Parempaa ylle
Eroon pikamuodista! Voimme pukeutua paremmin, kun suunnittelemme uusiksi tekstiilien matkan valmistuksesta käyttöön ja kierrätykseen. Haluamme tehdä Suomesta vastuullisen tekstiiliteollisuuden ja muodin edelläkävijän.
Designs for a Cooler Planet -näyttely esittelee 30 hanketta kestävämmän tulevaisuuden hyväksi
Mitä on viisasta suunnitella perinnöksi seuraaville sukupolville yltäkylläisessä maailmassa?
Aalto-yliopiston Designs for a Cooler Planet -tapahtuma esittelee radikaaleja ideoita ja luovia prototyyppejä resurssiviisaus-teeman alla. Otaniemen kampusalueen näyttelyt toteutetaan syyskuun koronarajoituksia noudattaen. Verkkonäyttely ja verkkoseminaarit ovat avoimia kaikille ja kuuluvat Helsinki Design Weekin viralliseen ohjelmistoon 8.–29.9.2021.
Tule katsomaan, mitä syntyy, kun tutkijat ja suunnittelijat toteuttavat yhdessä ideoitaan kestävämmän tulevaisuuden puolesta yli tieteenalojen rajojen.
Kolme alateemaamme:
Ikuiset materiaalit
Tavoitteena on kehittää biomateriaaleja, jotka eivät ole kertakäyttöisiä vaan uusiutuvia ja loputtomasti uudelleenkäytettäviä.
Vaalitut ympäristöt
Rakentaminen kuluttaa puolet maailman luonnonvaroista. Tutkijoiden, muotoilijoiden, arkkitehtien, julkisen sektorin ja yritysten yhteistyön avulla syntyy ideoita, jotka muuttavat elinympäristöjä ja rakennusteollisuutta kestävämmiksi.
Parempaa ylle | Virtuaalinäyttely (ulkoinen linkki)
Ratkaisuja kestävämpään muotiin.
Ikuiset materiaalit | Virtuaalinäyttely (ulkoinen linkki)
Kiinnostavia biomateriaalikokeiluja.
Vaalitut ympäristöt | Virtuaalinäyttely (ulkoinen linkki)
Kestävämpiä ja houkuttelevampia elinympäristöjä.
Varaa aika Designs for a Cooler Planet näyttelykierrokselle
Koe Helsinki Design Week Aalto-yliopistolla.
Helsinki Design Week on saapunut Otaniemeen – teemana resurssiviisaus
Mitä on viisasta suunnitella seuraaville sukupolville? Ainakin luksusvärejä pelloilta, puettavia aurinkokennoja ja paljon muuta - tervetuloa kurkistamaan tulevaan!
Kurkista tulevaisuuteen! Esillä on yli kolmekymmentä Aalto-yliopiston projektia, tässä muutamia esimerkkejä:
Puuvaahtoa pakkauksiin, seiniin ja syötäväksi
Aallon tutkijoiden kehittämä puupohjainen vaahtomateriaali on kevyt, kestävä ja taipuisa sekä tietenkin uusiutuva ja biohajoava. Tulevaisuudessa se voi korvata esimerkiksi styroksin ja kuplamuovin sekä toimia rakennusten lämmöneristeenä sekä elintarviketeollisuuden raaka-aineena. Tutkijat käyttävät tekoälyä vaahdon ominaisuuksien räätälöimisessä ja uusien käyttökohteiden etsimisessä.
Ligniini – polttojätteestä tuli metsien ruskeaa kultaa
Ligniini on puun sidosaine, jonka metsäteollisuus on tähän asti polttanut energiaksi. Nyt Aallon tutkijat ovat kehittäneet yksinkertaisen ja taloudellisen tavan valmistaa pallomaisia ligniinipartikkeleita. Niillä voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita ja myrkyllisiä kemikaaleja esimerkiksi liimoissa ja pinnoitteissa. Keksintö on merkittävä paitsi ympäristön myös talouden kannalta, sillä polttamiseen verrattuna se moninkertaistaa ligniinistä saatavan tuoton.
Kompostista ja tuhkasta metsien täsmälannoitetta
Metsien lannoittaminen tehostaa merkittävästi puiden kasvua ja lisää näin sekä hiilinielua että metsänomistajien saamaa tuottoa. Aallon tutkijat ovat kehittäneet kompostista ja tuhkasta ekologisen metsien täsmälannoitteen, jossa on kaikki puiden tarvitsemat ravintoaineet ilman ympäristöä rasittavia kemiallisia prosesseja ja louhimista. Lannoitteen hiilijalanjälki onkin vain kymmenesosa verrattuna vastaavaan kemialliseen lannoitteeseen.
Autiosta autotiestä eläväksi kaduksi
Uuden rakentamisen sijaan voimme uudistaa ja herättää henkiin laiminlyötyjä kaupunkialueita. Projektissa kolkko autotie muuttuu kaduksi: autoja on edelleen, mutta jalankulkijat ja luonnon monimuotoisuus ovat etusijalla. Esimerkkikohteena on Otaniemen kampusalueella kulkeva tie, Otakaari. Arkkitehti- ja palvelumuotoiluopiskelijat tekijät käyttäjätutkimusta ja perehtyivät kävijä- ja käyttöastedataan. Tämän perusteella he ideoivat keinoja elävöittää kampusalueen sisä- ja ulkotiloja sekä nostaa tilojen käyttöastetta ja viihtyisyyttä.
Voisiko tulevaisuudessa vaatteeseen liitetyllä aurinkokennolla ladata elektroniikkaa?
Tekstiiliin liitetty aurinkokenno voi toimia virtalähteenä sensoreille tai puettavalle elektroniikalle eli älyvaatteille ilman tarvetta vaihtaa tai ladata akkuja. Kennot keräävät energiaa myös keinovalosta, ja ne kestävät pesun. Projektissa kehitetyn tekstiilimalliston prototyyppinä esitellään takki, johon on integroitu lämpötila- ja kosteusanturit sekä aurinkokennot, joista ne saavat energiansa.
Wood Wonders: esimerkkejä ilmastoystävällisestä rakentamisesta
Aallon tutkijat kehittävät puurakentamisen uusia tapoja, rakennuskonsepteja sekä puurakenteita, jotka ovat hiilineutraaleja, kierrätettäviä sekä monikäyttöisiä. Puulla on viisi kiinnostavaa vahvuutta: se varastoi hiiltä, sitoo kosteutta ja tuntuu lämpimältä, puiset rakenteet ovat pitkäikäisiä ja korjattavia ja puu on näyttävä rakennusmateriaali. Lisäksi puussa on hämmästyttäviä kemiallisia ominaisuuksia, joiden avulla voi korvata muoveja, liimoja, liuottimia tai muita ympäristölle haitallisia tuotteita.
Tule mukaan!
Designs for a Cooler Planet kuuluu Helsinki Design Weekin ja Tutkitun tiedon teemavuoden viralliseen ohjelmaan. Aalto-yliopisto on myös yksi EU:n Uuden eurooppalaisen Bauhausin kumppaneista.
#ACoolerPlanet #HelsinkiDesignWeek #NewEuropeanBauhaus #tttv21
Valitse lahjoitussumma
Lue lisää uutisia
Arts infran poikkeusaukioloajat
Poikkeusaukioloajat Arts infran työpajoilla ilmoitetaan tällä sivulla.
Tekoälyllä tuotetieto talotekniikan menestystekijäksi
Ympäristöraportointi, digitaaliset kaksoset ja tuottavuuden tuntuva nosto eivät onnistu ilman nykyistä parempaa tiedonhallintaa. Talotekniikka 2030 -tutkimusraportti ruotii nykytilanteen haasteita ja esittää ratkaisuja ja case-esimerkkejä, jotka pohjautuvat uusimman tekoälyteknologian hyödyntämiseen.
Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot
Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.