Elokuvatutkimuksen perusteella moraalinen pohdinta näkyy aivojen aktiivisuudessa ja silmien liikkeissä
Sosiaalineurotieteen tutkijat pyrkivät selvittämään samankaltaisuuden vaikutuksia näyttämällä koehenkilöille My sister’s keeper –elokuvaa ja pyytämällä heitä ottamaan katsoessaan elinluovuttajasiskon tai sairaan siskon näkökulman. Koehenkilöiden aivojen prosessointia mitattiin toiminnallisella magneettikuvauksella, ja samanaikaisesti toteutettiin katseanalyysi eli seurattiin katsojan silmien liikettä laitteessa.
”Toisen henkilön näkökulman ottaminen on yleisesti ottaen tärkeää yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. Sen avulla pystytään vähentämään ennakkoluuloja ja helpottamaan empatian kehittymistä. Halusimme saada selville, miten näkökulman ottaminen ja vaihtaminen näkyvät aivojen aktiivisuudessa ja katseanalyysissä”, sanoo tutkijatohtori Mareike Bacha-Trams.
Tutkimukseen osallistui 30 naista, joille näytettiin elokuvasta 25 minuuttiin lyhennettyä pätkää, havainnoiden elokuvaa eri näkökulmien valossa. Elokuvassa on moraalinen ristiriitatilanne, missä toinen siskoista kieltäytyy luovuttamasta elintä syöpään sairastuneelle siskolleen.
Elokuvan aluksi tutkijat kertoivat koehenkilöille, että elokuvan siskokset olivat joko biologisia sisaruksia tai nuoremman siskon tulleen adoptoiduksi perheeseen jo vauvana.
”Kun koehenkilö katsoi elokuvaa elinluovuttajasiskon näkökulmasta, hänellä aktivoituivat moraalisen ajattelun aivoalueet. Kun katsoja taas asettui sairaan siskon kenkiin, hänellä aktivoitui enemmän aivoalueita, joiden on havaittu osallistuvan empatiaan, myötäelämiseen. Aivoalueita voidaan ottaa joustavasti käyttöön tarpeen mukaan”, sanoo professori Iiro Jääskeläinen.
Katsojan oletus elinluovuttajan ja sairaan siskon biologisesta sisaruudesta vahvisti eroja aivojen aktivaatiossa ja katseanalyysissä eri näkökulmien välillä.
”Katseanalyysin perusteella taas havaittiin, että kun koehenkilö katsoo elokuvaa elinluovuttajasiskon näkökulmasta, hän katsoo kumpaakin päähenkilöä enemmän kuin sairaan siskon näkökulmasta elokuvaa seuraava”, sanoo Mareike Bacha-Trams.
Samalla kaikki koehenkilöt katsoivat enemmän sairasta siskoa kuin elinluovuttajasiskoa.
”Sairas sisko on myötätunnon kohde. Hänen eleidensä, kasvonilmeidensä ja kehonkielensä seuraaminen synnyttää empatiaa”, Mareike Bacha-Trams lisää.
Mareike Bacha-Trams on saanut hiljattain Marie Skłodowska-Curie –rahoituksen ja Koneen säätiön apurahan tutkimustaan varten. Kumpikin rahoitus on kolmevuotinen. Mareike Bacha-Trams siirtyy kesällä Helsingin yliopiston tutkijaksi ja aikoo tutkia muun muassa valeuutisia neurotieteen näkökulmasta. Mareike Bacha-Trams jatkaa myös sosiaalisen neurotieteen tutkimusta siitä, kenet koehenkilö pelastaisi kun hänelle näytetään kahta samankaltaista kasvokuvaa. Toinen kuvista muistuttaa häntä itseään.
Lisätietoa:
Artikkeli: Social perspective-taking shapes brain hemodynamic activity and eye movements during movie viewing
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutkijat kehittivät infrapunasensoreista aiempaa herkempiä
Uuden teknologian uskotaan olevan suoraan integroitavissa esimerkiksi itseohjautuviin autoihin.
Aallon vuosi 2024: Avaruustutkimusta uusilla taajuuksilla, rakkauden aivokuvia, kaupunkivihreää ja paljon muuta
Aalto-yliopiston vuosi 2024 piti sisällään innovaatioita, inspiraatiota ja roppakaupalla radikaalia luovuutta – tässä katsaus siihen.
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.