EU rahoittaa lähes 20 miljoonalla eurolla konsortiota tulevaisuuden tutkatutkimuksessa
Euroopan puolustusrahasto (European Defence Fund, EDF) on Euroopan komission lippulaivahanke, jonka tavoitteena on edistää eurooppalaista puolustusyhteistyötä tukemalla kilpailukykyisiä yhteistyöhankkeita. Nyt EDF on valinnut rahoitettavaksi 61 yhteistä puolustusalan tutkimus- ja kehityshanketta, joiden EU:n tuki on yhteensä lähes 1,2 miljardia euroa.
Valituilla ehdotuksilla EDF tukee korkealuokkaisia puolustuskykyprojekteja, kuten seuraavan sukupolven lentohävittäjiä, panssarivaunuja ja laivoja, kriittisiä puolustustekniikoita, tekoälyn, puolijohteiden, mikroelektroniikkasuunnittelun, avaruuden, kvanttiteknologian ja kyberturvallisuuden kehitystyötä.
ARTURO-hanketta toteuttavaan konsortioon osallistuu 23 eri organisaatiota useista eri valtioista. Aalto-yliopiston lisäksi Suomesta on mukana Aallon pitkäaikainen mikrosuunnittelun yhteistyökumppani CoreHW sekä strateginen kumppani Saab. Rahoitus on kolmivuotinen.
”ARTURO-konsortion tavoitteena on tutkia tulevaisuuden sensoreita tutkateollisuudessa. Projekti tukee Euroopan tavoitetta päästä yhdeksi mikrosirujen valmistajaksi tulevaisuudessa. Me Aalto-yliopistossa keskitymme mikroelektroniikkaan ja integroitujen piirien tutkimustyöhön tutkien sisällä, professori Jussi Ryynänen kertoo.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024
Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.