Uutiset

Aivotutkijat siirsivät konferenssin Twitteriin

Aivotutkimuksen Twitter-konferenssin tavoite on avata neurotieteen salat suurelle yleisölle ja rohkaista moniääniseen keskusteluun.
twitter_banner_700_400_fi_fi.jpg

Tieteellisiin konferensseihin osallistuminen voi olla kallista ja hankalaa. Lisäksi matkustaminen kuormittaa ympäristöä, ja tuloksista pääsevät keskustelemaan vain konferenssiin osallistuvat tutkijat.

Nyt joukko Aalto-yliopiston neurotieteen tutkijoita pyrkii edistämään alansa avoimuutta ja osallistumista järjestämällä konferenssin Twitterissä – ensimmäistä kertaa Suomessa ja maailmanlaajuisesti ensimmäistä kertaa neurotieteen alalla. 20. huhtikuuta pidettävässä aivotutkimuksen Twitter-konferenssissa (Brain Twitter Conference, #brainTC) twiitattavat tutkijoiden esitykset valitaan tieteellisin kriteerein, mutta kuka tahansa tutkijapiirien ulkopuoleltakin voi seurata maksutta konferenssia ja osallistua käytävään keskusteluun. Tämä mahdollistaa moniäänisyyden ja tiedon leviämisen ja lisää näin neurotieteen vaikuttavuutta konferenssin teeman, Neuroscience making an impact, mukaisesti.  

”Odotamme esitelmiltä kiinnostavia näkökulmia ja esimerkkejä siitä, miten aivotutkimusta voidaan hyödyntää. Lisäksi toivomme esitelmien lisäävän yleistä tietoisuutta aivojen normaalista ja poikkeavasta toiminnasta. Esimerkiksi Uta Frithin pääesitelmä valottaa autismin, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kehityspsykologian mekanismeja”, kertoo järjestelytoimikunnan jäsen, tutkija Tommi Himberg Aalto-yliopistosta.

Twiittiin tiivistäminen rohkaisee luovuuteen

Konferenssin pääesitelmien pituus on 10 twiittiä ja muiden esitelmien mitta on 6 twiittiä. Kunkin esitelmän twiitit numeroidaan, jotta esitelmää on helpompi seurata. Human Brain Project, EU-komission lippulaivahanke neurotieteessä, pitää yhden konferenssin pääesitelmistä.

”Pääesitelmämme tulee yksiäänisesti @HumanBrainProj-tilin kautta, ja samanaikaisesti kuulijat voivat suoraan keskustella hankkeeseen kuuluvien tutkijoiden kanssa heidän omien tiliensä kautta. Nämä keskustelut voivat parhaimmillaan innostaa toinen toisiaan, ja sen vuoksi pidän Brain Twitter - konferenssia nerokkaana ajatuksena”, kertoo Human Brain Projectin tieteellinen koordinaattori Martin Telefont.

Akateemikko Riitta Hari Aalto-yliopistosta keskustelee omassa pääesitelmässään taiteen ja aivotoimintojen välisestä suhteesta.

”Twitter-konferenssin järjestäminen on rohkea ja kiinnostava avaus, ensimmäinen laatuaan Suomessa ja aivan ensimmäisiä koko maailmassa. Ensin ajattelin, että asian kertominen twiiteissä on silkka mahdottomuus, mutta asiaan perehdyttyäni uskon sen olevan mahdollista twiitteihin liitettävien kuvien avulla”, kertoo Hari.

Konferenssi on saanut innostuneen vastaanoton. Twitterin rajattu merkkimäärä rohkaisee luovuuteen.

”On mielenkiintoista nähdä, miten tavallisesti esitelmään tai konferenssijulisteeseen laitettava tieto sovitetaan kuuteen twiittiin. Uskoisin, että juuri kuvien, graafien ja muiden visuaalisten elementtien hyödyntäminen on tässä avainasemassa”, lisää Himberg lopuksi.

Aivotutkimuksen Twitter-konferenssi järjestetään 20. huhtikuuta, lopullinen ohjelma varmistuu myöhemmin. Merilintututkijoiden aikaisemmin järjestämä World Seabird Twitter Conference on toiminut suunnannäyttäjänä Aalto-yliopiston neurotieteilijöille.

Rekisteröidy yleisöksi konferenssin verkkosivuilla: brain.tc

Seuraa Twitterissä: #brainTC, @abc_aalto

Keynote-puhujat: aivotutkija nimimerkin takana @Neuro_Skeptic, Riitta Hari @aivoAALTO, Uta Frith @utafrith, Human Brain Project @HumanBrainProj

Lisätietoja:

Tommi Himberg, tutkijatohtori
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 313 9439

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Uusi aiempaa herkempi infrapunasensori tuo hyötyjä moneen eri teknologiaan. Kuva: Aalto-yliopisto / Xiaolong Liu
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kehittivät infrapunasensoreista aiempaa herkempiä

Uuden teknologian uskotaan olevan suoraan integroitavissa esimerkiksi itseohjautuviin autoihin.
Ryhmä ihmisiä poseeraa amfiteatterin suurilla kivirapuksilla. Rakennuksen takana on suuret ikkunat ja vihreä katto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon vuosi 2024: Avaruustutkimusta uusilla taajuuksilla, rakkauden aivokuvia, kaupunkivihreää ja paljon muuta

Aalto-yliopiston vuosi 2024 piti sisällään innovaatioita, inspiraatiota ja roppakaupalla radikaalia luovuutta – tässä katsaus siihen.
Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa

Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.