Uutiset

Biopohjainen puunsuoja päihittää perinteiset synteettiset vaihtoehdot

Myrkyttömästä teollisuuden sivutuotteesta on kehitetty hyvin kulutusta kestävä, auringonvalolta ja tahroilta suojaava puunsuoja.
Ligniinillä käsitelty tuoli
Ligniinillä käsitelty tuoli. Tuolin on suunnitellut Saara Kantele. Kuva: Fotoni Film & Communications

Monet maat pyrkivät nykyisin korvaamaan rakennuksissa betonin puulla täyttääkseen kestävän kehityksen vaatimuksia. Esimerkiksi Ranskassa edellytetään, että kaikki uudet julkiset rakennukset valmistetaan vuodesta 2022 alkaen vähintään 50-prosenttisesti puusta tai muusta ympäristön kannalta kestävästä materiaalista.  

Puuta täytyy suojata auringonvalon ja kosteuden vaikutuksilta, joten puun käytön lisäämiseksi tarvitaan erilaisia pintakäsittelyaineita. Aalto-yliopiston kemian tekniikan tutkijat ovat kehittäneet ligniinistä turvallisen, edullisen ja tehokkaan puunsuojan puurakentamiseen. Ligniini on luonnon polymeeri, jota on runsaasti puussa ja muissa kasveissa. 

”Uusi puunsuoja on todella lupaava aine, koska se säilyttää puun luonnollisen rakenteen ja karheuden. Vettähylkivänä puunsuoja suojaa myös tahroilta ja auringon aiheuttamilta värimuutoksilta. Biopohjainen puunsuoja säilyttää erinomaisesti myös puun hengittävyyden,” kertoo Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun tohtorikoulutettava Alexander Henn.

Vaikka ligniiniä on saatavilla runsaasti, sitä pidetään usein sellunvalmistuksen ja biojalostusprosessien sivutuotteena. Maailmassa otetaan talteen joka vuosi noin 60–120 miljoonaa tonnia ligniiniä, josta 98 prosenttia poltetaan energiaksi. Ligniinillä on useita hyödyllisiä ominaisuuksia, mutta useimpien ligniinityyppien huono liukoisuus ja ligniinipohjaisten tuotteiden heikommat ominaisuudet ovat toistaiseksi rajoittaneet sen kaupallisia sovelluksia.   

”Ligniini on pinnoitemateriaalina itse asiassa erittäin lupaava, koska sillä on monia etuja verrattuna tällä hetkellä käytössä oleviin synteettisiin ja biopohjaisiin pinnoitteisiin. Sillä on erinomaiset korroosiota ja jäätymistä estävät, antibakteeriset ja UV-säteilyltä suojaavat ominaisuudet. Jatkossa tutkimme muun muassa pinnoitteen joustavuuden kehittämistä”, kertoo Aalto-yliopiston professori Monika Österberg

Tällä hetkellä esimerkiksi puun, betonin, metallien ja komposiittien suojaamiseen yleisesti käytetyt mekaanisesti suojaavat pinnoitteet ovat öljypohjaisia, ja niissä on myös ympäristölle haitallisia aineita. Esimerkiksi männystä, pellavansiemenistä, kookospähkinöistä, soijapavuista ja risiinistä valmistetut kasviöljypinnoitteet voivat olla ympäristön kannalta kestävämpiä vaihtoehtoja, mutta ne eivät usein kestä kulutusta. Jotta nämä kasviöljyt olisivat ominaisuuksiltaan parempia, yhdistetään niitä usein synteettisiin materiaaleihin.  

Vastuullisemmin tuotetut ja myrkyttömät vaihtoehdot voivat auttaa pinnoiteteollisuutta noudattamaan uusia turvallisuusmääräyksiä. Esimerkiksi haihtuvien orgaanisten yhdisteiden määrää on säännelty siksi, että ne vaikuttavat ihmisten terveyden lisäksi myös otsonikerrokseen. Vastaavasti Euroopan unioni on rajoittanut joitakin pinnoiteteollisuudessa käytettäviä kemikaaleja, kuten epoksi- ja polyuretaanipinnoitteissa käytettäviä bisfenoli A:ta ja formaldehydiä ja syöpää aiheuttavaksi aineeksi luokiteltua titaanidioksidia, joka on yksi maaleissa yleisimmin käytetyistä pigmenteistä.  

Tutkimusartikkeli julkaistiin ACS Applied Materials & Interfaces -lehdessä 15.7.2021.

Ligniinillä käsitelty puu
Vettähylkivä puunsuoja suojaa tahroilta ja auringon aiheuttamilta värimuutoksilta säilyttäen samalla puun hengittävyyden ja luonnollisen karheuden.

Lisätietoja: 

Artikkeli: Colloidal Lignin Particles and Epoxies for Bio-Based, Durable, and Multiresistant Nanostructured Coatings

Alexander Henn
Tohtorikoulutettava
Biotuotteiden ja biotekniikan laitos, Kemian tekniikan korkeakoulu, Aalto-yliopisto
[email protected]
puh: 050 309 1259 

Monika Österberg
Professori ja laitosjohtaja
Biotuotteiden ja biotekniikan laitos, Kemian tekniikan korkeakoulu, Aalto-yliopisto
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Mainiot materiaalit kirjoja pinossa keltaisella taustalla. Yksi avonainen kirja etualalla.
Yhteistyö Julkaistu:

Lasten ja nuorten biopohjaisten materiaalien ohjekirja innostaa kokeilemaan

Mainiot materiaalit – ohjeita biopohjaisiin kokeiluihin kirja pitää sisällään 17 työohjetta, joiden avulla voi valmistaa itse biopohjaisia materiaaleja. Työohjeissa käytetään luonnosta saatavia tai kierrätettäviä aineita.
Aalto University campus. Photo by Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Pääkaupunkiseudun tiedeyhteistyön 2024–2028 tutkimusrahoitusta haettavana vaikuttavuusarviointitutkimukselle

Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit ja Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto ovat sopineet tiedeyhteistyön toteuttamisesta pääkaupunkiseudun kehittämiseksi vuosina 2024–2028. Nyt haettavana on rahoitus vuosille 2025–2027 alla olevien ohjeiden mukaisesti.
Aalto Open Science Award 2024. A light blue podium hovering over a blue-pink gradient background with the help of squishy-looking balloons with colored lights inside.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ehdota Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon saajaa vuodelle 2024

Ehdota itseäsi, kollegaasi, tutkimusryhmää, yksikköä tai projektia vuoden 2024 Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon saajaksi.
University lecturers Heli Lehtivuori, Suvi Holmstedt ja Otto Mustonen
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kolme uutta lehtoria Kemian tekniikan korkeakouluun

Heli Lehtivuori, Otto Mustonen ja Suvi Holmstedt ovat aloittaneet yliopistonlehtoreina Kemian tekniikan korkeakoulussa. Heidän osaamisensa erityisesti spektroskopian, materiaalikemian ja orgaanisen kemian aloilta rikastuttaa korkeakoulun opetusta ja tutkimusta.