kohtaus nimimerkin takana olevan henkilön elämästä kirjoittajan omalla äidinkielellä.

    Kolme valokuvateosta betoniseinällä, teokset ovat musta ja niiden keskellä on aivoja kuvastavia pilviä

    Maija Tammi: Bathing Brains
    Tammen Bathing Brains -installaatio koostuu esseestä sekä kolmesta lasille UV-tulostetusta valokuvasta.  Kuvia voi tarkastella kuin aivoina, jotka kelluvat – tai kylpevät – keskellä tyhjyyttä. Tämä on leikkisä viittaus Boltzmann brain -teoriaan. Teoksen äärellä voi myös pysähtyä miettimään, missä ajattelu tapahtuu. Miten se tapahtuu? Teos muistuttaa, miten paljon – ja samaan aikaan miten vähän – tänäkään päivänä aivoista tiedetään. Kuvissa on tutkijoiden laboratoriossa kasvattamia ihmisen aivo-organoideja. Ne ovat ihmisaivoja muistuttavia, itseohjautuvia kolmiulotteisia kudoksia, joiden kasvattamisen on mahdollistanut kantasolututkimus. Kuvissa olevat 8–12 viikon ikäiset aivo-organoidit kasvatettiin tutkimustarkoituksiin Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskus HiLIFEssa. Tammi työskenteli Takashi Namban tutkimusryhmän kanssa.

    Valokuvassa lapsi puhaltaa pinkkiä ilmapalloa, lapsen naama on maalattu kiinalaisen oopperan tyyliin

    Saana Wang: Hujialou
    Hujialou on Wangin 32 valokuvasta koostuva teoskokonaisuus, jossa taiteilija käsittelee muutosta. Hujialou on myös kaupunginosa itäisessä Pekingissä. Sinne nuori Wang saapui ensimmäistä kertaa vuonna 1991 vanhempiensa seurassa. Pääkaupunki, jossa kuljettiin hiekkateitä pitkin, on sittemmin kokenut valtavan muutoksen. Kaupunkirakenteen ja infrastruktuurin ohella muutokset ovat ravistelleet Kiinan kaikkia kulttuurisia kerroksia. Hujialou-sarjan valokuvissa Wang ilmentää monia muutoksen eri tasoja nivoen Kiinan muutoksen omaan henkilökohtaiseen elämään. Valokuvissa korostuu viaton kohtaaminen. Wangin töissä katse ja kohtaaminen ovat ajasta riippumattomia elementtejä. Kuvat kysyvät, ketä kuvattavat katsovat. Valokuvaajaa? Katsojaa? Ketä?

    Nainen istuu tuolilla oikeassa laidassa ja kasvoveistos vasemmassa, molemmilla punaisia merkkejä naamalla

    Sheung Yiu: Face landmark
    Honkongilaissyntyinen Yiu on kiinnostunut tietokonevalokuvauksen lisääntyvästä monimutkaisuudesta ja toimijuudesta nykypäivän digitaalisessa kulttuurissa. Yiun teokset ovat valokuvia, videoita, valokuvaobjekteja, näyttelyinstallaatioita ja kirjoja. Sarjassa The Poetics of Science helsinkiläistynyt tutkija ja kuvataiteilija tutkii tieteellistä kuvamateriaalia ympäröivää visuaalista kulttuuria. Alkuaikoina valokuvat olivat vakuuttavia tieteellisiä todisteita luonnonilmiöistä. Nyt niistä on tullut keinotekoisempia, kuvaavampia ja abstraktimpia. The Poetics of Science -projekti paljastaa jännitteen valokuvallisen tarkoituksen ja visuaalisen esityksen välillä käyttämällä tieteellistä kuvamateriaalia lähtökohtana – mitä on tarkoitus viestiä, mitä viestitään ja mitä ymmärretään.

    Lisätietoja 
    Outi Turpeinen, päällikkö, taide ja näyttely 
    [email protected], puh. 050 431 4194

    Aalto-yliopiston julkisen taiteen visio      

    Vuonna 2017 Aalto-yliopisto päätti alkaa noudattaa rakennushankkeissaan taiteen prosenttiperiaatetta, jossa noin prosentti rakennusprojektin määrärahasta kohdennetaan taidehankintoihin. Taideprosenttia sovellettiin ensimmäisen kerran Radical Nature - taidekonseptissa Aalto-yliopiston päärakennuksessa Dipolissa.    

    Aalto-yliopiston julkisen taiteen visio on tuoda esille ja esittää kysymyksiä siitä, mitä yliopisto on, mitä teemme osana yhteiskuntaa ja mikä on julkisen käsite. Julkinen taide on paikkakohtaista ja liittyy yliopiston sekä sen tieteenalojen moninaisuuteen. Julkiset taideteokset heijastavat tätä monimuotoisuutta eri taiteen muodoilla, materiaaleilla, tekniikoilla ja perinteillä. 

    Lue lisää

    Renata Jakowleff «Blue» 2017, 190 x 160 x 40 cm, glass and steel, assembled Photo: Mikko Raskinen

    Julkiset taidekokoelmat Aalto-yliopistossa

    Koko Aallossa esitettävän julkisen taiteen tavoitteena on luoda elävä ympäristö maailman kokemiselle erilaisista näkökulmista ja mielikuvituksen, intuition ja tutkimisen omaksumiselle.

    Tutkimus ja taide
    Kolmeosainen kuva: vasemmalla keltainen kukka ja teksti Marsio,  keskellä kuva Aino-Marsio-Aallosta, oikealla Aallon logo o

    Marsio

    Aalto-yliopiston kampuksen kaikille avoin kohtaamispaikka. Näe huomiseen!

    A stairway leading down to a sunlight-filled lobby, with two paintings on the concrete walls of the staircase.

    Jaettu mielikuvitus ja aaltoilua – Marsion ja Otakaari 2B:n taidekokoelmat teemat esittelevät aaltolaisuutta

    Uudisrakennusten taidekokoelmien teemat, taitelijat ja teosluonnokset julkaistiin.

    Uutiset

    Tapahtumia

    NODUS Talks Header November 2024
    Luennot ja seminaarit

    NODUS TALKS - Laiminlyötyjen tilojen elvyttäminen

    NODUS TALKS -luentosarjan järjestää Aalto-yliopiston NODUS Sustainable Design -tutkimusryhmä, joka kokoaa yhteen tutkijoita ja käytännön toimijoita muotoilun, innovaation ja kestävän kehityksen ajankohtaisista teemoista. Esityksiä seuraa paneelikeskustelu, ja tapahtuman kieli on englanti.
    Radical Creatives herokuva
    Muut

    Radical Creatives -elokuvailta Heurekassa

    Mitä on radikaali luovuus? Tule Heurekaan katsomaan Emilia Hernesniemen ohjaama dokumenttielokuva.
    • Julkaistu:
    • Päivitetty:
    Jaa
    URL kopioitu