Uutiset

Eero Kontturi: Tutkijalle on tärkeintä taito sekä halu lukea ja kirjoittaa

Selluloosan materiaalikemian professori rentoutuu lukemalla tieteellisiä artikkeleita eikä tee eroa työ- ja vapaa-ajan välillä.

Eero Kontturi. Kuva: Lasse Lecklin / Aalto-yliopisto
Kuva: Lasse Lecklin / Aalto-yliopisto

Professori Eero Kontturi, mitä tutkit ja miksi?

Tutkin kasvipohjaisten materiaalien rakennetta, käyttäytymistä ja ominaisuuksia. Kasvipohjaisten materiaalien käyttö on suositeltavaa synteettisten, kuten öljypohjaisten, ratkaisujen sijaan. Olen erikoistunut etenkin selluloosan tutkimukseen. Selluloosa on rakenneosa, joka antaa kasville sen lujuuden. Lujuusominaisuuksia hyödynnetään esimerkiksi paperissa ja tekstiileissä, mutta minua kiinnostaa perustutkimus selluloosan rajapintaominaisuuksista: miten se käyttäytyy veden kanssa, miksi se reagoi niin huonosti, mitä uusia tapoja löytyy sen pinnan muokkaamiseksi. Etenkin selluloosan ominaisuudet luonnollisessa ympäristössä eli itse kasvissa ovat tärkeitä. Näiden tietojen avulla voidaan tulevaisuudessa kehittää uusia materiaaleja.

Miten sinusta tuli tutkija?

Huomasin väitöskirjaa tehdessäni, että voin rentoutua omalla ajallani lukemalla tieteellisiä artikkeleita. Myös työn ja vapaa-ajan saumattomuus on houkuttelevaa. Minulle olisi kammotus mennä aamulla töihin ja palata loppuiltapäivästä kotiin viettämään vapaa-aikaa. Kokisin, että elämäni menisi pilalle tällaisessa ristipaineessa. Olen myös tutkijavanhemmiltani saanut esimerkin tällaiseen elämäntyyliin.

Mitkä ovat urasi kohokohtia?

Ehkä parhaimpia ovat olleet lukuisat ulkomaan kokemukset, jotka tutkijanura on mahdollistanut. Tämä on klisee, mutta ulkomailla työskentelystä on hirvittävästi hyötyä: näkee erilaisia toimintatapoja, näkemykset laajenevat, ja sekä opetukseen että tutkimukseen saa uusia ideoita, kun työskentelee erilaisten ihmisten kanssa. Olen saanut työskennellä ja asua ympäri Eurooppaa – Lontoossa, Pariisissa, Wienissä – ja voinut tarjota saman kokemuksen myös perheelleni. Ystäväpiirini on täysin kansainvälinen.

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Uteliaisuus, sitkeys, korkea työmoraali – nämä kaikki ovat itsestäänselvyyksiä. Haluaisin nostaa esille taidon sekä halun lukea ja kirjoittaa. Monilla on kuva luonnontieteiden tukijoista laboratoriossa puurtavina propellipäinä, mutta kaikki tieteellinen toiminta realisoituu viime kädessä tieteellisinä julkaisuina. Tutkijan pitää jaksaa kahlata läpi tuhansia julkaisuja ammattitaidon ja näkemyksen saavuttamiseksi. Korkean profiilin lehtiin täytyy kyetä tiivistämään tekstiä sujuvasti ja ymmärrettävästi. Tästä syystä todella korkean tason tutkijat ovatkin yleensä kirjallisesti varsin sivistynyttä porukkaa.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Toivon, että saan jatkaa kuten tähänkin asti; että tutkimus ja opettaminen pysyvät ennen kaikkea hauskana toimintana. Käytännössä toivon, että rahoituksen hakeminen ja byrokraattinen työ eivät veisi liikaa aikaa tutkimukselta ja opetukselta.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Matti Rossi vastaanotti palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024

Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta
An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa

Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.
Three happy students. Photo: Unto Rautio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Siemenrahoitusta Aallon, KU Leuvenin ja Helsingin yliopiston tutkimusyhteistyön vahvistamiseen

Rahoitetut hankkeet tukevat yliopistojen strategisen kumppanuuden tavoitetta edistää vaikuttavaa ja monitieteistä yhteistyötä.