Uutiset

Ennakkoasenteemme näkyvät aivokuvissa

Julkaistu:
Elokuvakatsojille tehty funktionaalinen magneettikuvaus osoitti, että samankaltaisia kohtaan tunnetaan enemmän empatiaa.
Unconscious bias arrises from in-group favouritism
Toiminnallinen magneettikuvaus paljastaa sisäryhmän suosinnan ja ulkoryhmän syrjinnän. Kuva: Aalto-yliopisto.

Ihmiset suosivat luonnostaan kaltaisiaan eli ryhmät alkavat spontaanisti noudattaa sisäryhmän suosintaa. Sillä on myös kääntöpuolensa: ihmiset ovat luonnostaan ennakkoluuloisia erilaisia ihmisiä kohtaan. Tätä vastakkaista ilmiötä kutsutaan ulkoryhmän syrjinnäksi. Aalto-yliopiston tutkijat tarkastelivat neurotieteen tutkijoita kiinnostavaa ilmiötä elokuvan ja toiminnallisen magneettikuvauksen (fMRI) avulla. Tutkimus keskittyi tarkastelemaan erityisesti niitä aivojen alueita, joiden tiedetään aiempien tutkimusten perusteella aktivoituvan, kun havainnoimme sisä- ja ulkoryhmään kuuluvia ihmisiä.

Elokuvantekijä ja tohtoriopiskelija Mamdooh Afdile editoi 20 minuutin version Priest – Papin tarina -elokuvasta tutkiakseen tarkemmin homo- ja heteroseksuaalisten miesten asenteita seksuaalisesti samalla ja eri tavoin suuntautuneita kohtaan.

”Jos sosiaalisesta ympäristöstä saatu tieto voi aiheuttaa suosimista tai syrjintää, sama ilmiö pitäisi olla nähtävissä myös katsojan suhteessa elokuvan näyttelijöihin”, Afdile sanoo.

Tutkimuksessa yhdistettiin ensimmäistä kertaa elokuvaan subliminaalista eli piiloviestintää, jonka aikana mitattiin alitajuisia aivoaktivaatioita. Tämä toteutettiin siten, että osallistujille väläytettiin päänäyttelijän kasvokuvaa yhdessä muiden kuvien kanssa yhteensä 40 sekunnin ajan ennen elokuvan katsomista ja sen jälkeen.

image from paper
Osallistujille väläytettiin päänäyttelijän kasvokuvaa yhdessä muiden kuvien kanssa yhteensä 40 sekunnin ajan ennen elokuvan katsomista ja sen jälkeen. Kuva: Mamdooh Afdile.

Vaikka katselija ei voinut huomata, että hänelle väläytettiin ihmiskasvoja – puhumattakaan siitä, että hän olisi tietoisesti ehtinyt tunnistamaan kuvan henkilön – fMRI paljasti, tunsiko hän kuvan henkilöä kohti sisäryhmän suosintaa tai ulkoryhmän syrjintää.

Elokuvan ensimmäisen 10 minuutin aikana päähenkilön vihjataan olevan rakastumaisillaan naiseen. Tasan 10 minuutin kohdalla päähenkilön käytös muuttuu, ja katsoja ymmärtää, että pappi onkin homoseksuaali. Koska seksuaalista suuntautumista ei näe ihmisen kasvoilta, tutkimukseen osallistuneiden 14 homoseksuaalisen ja 15 heteroseksuaalisen miehen ennakkoasenne päähenkilöä kohtaan riippui täysin siitä, mitä he tiesivät kussakin tilanteessa elokuvan henkilöstä.

Sisäryhmän suosinta ja ulkoryhmän syrjintä eivät tutkimuksen mukaan ole symmetrisiä. Tutkimuksessa toteutetun kyselyn ja mitatun reaktioajan perusteella heteroseksuaaliset miehet samastuivat vahvemmin näyttelijän kasvokuvaan ennen elokuvaa. Samastuminen heikentyi hieman elokuvan jälkeen, kun koehenkilöt tiesivät papin olevan homoseksuaali. Samastuminen väheni elokuvan aikana kuitenkin vain vähäisesti suhteessa aivojen vahvaan aktivoitumiseen ennen elokuvaa. Homoseksuaalisten koehenkilöiden tulokset olivat päinvastaisia; elokuvan loppuosan aikana heidän aivoissaan aktivoituivat vahvasti sisäryhmän suosintaa ja empatiaa edustavat alueet.

”Tutkimus osoittaa, että ennakkoasenteet eivät muodostu pelkästään ulkoisten ominaisuuksien perusteella. Yhdistämällä elokuvatutkimusta alitajuisten aivoaktivaatioiden mittaamiseen voimme tarkastella ennakkoluuloja ja alitajuisia aivoaktivaatioita ihan uudella tavalla”, sanoo Afdile.

Tutkimustulokset julkaistiin Social Cognitive and Affective Neuroscience -lehdessä 17. huhtikuuta.

Lisätietoa:

Artikkeli: Contextual knowledge provided by a movie biases implicit perception of the protagonist, https://doi.org/10.1093/scan/nsz028

Mamdooh Afdile
Tohtoriopiskelija
Aalto-yliopisto
[email protected] 
puh. 046 922 8880
Huom. yhteydenotot englanniksi

Iiro Jääskeläinen
Professori
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 560 9503

Mikko Sams
Professori
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 521 5739

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ryhmä ihmisiä poseeraa amfiteatterin suurilla kivirapuksilla. Rakennuksen takana on suuret ikkunat ja vihreä katto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon vuosi 2024: Avaruustutkimusta uusilla taajuuksilla, rakkauden aivokuvia, kaupunkivihreää ja paljon muuta

Aalto-yliopiston vuosi 2024 piti sisällään innovaatioita, inspiraatiota ja roppakaupalla radikaalia luovuutta – tässä katsaus siihen.
Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Matti Rossi vastaanotti palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024

Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta
An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa

Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.