HOPS, henkilökohtainen opintosuunnitelma.

Jokainen opiskelija tekee henkilökohtaisen opintosuunnitelman opetussuunnitelman pohjalta. Opintosuunnitelmassa opiskelija valitsee mitä opintoja aikoo tehdä ja milloin. Opintosuunnitelmat tehdään Sisu-järjestelmään. Opintojen lopuksi tutkinto kootaan todistukseksi opintosuunnitelman mukaisesti. Opintosuunnitelmaa voi päivittää opintojen aikana ja sen tekemiseen saa ohjausta ja tukea.

Hyväksilukeminen, aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen (AHOT)

Opintojen hyväksilukemisella tarkoitetaan muualla kuin Aalto-yliopistossa suoritettujen opintojen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutki

ntoa, joko korvaamalla tietty kurssi tai opintokokonaisuus tai sisällyttämällä opinnot esimerkiksi vapaasti valittaviin opintoihin.

Aalto-yliopiston tutkinto-opiskelija voi hyväksilukea osaksi tutkintoaan myös muutoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista, joka täyttää suoritettavan tutkinnon ja koulutusohjelman osaamistavoitteet. Tällöin puhutaan osaamisen opinnollistamisesta.

Korkeakoulu

Aalto-yliopiston sisällä olevaa kuutta opetusta antavaa yksikköä sanotaan korkeakouluiksi (arkinen lyhennys koulu). Monissa yliopistoissa käytetään sanaa tiedekunta, mutta Aallossa jako ei mene suoraan tieteenalan mukaisesti. Tekniikan tieteenalan kouluja ovat Kemian tekniikan korkeakoulu, Sähkötekniikan korkeakoulu, Perustieteiden korkeakoulu ja Insinööritieteiden korkeakoulu. Kauppatieteellisestä tieteenalaa edustaa Kauppakorkeakoulu ja taiteen alaa sekä tekniikan alaa arkkitehtuurin osalta Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Aalto-yliopiston ulkopuolella kaikkia yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kutsutaan yhteisnimikkeellä korkeakoulu.

Kurssi

Opetussuunnitelman mukainen opintojen järjestämisen yksikkö, joka voi koostua yhdestä tai useammasta opintosuorituksesta. Kurssista voidaan käyttää myös nimitystä opintojakso.

Lukuvuosi

Lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. Lukuvuosi jakautuu kahteen lukukauteen: Syys- ja kevätlukukauteen. Lukukausi vaihtuu vuodenvaihteessa ja heinäkuun lopussa.

Opetussuunnitelma

Opetussuunnitelma kertoo mitä osaamista opiskelijalla on tutkinnon suoritettuaan ja mitä kursseja tutkintoon kuuluu. Jokaisella koulutusohjelmalla ja sivuaineella on oma opetussuunnitelma.

Opintoaika

Kanditutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on 3 lukuvuotta ja maisteritutkinnon 2 lukuvuotta.

Alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti): kolme lukuvuotta. Sinulla on oikeus suorittaa tutkinto enintään yhtä vuotta sen tavoiteaikaa pidemmässä ajassa eli neljässä lukuvuodessa.

Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (kandidaatti ja maisteri): yhteenlaskettu tavoiteaika viisi lukuvuotta. Sinulla on oikeus suorittaa tutkinnot enintään kaksi vuotta niiden tavoiteaikaa pidemmässä ajassa eli yhteensä seitsemässä lukuvuodessa.

Ylempi korkeakoulututkinto (maisteri): kaksi lukuvuotta. Sinulla on oikeus suorittaa tutkinto enintään kahta vuotta sen tavoiteaikaa pidemmässä ajassa eli neljässä lukuvuodessa.

Opintoajan loppumisen jälkeen voit hakea ja saada lisäaikaa opintojen suorittamiseksi loppuun. Näet opintoaikasi pituuden Sisusta.

Opinnäyte, pro gradu ja dipolmityö

Opinnäyte on yleisnimi kandidaatintutkintoon ja maisterin tutkintoon kuuluvalle laajemmalle itsenäiselle tutkimustyölle. Kandivaiheen opinnäytettä kutsutaan yleensä kandidaatin työksi. Maisterivaiheen opinnäytettä kutsutaan joko opinnäytteeksi, (pro) graduksi tai diplomityöksi (”dippatyö”) alasta ja sen perinteistä riippuen. Opinnäyte tehdään yleensä tutkinnon suorittamisen lopuksi.

Opintopiste, op, ECT

Opintojen laajuutta kuvataan opintopisteillä. Opintopiste on noin 27 tuntia opiskelijan työtä ja se on yhteensopiva eurooppalaisen ECTS-järjestelmän kanssa (European Credit Transfer and Accumulation System). Yhden lukuvuoden laajuus on 60 opintopistettä.

Opiskelijan työllä tarkoitetaan myös opiskelijan itsenäistä ajattelua ja tiedon omaksumista. Yhden opintopisteen suoritus voisi Aallon suositteleman kuormitusmäärän mukaisesti olla esimerkiksi 8 tuntia luentoja ja 2 sivun kirjoitustehtävä.

Pakolliset opinnot ja vapaasti valittavat opinnot

Kaikissa tutkinnoissa on sekä pakollisia opintoja että vapaasti valittavia opintoja. Oman tutkinnon pakolliset kurssit voi tarkastaa opetussuunnitelmasta. Vapaasti valittavat opinnot ovat osa tutkintoa, mutta opiskelija saa valita vapaasti valittavien opintojen verran oman mielenkiintonsa mukaan kursseja, kokonaisen sivuaineen (eli määritellyn kurssikokonaisuuden) tai vaikkapa harjoittelun tai opiskelijavaihdon.

Pääaine, sivuaine

Koulutusohjelman sisällä voi olla erilaisia pääaineita, eli suuntautumisvaihtoehtoja. Pääaine on opetussuunnitelmassa määritelty kokonaisuus ja se näkyy todistuksessasi kun valmistut.

Sivuaine on pääainetta pienempi kokonaisuus, jolla on oma opetussuunnitelma. Kandidaattivaiheen opiskelijoiden täytyy suorittaa vähintään yksi sivuainekokonaisuus, maisterivaiheen opiskelijat saavat halutessaan suorittaa sivuaineen. Sivuaineen nimi näkyy todistuksessasi kun valmistut.

Tentti, tenttiviikko

Koe. Osalla kursseista on kurssin aikana tai lopuksi tentti. Tentti voi olla joko perinteinen koetilanne luokassa, sähköinen koe Exam-järjestelmällä tai muu tietokoneella tehtävä koe. Kouluissa voi olla yleisiä tenttipäiviä, joissa yhtä aikaa samassa salissa tehdään useiden kurssien tenttejä. Tenttiviikko on yksi nimitys periodien välissä olevalle viikolle.

Tutkinnot ja tutkinto-opiskelijat

Aalto-yliopisto antaa opetusta, joka johtaa tutkintoihin. Aallossa voi suorittaa alemman korkeakoulututkinnon, eli kandidaatin tutkinnon kauppatieteen (KTK), taiteen (TaK) ja tekniikan (TkK) alalla. Näitä tutkintoa tekeviä kutsutaan kandidaatti- tai kandiopiskelijoiksi.

Aallossa voi suorittaa myös ylemmän korkeakoulututkinnon. Kauppatieteen alla valmistutaan kauppatieteiden maisteriksi (KTM), taiteen alalla taiteen maisteriksi (TaM) ja tekniikan alalla diplomi-insinööreiksi (DI), arkkitehdeiksi ja maisema-arkkitehdeiksi. Näitä opiskelijoita kutsutaan maisteriopiskelijoiksi tai maisterivaiheen opiskelijoiksi.

Aallossa voi suorittaa myös lisensiaatin ja lopulta tohtorin tutkinnon.

Yliopistolla on myös muita kuin tutkinto-opiskelijoita: esimerkiksi vaihto-opiskelijoita, avoimen yliopiston opiskelijoita ja erillisopinto-oikeudella opiskelevia.

Fuksi, mursu

Ensimmäisen vuoden kandidaattiopiskelija. Sanaa mursu käytetään kauppatieteen alalla.

Emeritus, emerita

Eläkkeelle jäänyt professori, eräänlainen kunnianimitys. Miehestä käytetään nimitys ”professori emeritus” ja naisesta ”professori emerita”.

Kylteri

Kauppatieteen alan opiskelija. Nimitys tulee ”kauppatieteen ylioppilaista”.

Teekkari

Tekniikan alan opiskelija.

Tutor, ISO-henkilö

Tutor (kauppatieteen ja taiteen alalla) ja ISO (tekniikan alalla) on opiskelija, joka toimii vertaisohjaajana uusille opiskelijoille. Tarkoituksena on, että tutor tai ISO on saman alan opiskelija, joka auttaa alkuun opinnoissa ja perehdyttää opiskeluun Aalto-yliopistossa. Tutorit ja ISOt ovat vapaaehtoisia, mutta yliopiston kouluttamia ja toimivat yliopiston nimissä. Eri aloilla toimintaan voi kuulua opintoihin perehdyttämisen lisäksi myös monenlaista vapaaehtoista opiskelijajärjestötoimintaan perehdyttämistä.

Professorit, tutkijat, lehtorit ja opettajat

Yliopistossa työskennellään useilla eri titteleillä. Professori on tyypillisesti tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö, joka on palkattu töihin tieteellisen vertaisarvioinnin kautta ja jonka työhön saattaa kuulua tutkimuksen ja opetuksen lisäksi johtamistehtäviä.

Lehtorit ja yliopisto-opettajat ovat opettajia, joiden pääasiallinen tehtävä on opettaa. Työnkuvasta riippuen työhön voi kuulua myös pienempi määrä tutkimusta. Tuntiopettaja on henkilö, joka ei ole täysipäiväisessä vakituisessa työssä yliopistolla, vaan palkattu esimerkiksi opettamaan jotain tiettyä kurssia tai sen osaa.

Tutkijoiden pääasiallinen työ on tutkia ja he voivat joko olla yliopiston työntekijöitä tai toimia henkilökohtaisella apurahalla.

Työelämäprofessori (Professor of Practice) on alallaan ansioitunut henkilö, joka on määräaikaisessa professoriin verrattavassa tehtävässä, mutta ei ole välttämättä tohtorin tutkinnon suorittanut.

Taikkeri, artsilainen

Joskus käytössä oleva nimitys taiteen alan opiskelijoista. Tulee vanhasta nimestä taideteollinen korkeakoulu. Useammin puhutaan artsilaisista (taiteen ja suunnittelun korkeakoulun lyhenne on ARTS).

Opiskelijajärjestöt, killat, ainejärjestöt ja harrastejärjestöt

Kampuksella toimii monenlaisia opiskelijajärjestöjä, jotka ovat usein rekisteröityjä yhdistyksiä. Kilta on perinteinen nimitys tekniikan alan opiskelijajärjestölle, joka kokoaa useiden eri pääaineiden tai ohjelmien opiskelijoita. KY – Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaat -opiskelijajärjestö kokoaa kaikkia kauppatieteilijöitä ja Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun ylioppilaat TOKYO ry toimii taiteen ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijoiden yhteisenä järjestönä. Nämä järjestöt tekevät myös jäsentensä edunvalvontaa yliopiston ja ylioppilaskunnan suuntaan vapaa-ajan toiminnan lisäksi. Pienemmät ainejärjestöt yhdistävät yleensä jonkin tietyn laitoksen, pääaineen tai ohjelman opiskelijoita. 

Teknologföreningen (TF) on ainut Aallossa toimiva osakunta. Se toimii yhdistyksenä ruotsinkielisille opiskelijoille.

Kampuksella toimii lisäksi todella iso määrä erilaisia harrastejärjestöjä, kuten urheilua, musiikkia ja vaikka kaupunkiviljelyä.

Yliopistolla aikaa ajatellaan usein lukuvuosina. Akateeminen vuosi alkaa syksyllä ja loppuu kesällä. Vuoteen sisältyy paljon erilaisia perinteitä ja tapahtumia.

Aallossa vuosi jakautuu viiteen periodiin. Lukuvuoden aikana ei ole varsinaisia muita lomia kuin vakiintuneet juhlapäivät sekä pääsiäisloma, joka jatkossa  (keväästä 2023 lähtien)  katkaisee opetuksen kiirastorstaista seuraavan viikon keskiviikkoon. Kesällä V periodin ja I periodin välillä opetusta ei yleensä ole ja sitä pidetään kesälomana (kesä-, heinä- ja elokuu). Myös joulun ja vuodenvaihteen aikaan on pidempi tauko II ja III periodin välissä ja sitä pidetään joululomana.

Muita vakiintuneita opetuksesta vapaita päiviä ovat loppiainen, vappupäivä, helatorstai ja itsenäisyyspäivä.

Lukuvuoden avajaiset

Syyskuun alussa järjestetään lukuvuoden viralliset avajaiset, joihin kuuluu professoreiden kulkue ja puheita. Tilaisuus on juhlallinen ja sitä saavat mennä seuraamaan kaikki halukkaat. Samana päivänä järjestetään Aalto Party -tapahtuma, joka on rento erilaisia vapaa-ajan mahdollisuuksia esittelevä ulkotapahtuma. Sen jatkona ylioppilaskunta järjestää Aalto After Party -bileet.

Fuksiaiset, mursujaiset

Vanhempien opiskelijoiden uusille järjestämä tapahtuma syksyn alkupuolella. Ohjelmassa voi olla esimerkiksi leikkimielisiä rasteja. Juhlan tarkoitus on ottaa uudet opiskelijat osaksi opiskeluyhteisöä. Tapahtumaa kutsutaan mursujaisiksi kauppakorkeakoulussa.

Väitöstilaisuudet

Väitöstilaisuuksia on ympäri vuoden. Niissä tohtorin tutkintoa suorittava ”väittelee” eli julkisesti keskustelee työstään vastaväittäjän kanssa osana sen hyväksymistä. Väitöstilaisuuden järjestetään päivisin ja niihin saa ja kannattaa osallistua opiskeluaikana. Väitöstilaisuuteen voi pukeutua vapaasti. Väitöksen jälkeen väittelijä usein järjestää iltajuhlat, jota kutsutaan karonkaksi. Karonkka on kutsuvierastilaisuus.

Sitsit, vuosijuhlat ja muut opiskelijajuhlat

Ylioppilaskunta ja opiskelijajärjestöt järjestävät monenlaisia juhlia ympäri vuoden. Sitsit ovat (yleensä) pöytäjuhla, jossa seremoniamestarin johdolla syödään, lauletaan sitsilauluja ja vietetään iltaa. Eri järjestäjillä on erilaisia perinteitä sitsaamisessa, mutta niistä kerrotaan mielellään uusille osallistujille.

Vuosijuhlat eli vujut voivat olla eri järjestöissä hyvin erilaisia. Isompien järjestöjen juhlat ja erityisesti tasavuosijuhlat voivat olla hyvin juhlallisia ja niihin pukeudutaan frakkeihin ja iltapukuihin. Osa järjestöistä pitää epämuodollisempia vuosijuhlia, esimerkiksi TOKYO ry:n Maskerade-naamiaiset. Vuosijuhlat ovat hauska tapa nähdä järjestöjen perinteitä ja tutustua uusiin ihmisiin.

Vappu

Vappu Otaniemessä on enemmän kuin yksi juhlapäivä. Opiskelijoiden vappuun ja erityisesti tekniikan alan opiskelijoiden vappuun liittyy useita pienempiä tapahtumia edeltävillä viikoilla ja edeltävinä päivinä. Vappupäivänä julistetaan vappurieha alkaneeksi Otaniemessä Smökin katolta, lakitetaan Mantan patsas Helsingissä Senaatintorilla ja keskiyöllä ensimmäisen vuoden tekniikan alan opiskelijat saavat ensimmäistä kertaa laittaa teekkarilakin päähänsä. Vappupäivänä ihmiset kokoontuvat erityisesti Kaivopuistoon Helsingissä piknikille. Ylioppilaskunta usein kerää kaikki vapputapahtumat yhteen tiedotuskanavaan.

Vappu on Suomessa sekä opiskelijoiden että työväen juhla. Voit nähdä kaupungilla opiskelijoiden lisäksi myös vappumarsseja ja juhlivia perheitä.

Graduation party

Aalto-yliopisto kutsuu kaikki lukuvuoden aikana valmistuneet yhteiseen juhlaan kesäkuun alussa. Graduation Partyssa juhlitaan valmistumista puheiden, musiikin ja muun ohjelman merkeissä. Valmistujat voivat kutsua myös perheenjäseniään tilaisuuteen.

Publiikki

Todistustenjakotilaisuus. Näitä on useita ympäri vuoden ja yksi niistä on Graduation Partyn yhteydessä.

Itsenäisyyspäivän soihtukulkue

Itsenäisyyspäivänä opiskelijat juhlivat perinteisen soihtukulkueen merkeissä. Kulkue lähtee liikkeelle Hietaniemien hautausmaalta ja kulkee läpi kaupungin liittyen Senaatintorilla yleiseen kansalaisjuhlaan.

Promootio

Promootio on hyvin juhlallinen tilaisuus, jossa myönnetään maisterin ja tohtorin arvon merkkejä. Tutkinnon suorittaneet kutsutaan promootioon. Promootioita ei järjestetä vuosittain.