Ehdokas hakusessa? Asiantuntija antaa parhaat neuvot vaalikoneiden käyttöön
Suomalaiset ovat maailman innokkaimpia vaalikoneiden käyttäjiä, ja alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä vaalikoneet ovat jo selvästi tärkein äänestyspäätösten tietolähde.
Vaalikoneiden suosio on kasvanut vaali vaaleilta siitä lähtien, kun Yle julkaisi maailman ensimmäisen vaalikoneen 1996. Vaalikoneiden kehitys ei ole ollut yhtä vauhdikasta, vaan perusongelmat ovat pysyneet samoina, sanoo Aalto-yliopiston alumni, muotoilija Kalle Järvenpää.
”Isoimmat ongelmat ovat vaalikoneiden samankaltaisuus ja läpinäkyvyyden puute. Kun meillä on yhteiskunnan kannalta näin merkittävä työkalu, minusta on itsestäänselvyys, että sille pitäisi olla myös avoimeen koodiin perustuva vaihtoehto”, Järvenpää sanoo.
Kalle Järvenpää havahtui ”mustan laatikon” ongelmaan viitisen vuotta sitten Aalto-yliopiston kurssilla ja koodasi opiskelijatyönä avoimeen koodiin ja Ylen vaalikonedataan perustuvan Ehdokaskartan kuntavaaleja varten.
”Ehdokaskartan onnistuneen julkaisun jälkeen ajattelin, että jos yksi henkilö pystyy tähän, mitä syntyisikään isommalla porukalla.”
Nyt Järvenpää vetää Sitran rahoittamaa OpenVAA-hanketta, joka rakentaa avointa vaalikonealustaa kotimaiseen ja kansainväliseen käyttöön. Rinta rinnan hankkeen kanssa etenee vaalikonetutkija Veikko Isotalon vetämä ja Koneen Säätiön rahoittama tutkimushanke YouthVAA, joka keskittyy vaalikoneen rakentamiseen nuorille.
Nuoret pääsevät testaamaan uutta, yhdessä Allianssin kanssa tehtyä vaalikonetta eurovaaleissa 2024. Vaalikone on nuorten toiveesta videomuotoinen. Vaalikone löytyy täältä.
Kalle JärvenpääEhdokaskartan onnistuneen julkaisun jälkeen ajattelin, että jos yksi henkilö pystyy tähän, mitä syntyisikään isommalla porukalla
Järvenpää korostaa, että avoimeen koodiin perustuva alusta mahdollistaa paitsi bugien helpomman löytämisen, myös vaalikoneiden räätälöinnin erilaisten käyttäjien tarpeisiin sekä uusien toiminnallisuuksien lisäämisen.
”Nykyisissä vaalikoneissa on hukattu iso mahdollisuus. Vaalit ovat juuri se hetki, kun politiikka kiinnostaa, mutta vaalikoneet eivät hyödynnä tätä kiinnostusta. Niissä voisi olla esimerkiksi mahdollisuus laittaa kiinnostavat ehdokkaat seurantaan ja vertailla heidän päätöksiään myöhemmin vaalikoneen vastauksiin”, Järvenpää sanoo.
Suhdekiemurat selville ja useampi kone käyttöön
Miten perinteisistä vaalikoneista saisi mahdollisimman paljon irti?
Järvenpää vinkkaa käyttämään useampaa vaalikonetta ja testaamaan myös pienempien, tiettyihin teemoihin erikoistuneiden toimijoiden koneet, jos niiden aihepiirit ovat omalle päätökselle merkittäviä.
Toiseksi hän neuvoo kiinnittämään huomiota koneen seuloman ehdokkaan ja puolueen suhteeseen.
”Kannattaa ottaa selville, eroaako ehdokkaan kanta puolueen linjasta itselle tärkeissä kysymyksissä – ja onko ehdokkaalla aito mahdollisuus päästä listalta läpi.”
Kolmanneksi vaalikonetta käyttäessä on hyvä pohtia, etsiikö ehdokasta, jonka arvomaailmaan luottaa päätöksessä kuin päätöksessä vai delegaattia, jonka kanta itselle kaikkein tärkeimpiin päätöksiin on jo tiedossa.
Entä millaista vaalikonetta vaalitutkija itse haluaisi käyttää?
”Se antaisi minun valita itselleni tärkeimmät kysymykset ja jättää vastaamatta muihin. Sen lisäksi se ottaisi automaattisesti huomioon ehdokkaan ja puolueen suhteen ja sisältäisi tietoa mahdollisista koalitioista. Vaalikone osaisi myös varoittaa minua, jos minulle tärkeissä kysymyksissä on erimielisyyksiä ehdokkaan ja puolueen tai puolueen ja sen tulevan koalitiokumppanien välillä. Kone tarjoaisi myös taustatietoa monimutkaisista poliittisista kysymyksistä ja mahdollistaisi ehdokkaiden helpon vertailun”, Järvenpää sanoo.
3.6.2024 Juttuun päivitetty tieto nuorten vaalikoneen valmistumisesta. Alunperin juttu tehtiin ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja.
Lisätietoja:
Kalle Järvenpää
p. 050 357 2769
kalle@openvaa.org
@kaljarv (Instagram ja Twitter)
OpenVAA-hanketta koordinoi Kalle Järvenpää. Hanke tekee yhteistyötä Columbia Road -IT-yrityksen työntekijöiden vaalikonehankkeen kanssa. Lisäksi hankkeeseen palkataan ohjelmoijia tämän vuoden loppupuoliskolla, valmisteluvaiheen päätyttyä
Hankkeen rahoittaa Sitra ja sen ohjausryhmään kuuluu edustajia Sitran lisäksi Open Knowledge Finlandista ja YouthVAA-tutkimushankkeesta.
Rinnakkaisen, Helsingin yliopistossa toteutettavan YouthVAA-tutkimushankkeen vastuullinen johtaja on valtio-opin professori Åsa von Schoultz ja sitä koordinoi väitöskirjatutkija Veikko Isotalo. Toisena päätoimisena tutkijana toimii väitöskirjatutkija Theodora Helimäki. Tutkimusryhmään kuuluu lisäksi poliittisen psykologian tutkijoita ja digitaalisiin demokratiatyökaluihin erikoistuneita tutkijoita Åbo Akademista.
Ehdokaskartta haastaa perinteiset vaalikoneet juuri vaalien alla
Avoimeen lähdekoodiin perustuvan vaalikonesovelluksen vahvuus on läpinäkyvyys.
Lue lisää uutisia
Äänesi paljastaa enemmän kuin uskot – tutkijat kehittävät keinoja suojata puheeseen kätkeytyvää tietoa
Puheteknologiat yleistyvät vauhdilla, ja samalla kasvaa riski siitä, että ääni paljastaa arkaluonteista tietoa terveydestä, taustoista tai mielipiteistä. Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät keinoja mitata ja rajoittaa sitä, mitä kaikkea puheesta voidaan päätellä.
Aallon vuosi 2025: Kvanttihyppyjä, luovia loikkia ja ratkaisuja parempaan elämään
Kasvua, teknologiaa ja teollisuuden uudistumista, ihmislähtöisiä ratkaisuja, terveys ja arjen hyvinvointi sekä hauskaa arkea ja toimivia yhteisöjä.
Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla
BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.