He muuttivat suomalaisen muodin 2020-luvulla
3D-vaatteet, Black Lives Matter, unisex, puettava teknologia, kehopositiivisuus —2020-luvulla on käynnissä muodin uudenlaisesta politisoitumisesta ja digitalisoitumisesta johtuva murros. Muodin odotetaan ottavan kantaa ja muuttavan maailmaa, se on luovan ja kriittisen ajattelun areena, jossa suunnittelijalla on keskeinen rooli. 2020-luku on ravistellut muodin kenttää myös Suomessa. Mutta ketkä muuttavat suomalaisen muodin kenttää juuri nyt ja miten?
Designmuseossa avautuva ja Aalto-yliopiston professori Annamari Vänskän kuratoima Intiimin kosketus tutkii vaatteen ja kehon intiimiä suhdetta seitsemän temaattisen kokonaisuuden avulla. Näyttely osoittaa, kuinka syvällisesti muoti ja vaate kietoutuvat ihmisyyden määrittelyyn 2020-luvulla. Samalla se päivittää myös käsityksemme vaate- ja asustesuunnittelusta. Esillä on 40 Suomeen kytkeytyvän vaatesuunnittelijan, taiteilijan tai brändin tuotteita ja teoksia.
Muodin ja taiteen välimaasto: Venla Elonsalo & Sasu Kauppi
Muodin ja taiteen yhdistäminen on muodostunut uuden suomalaisen muodin tavaramerkiksi. Nykymuoti laajentuu vaatteesta tilaan, ja se voi olla esimerkiksi taideinstallaatio. Muoti on lähellä maalaustaidetta ja kuvanveistoa tai se voi olla osa fantasiakulttuuria. Näyttelyssä on teoksia, joissa varsinaista fyysistä vaatetta ei ole lainkaan, kuten Sasu Kaupin valon ja äänen varaan rakennettu installaatio tai veistoksellisia vaatteita kuten Hyerés Festival 2020 finalistin Venla Elonsalon vaatteet, joihin on rakennettu valtavia teddykarhuja ja muita eläinhahmoja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen vastuullisuus: Ervin Latimer, Ville Pölhö & Henna Lampinen
”Ekologinen vastuullisuus on Suomessa nykyään jo itsestäänselvyys ja se on integroitu hyvin osaksi bränditoimintaa”, toteaa näyttelyn kuraattori professori Annamari Vänskä. ”Sosiaalinen ja kulttuurinen vastuullisuus kuten kehopositiivisuus tai monimuotoisuuden ja syrjimättömyyden esiin tuominen ovat keinoja suunnittelijalle erottua ja profiloitua. Niiden kautta rakennetaan arvomaailmaa ja luodaan yhteisöä ja yhteisöllisyyttä.”
Näyttelyssä esillä olevat Vuoden 2020 nuoren suunnittelijan Ervin Latimerin vaatteet elävät käyttäjänsä vartalon ja koon mukaan. Latimer on koko malliston luomisen prosessissa malleista valokuvaajiin antanut tilaa ihmiselle, joita perinteisen muodin kuvastoissa harvemmin nähdään. Ville Pölhö taas on tutkinut mallistossaan miesten seksuaalisten alakulttuurien vaikutusta miesten muotiin ja pukeutumiseen. Henna Lampinen pyrkii puolestaan murtamaan muodissa edelleen vallitsevaa laihuuden ideaalia. Hänen mallistonsa muusa on rehevä keho.
Unisex: Nomen Nescio
Unisex eli sukupuolineutraalit vaatteet ovat yksi 2000-luvun iso kansainvälinen ilmiö. Tuotetta tai sen asiakaskuntaa ei määrittele sukupuoli vaan ennemminkin käyttäjänsä tyyli ja kiinnostuksen kohteet. Suomessa sukupuolineutraalin pukeutumisen helsinkiläiseen katukuvaan jalkauttanut brändi on vuonna 2013 perustettu Nomen Nescio. Alun perin graafikkojen ja arkkitehtien suosima, kokonaan mustiin graafisesti leikattuihin mallistoihin keskittynyt Nomen Nescio on kasvanut tasaisesti ja vaatettaa tänä päivänä hyvin monenlaisia ihmisiä.
Muoti viestintävälineenä: Fabricant
Digitaalisista kanavista, kuten Instagramista on tullut tärkeimpiä muodin kommunikaation välineitä. Media myös muokkaa sitä, miten muoti ymmärretään. Suomalais-hollantilainen Fabricant tekee vain digitaalisia vaatteita. Huippumuotitalojen kanssa yhteistyötä tekevä yritys tekee virtuaalimaailmoissa käytettäviä 3D-vaatteita, joiden yksityiskohdat on animoitu realistisesti. Lisäksi Fabricant tekee mallinnoksia ja toimii digimuotiin erikoistuneena luovana toimistona.
”Käynnissä oleva murros tarjoaa suomalaisille muodin alan toimijoille paljon kansainvälisiä mahdollisuuksia. Meillä ei ole historian painolastia vaan olemme
tottuneita hyödyntämään teknologiaa ja digitaalisuutta sekä tekemään asioita uudella tavalla.” Vänskä toteaa. ”Sen lisäksi, että meillä on valtava potentiaali luovassa osaamisessa, esimerkiksi näyttelyssä mukana olevat Oura ja Suunto ovat globaalisti tunnettuja ja arvostettuja brändejä.”
Mukana ”Intiimin kosketus” -näyttelyssä:
Rolf Ekroth, Venla Elonsalo, The Fabricant, Leevi Ikäheimo, Image Wear, Anna Isoniemi, Juslin/Maunula, Lauri Järvinen, Sasu Kauppi, Heidi Karjalainen, Jarno Kettunen, Maria Korkeila, Emilia Kuurila & Sofia Okkonen, Laivi, Henna Lampinen, Ervin Latimer, Matti Liimatainen, Marimekko, Moodmetric, Teemu Muurimäki, Myontec, NaNi, Aapo Nikkanen, Nomen Nescio, Oura, Paintings, Daniel Palillo, Ville Pölhö, Amina Saada, Heli Salomaa, Sami Samaledtin & Timur Samarskiy, Antonina Sedakova, Anna Semi, Suunto, Autuas Ukkonen, Wildkind Kids, Vyner Articles
Kuratointi: Professori Annamari Vänskä, väitöskirjatutkija Natalia Särmäkari ja tutkijatohtori Jenni Hokka. Intiimin kosketus on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa hanketta Intiimiys datavetoisessa kulttuurissa (IDA)
8.10.2021 – 13.3.2022 ”Intiimin kosketus”
Designmuseo, avoinna talvikaudella ti 11-20, ke-su 11-18, ma suljettu
Lue lisää uutisia
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.