EU myönsi 4 miljoonaa euroa konenäön ja biosynteesin mullistavaan tutkimukseen
Jaakko Lehtinen (vasemmalla) on myös aktiivisesti mukana Suomen tekoälykeskus FCAI:n toiminnassa. Professori Jan Deska työskenteli ennen Aaltoa tutkijana Intiassa ja Ruotsissa ja professorina RWTH Aachenin ja Kölnin yliopistoissa Saksassa. Kuva: Matti Ahlgren ja Lasse Lecklin / Aalto-yliopisto
Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt noin kahden miljoonan euron ERC Consolidator Grant -rahoitukset professori Jaakko Lehtiselle ja professori Jan Deskalle. Rahoitus on tarkoitettu urallaan jo edenneille, erityisen lupaaville tutkijoille. Hakijoita oli kaikkiaan 2453, joista 301 eli noin 12 prosenttia sai rahoituksen. Rahoituksen kesto on viisi vuotta.
Professori Jaakko Lehtinen keskittyy Learning Pixel-Perfect 3D Vision and Generative Modeling (PIPE) –hankkeessa tietokonenäön, koneoppimisen ja fysiikkaan pohjautuvien mallien yhdistämiseen. Hänen tavoitteensa on muun muassa kehittää tietokonenäköä niin, että se pystyisi tulkitsemaan maailmaa kuvien pohjalta samaan tapaan kuin ihmiset ja eläimet. Tutkimus voi auttaa esimerkiksi kehittämään entistä toimivampia, erilaisiin ympäristöihin sopeutuvia robotteja. Lehtisen ja hänen ryhmänsä työ voi myös mullistaa elokuvien ja pelien kolmiulotteisten maailmojen luomisen, joka on nykyään hyvin työlästä, kallista ja hidasta.
”Jos tässä kaikessa onnistutaan, se tulee olemaan jotain aivan ennennäkemätöntä”, Lehtinen sanoo.
Räätälöityjä biotuotantolaitoksia
Entsyymit ovat luonnon omia katalyyttejä, jotka nopeuttavat kemiallisia reaktioita. Biosynteesi taas on elävissä eliöissä tapahtuva biokemiallinen tapahtuma, jossa uusia yhdisteitä syntyy yksinkertaisemmista lähtöaineista.
Professori Jan Deska kehittää Artificial Enzyme Modules as Tools in a Tailor-made Biosynthesis (ABIONYS) hankkeessa ei-luonnollisia entsyymimoduuleja. Niiden avulla elävät eliöt saadaan suorittamaan biosynteettisesti kemiallisia reaktioita, joita ei löydy luonnosta. Muokkaamalla luonnon mikrobeja on mahdollista korvata perinteisiä kemian teollisuuden menetelmiä täysin uudenlaisilla luontoystävällisillä biotuotantolaitoksilla; eräänlaisilla räätälöidyillä solutehtailla.
Deskan tavoitteena onkin romuttaa rajanveto kemiallisen ja biosynteesin välillä.
”Moni suurista globaaleista haasteistamme ratkeaa vain, jos tiede antaa nopeasti työkaluja kemiallisen arvoketjun uudistamiseen – biopohjaisten materiaalien ja uusien, resurssitehokkaiden tuotantoalustojen avulla”, Deska sanoo.
Lisätietoja:
Professori Jaakko Lehtinen
[email protected]
Professori Jan Deska
[email protected]
Lue myös:
Jaakko Lehtinen: Jos tässä kaikessa onnistutaan, se tulee olemaan jotain aivan ennennäkemätöntä
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.