Closing Loops: pieni suuri rakennus

Kiertotaloudesta puhutaan paljon ja hyvästä syystä. Nykyinen lineaarinen talousjärjestelmä — jossa materiaaleja otetaan luonnosta ja niistä valmistetaan tuotteita käyttöön ja pois heitettäväksi — ei mahdu maapallon kantokyvyn rajoihin. Maailman tulisi siirtyä nopeasti kiertotalouteen, jossa olemassa olevia materiaaleja ja tuotteita hyödynnetään kierrättämällä ja uudelleen käyttämällä. Resurssien tehokkaampi käyttö pienentää luontoon kohdistuvaa painetta ja tuo helpotusta sekä luontokatoon että ilmastokriisiin. Onnistuessaan kiertotalous pureutuu piintyneisiin tuotannon ja kulutuksen tapoihimme ja vauhdittaa siten tarvittavaa muutosta systeemisellä tasolla. 

Mutta miten tuo siirtymä tehdään käytännössä?  

Circle Economyn Circularity Gap -raportin mukaan maailma toimii tällä hetkellä vain 7,2 prosenttisesti kiertotalouden mukaisesti. Lisäksi huolestuttavaa on, että luonnonvarojen ylikulutus kiihtyy edelleen: UNEPin mukaan luonnonvarojen kulutus kasvaa vuoden 2020 tasosta jopa 60 % vuoteen 2060 mennessä. 

Tarvitaan lisää tosielämän käytännön esimerkkejä

“Kiertotalous on megatrendi ja kiertotalousrakentaminen kantava teema tutkimuksessa, mm. meillä arkkitehtuurin laitoksella. Mutta fakta on, että tutkimus tarvitsee huomattavasti enemmän empiriaa ja kiertotalousrakentamisen konkreettisia esimerkkejä”, sanoo apulaisprofessori Antti Lehto. Hän vetää Closing Loops -hanketta, jossa suunnitellaan Helsingin kaupungille kierrätysmateriaaleja hyödyntävä varastokonsepti. Sen rakennusmateriaalit ovat perustuksia lukuun ottamatta uudelleenkäytettyjä.

“Väliaikaisia paviljonkeja on totta kai jo rakennettu kierrätysmateriaaleista ja Alankomaissa, Norjassa ja Sveitsissä on tehty jopa kantavien rakenteiden kierrätyskokeiluja. Mutta Closing Loops -konsepti tulee pysyvään käyttöön, Helsingin haastaviin sääolosuhteisiin. Voimme rakennuksen avulla kokeilla erilaisia asioita: mitä kierrätysmateriaalien käyttö tarkoittaa suunnittelulle, materiaalien hyväksyttävyydelle ja turvallisuudelle? Miten rakentamisessa vaadittavat testit voidaan läpäistä, entä miten toimii valvonta? Tavoitteena on sujuvoittaa kiertotalousrakentamisen käytäntöjä ja luoda monistettava varastokonsepti.”

Hanke on poikkeuksellisen kokonaisvaltainen. Se sai alkunsa Helsingin kaupungin järjestämästä opiskelijoiden suunnittelukilpailusta, jonka Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijat Johanna ja Markus Saarela voittivat. Jatkosuunnittelun työryhmään kuuluvat Saareloiden lisäksi Havu Järvelä sekäAntti Lehto. Sittemmin projekti on laajentunut Aallon arkkitehtuurin laitoksen ja rakennustekniikan laitoksen sekä Helsingin kiertotalouden klusteriohjelman ja Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Staran yhteiseksi tutkimus- ja oppimisalustaksi. Tarkoitus on paitsi seurata suunittelu- ja toteutusvaiheita tutkimuksellisesti myös jatkaa seurantaa käyttöön oton jälkeen. Tuolloin tietoa hankitaan rakenteiden ikääntymisestä sekä materiaalien käyttäytymisestä eri vuodenaikoina ja lämmityskausilla. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada tutkimustuloksiin pohjaavia hyviä käytäntöjä vietyä teollisiin prosesseihin saakka. Lisäksi Helsingin kaupunki tekee hankkeesta oman raporttinsa ja kehittää sen pohjalta toimintaansa. 

Hanke tekee siis kiertotaloutta todeksi paitsi yksi varasto kerrallaan myös levittämällä toimivat käytännöt kaupungin ja teollisuuden prosesseihin. Se on itseään suurempi pilottiprojekti. 

Maailman hienoin varasto

Closing Loops rakentuu Helsingin Mustikkamaalle vuoden 2025 aikana. Se tarjoaa Helsingin kaupungin ulkoliikuntapaikkojen yhteyteen varastotilaa mutta myös lämmintä tilaa kuten huoltohallin ja sosiaalitiloja, yhteensä 470 neliötä. Rakennuksen on tarkoitus olla tunnistettava ja samalla myös kaunis. Vaikka konsepti on monistettava, on jokainen varasto tietenkin oma yksilönsä —  riippuen saatavilla olevista kierrätysmateriaaleista. Ensimmäisessä rakennuksessa on hyödynnetty mm. vanhan Helsingin pääpostin ikkunoita, Malmin lentoasemalta saatuja julkisivutiiliä sekä arkkitehtipariskunta Heikki ja Kaija Sirenin suunnitteleman rakennuksen osia. 

Kaikilla materiaaleilla on edellinen elämänsä ja se saa näkyä tiettynä kollaasimaisuutena. Yhteistä on kuitenkin pieni hiilijalanjälki. Päästöjä syntyy lähinnä rakennusaikaisista kuljetuksista sekä perustukseen liittyvistä materiaaleista. 

Antti Lehto sanoo: “Tämän päivän rakentamisen tulee olla vähähiilistä, ekologista ja vähäistä luontovaikutuksiltaan. Näillä kriteereillä tarkasteltuna aika moni nykyrakennus alkaa näyttää vanhanaikaiselta.”

Voisikin perustellusti väittää, että Closing Loops edustaa huippuarkkitehtuurin uudenlaista määritelmää. Siinä materiaalit otetaan ihmisen valmiiksi rakentamasta ympäristöstä sen sijaan että nakerrettaisiin luontoa — louhimalla maa-aineksia ja metalleja tai kaatamalla puita. Pieni, kaunis varasto Mustikkamaalla saattaakin olla tulevaisuuden uutta luksusta. 

“Se on aivan varmasti maailman hienoin varasto.”

Seuraa projektin etenemistä blogista.

Lue Staran uutinen aiheesta.
Lue Business Helsingin uutinen aiheesta.

Lisätietoja:
Apulaisprofessori Antti Lehto
Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurin laitos
[email protected]
+358 50 413 4414