Biopohjaisia lankoja kehittävä Matteo Iannacchero: ”Arvostan tieteen vapautta”
Tiede on aina kiehtonut Matteo Iannaccheroa. Polymeerikemiasta hän pitää erityisesti sen käytännönläheisyyden vuoksi.
”Tutkimustyöni on paljon muutakin kuin numeroita. Voin mennä laboratorioon, tehdä kokeita ja koskettaa työni kohdetta. Minua ajaa eteenpäin uteliaisuus ja halu kehittää täysin uudenlaisia materiaaleja”, kertoo Milanon yliopistossa teollisen kemian maisteriopinnot suorittanut Iannacchero.
Iannacchero tekee väitöstutkimustaan AIyarn-projektissa, jonka tavoitteena on luoda elektronisiin tekstiileihin biomateriaalipohjaisia lankoja. Muun muassa selluloosasta ja viruspartikkeleista koostuvilla langoilla tekstiileihin voidaan tuoda uusia toiminnallisuuksia.
”Nyt elektronisissa tekstiileissä käytetään epäorgaanisia materiaaleja, jotka ovat paitsi herkästi särkyviä, myös epämukavia päällä. Kehitämme niiden tilalle biopohjaisia polymeerikuituja, joilla on metallien kaltaisia ominaisuuksia, kuten johtavuus ja pietsosähköisyys.”
Monitieteisessä AIyarn-projektissa pilotoidaan koneoppimisen ja tekoälyän käyttöä biomateriaalin kehityksessä. Tämä avaa täysin uusia mahdollisuuksia materiaalien ja prosessien optimointiin. Koneoppiminen voi paljastaa aiemmin tuntemattomia yhteyksiä materiaalien erityispiirteiden ja toiminnallisten ominaisuuksien välillä, mikä edesauttaa uusien yhdisteiden löytämistä.
”Koneoppismenetelmät auttavat ennustamaan optimaalisia reaktio-olosuhteita, joiden avulla materiaaleihin saadaan parhaat halutut ominaisuudet. Tämä kaikki nopeuttaa kuitujen kehittämistä ja niiden ominaisuuksien optimointia.”
Vapaus ideoida ja tehdä valintoja
Iannacchero on innoissaan tutkimuksesta, joka vie hänet uusien havaintojen ja löytöjen äärelle.
”Kyse ei ole vain uudesta materiaalista, vaan myös täysin uusista käyttökohteista aina lääketieteen sovelluksista muotiin ja tekstiileihin. Muuntuvat kuidut voivat esimerkiksi muuttaa muotoaan, kun ne altistuvat UV-säteilylle, lämpötilamuutoksille tai mekaaniselle paineelle.”
Väitöstutkimuksessa häntä inspiroi myös tutkijan työn vapaus.
”Pidän tieteen tekemisen vapaudesta ja siitä, että tutkijana voin tehdä valintoja ja vaikuttaa tutkimuksen kulkuun. Tohtorikoulussa meitä kannustetaan tuomaan esiin omia ideoitamme ja ajattelemaan asioita laaja-alaisesti.”
Bioinnovaatiokeskuksen tohtorikoulussa on käynnissä useita projekteja, jotka yhdistävät eri tieteenalojen lisäksi eri taustoista tulevia opiskelijoita yhteen. Iannaccherolla on jo suunnitelmia siitä, kuinka AIyarn-projektissa voisi hyödyntää muotoilun osaamista tekstiiliprototyyppien toteuttamiseksi.
Pian vuoden Suomessa asunut Iannacchero on viihtynyt maassa erinomaisen hyvin, eikä hän ole moksiskaan talven kylmyydestä. Päinvastoin. Suomeen tuloon häntä nimittäin motivoi mielenkiintoisen väitöstutkimusaiheen lisäksi halu muuttaa Italiaa kylmempään maahan.
”Pidän lumesta todella paljon! Retkeilyn ohella toinen intohimoni on roolipelien pelaaminen.”
Teksti: Marjukka Puolakka.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024
Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.