Esittelisitkö itsesi lyhyesti?
Olen Jesse Rajala, 29-vuotias vastavalmistunut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tieto- ja palvelujohtamisen maisteri, sekä Haaga-Helian liiketalouden kandidaatti. Aloitin maisteriopintoni Aalto-yliopistossa 2017.
Mikä sai sinut valitsemaan Aallon?
Valmistuttuani Haaga-Heliasta vuonna 2015 tiedostin maisterin opintoihin jatkamisen mahdollisuuden, mutta päätin etten halua käyttää aikaani siihen. Halusin siirtyä työelämään ja alkaa kehittämään uraani toimitusketjun hallinnassa ja logistiikassa. Työskenneltyäni muutaman vuoden kunnianhimoni kasvoi jatkuvasti, mutta kaikki kiinnostavat avoinna olevat työpaikat vaativat maisterintutkintoa. Muistin, että maisterintutkinto olikin lopputavoitteeni. Äitini sanat “oman potentiaalin maksimoinnista” ja kavereiden kanssa toistuvat keskustelut maisteriopintojen tarpeellisuudesta jättivät minulle vain yhden vaihtoehdon: maisterintutkinto oli suoritettava. Tiesin haluavani pysyä samalla alalla, joten minulla oli vain kaksi vaihtoehtoa: tieto- ja palvelujohtamisen maisteriohjelma Aallossa tai toimitusketjun hallinta -maisteriohjelma LUT:issa. Päädyin Aalto yliopiston kauppakorkeakouluun sen maineen, sijainnin ja mahtavan kurssivalikoiman vuoksi.
Mitä eroa yliopisto-opintojen ja AMK-opintojen välillä oli?
Ero on huomattavin kurssitehtävissä ja luennoissa. AMK:ssa kurssit ja luennot ovat intensiivisempiä, käytännönläheisempiä ja keskittyvät enemmän esiintymistaitoihin, kun taas yliopistossa luennot olivat useammin luennoitsijan monologeja, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Niin yliopistossa kuin AMK:ssa on paljon ryhmätöitä. Tenttien haastavuudessa en huomannut merkittävää eroa.
Suurin ero opintojen välillä on se, että yliopistossa luennoitsijat eivät ole pitämässä kädestä kiinni. AMK:ssa luennoitsija on enemmän opettaja joka ohjaa oppimisprosessia, mutta yliopistossa, ennen kaikkea maisteritason opinnoissa, sisällön oppiminen vaatii opiskelijalta itsenäistä työskentelyä, itseohjautuvuutta ja aktiivista osallistumista. Tämä opitaan usein kantapään kautta, minkä takia haluankin korostaa tätä opiskelijoille, jotka tulevat yliopistoon yliopistomaailman ulkopuolelta.
Toinen merkittävä ero yliopistossa ja AMK:ssa opiskelun välillä on matemaattisen ja analyyttisen ajattelun tasossa. Tämä saattaa riippua pääaineesta, mutta minun täytyi käyttää jonkun verran aikaa lukiomatematiikan kertaamiseen, jota en ollut tarvinnut yli kymmeneen vuoteen. AMK:ssa perusmatemaattisilla taidoilla selviä, mutta yliopistossa vaaditaan edistyneempää matematiikkaa. Minulle tämä tuli hieman yllätyksenä, joten suosittelen AMK-taustalla tulevia opiskelijoita ottamaan muutaman kanditason matematiikan kurssin alkuun. Tunnen useamman henkilön, jotka tekivät näin, ja siitä oli suuri apu.