Historian yhdeksännellä Taloudenpuolustuskurssilla analysoitiin hallitusohjelmaa

Aalto EE:n ja Helsingin Sanomien järjestämä, akateemisen maailman johtavia asiantuntijoita, talouselämän vaikuttajia ja poliitikkoja yhteen kokoava tapahtuma Taloudenpuolustuskurssi pidettiin keskiviikkona 4. lokakuuta jo yhdeksännen kerran. Kauppakorkeakoulun asiantuntemusta tilaisuudessa edustivat laskentatoimen professori Teemu Malmi, taloustieteen professori ja Helsinki GSE:n akateeminen johtaja Otto Toivanen, sekä omistajuuden professori Samuli Knüpfer. 

Taloudenpuolustuskurssin tavoitteena on alusta asti ollut lisätä poliitikkojen ymmärrystä taloudesta ja yritystoiminnan lainalaisuuksista, sillä heidän päätöksillään on merkittäviä vaikutuksia sekä Suomessa toimivien yritysten toimintaedellytyksiin että kansantalouteen.

Yrityksillä keskeinen rooli hyvinvoinnin rakentamisessa

Tilaisuuden avauspuheenvuorossa professori Teemu Malmi kysyi, missä meidän täytyy onnistua, jotta turvamme Suomen suotuisan talouskehityksen. Hän totesi, ettei talous ole itseisarvo, vaan väline, mutta erittäin keskeinen väline hyvinvointimme rakentamisessa. 

”Terve kansantalous ja kukoistava yritystoiminta mahdollistavat panostukset ja investoinnit soteen, sivistykseen, kulttuuriin ja maanpuolustukseen”, Malmi sanoi.

Malmin mukaan vallitsee varsin laaja yhteisymmärrys Suomen roolista pienenä avotaloutena, joka on riippuvainen globaalista talouskehityksestä ja jonka vauraus rakentuu pitkälti sitä kautta, että Suomesta vietävät tuotteet ja palvelut ovat kansainvälisillä markkinoilla kilpailukykyisiä. Koska Suomessa toimivien yritysten on vaikea kilpailla halvalla työvoimalla, kilpailukykyä tulee hakea innovaatioista, jotta voimme säilyttää nykyisen kaltaisen elintason.

”Yliopistoissamme tehtävä huippututkimus muuttuu innovaatioiksi ja taloudelliseksi hyvinvoinniksi vasta silloin, kun yritykset muokkaavat keksinnöistä tuotteita ja palveluita, joita ne onnistuvat myymään kansainvälisillä markkinoilla. Yritysten rooli keksintöjen muuttamisessa kaupalliseksi toiminnaksi ja innovaatiotoiminnan merkitys Suomelle ovatkin ekonomistien keskuudessa äärimmäisen vähän kiisteltyjä faktoja”, Malmi sanoi.

Hallitusohjelmaan kirjatuissa yritysten toimintaedellytyksiä parantavissa tavoitteissa ja toimenpiteissä olisi Teemu Malmin mukaan välttämätöntä onnistua, sillä ilman innovaatioita ja menestyvää yritystoimintaa ei pidemmän päälle ole hyvinvointivaltiotakaan.

Positiivisena näkymänä Malmi nosti esille suomalaisten startup-yritysten saaman rahoituksen, joka ylsi vuonna 2022 jo lähes 1,8:an miljardiin euroon. Näiden aloittelevien innovatiivisten yritysten merkitys koko Suomen kansantalouden kannalta on vielä melko pieni, mutta niiden toimintaedellytysten eteen pitäisi tehdä kaikki mahdollinen. Erityisesti osaavan työvoiman satavuuteen tulisi nopeasti löytää ratkaisuja, jottei työvoiman heikko saatavuus pysy esteenä yritysten ja Suomen talouden kasvulle.  

Panostukset koulutukseen edistävät innovaatiovetoista talouskasvua

Professori Otto Toivanen analysoi omassa puheenvuorossaan valtion roolia innovaatiovetoisen talouskasvun luomisessa. Hyvinvoinnin kasvu tulee tuottavuuden kasvusta ja tuottavuuden kasvu puolestaan uusien asioiden ja/tai toimintatapojen keksimisestä ja niiden laajamittaisesta käyttöön ottamisesta. Ilman osaavia, innovointiin kykeneviä ihmisiä ei synny innovaatioita, eikä hyvinvointi lisäänny. 

Toivasen mukaan valtiovallan kannattaa keskittyä asioihin, jotka edistävät innovaatioiden syntyä ja joissa sillä on keskeinen suhteellinen etu. Näitä ovat panostukset koulutukseen, oikean toimintaympäristön luomiseen, osaavien ihmisten “luonnollisen kasautumisen” edistämiseen, sekä tiedon keräämiseen ja jakamiseen. 

Valtiovallan tulisi myös tukea toimintaa, jossa yhteiskunnallisen tuoton suhde yksityiseen tuottoon on korkea. Toivanen nosti esille esimerkkejä valtion toimista, joilla edistetään tai hidastetaan markkinoiden toimintaa ja innovaatioita, mutta joihin ei suoraan tarvita valtion rahoitusta. Esimerkiksi vahva kilpailuviranomainen olisi Toivasen näkemyksen mukaan erityisen tärkeä Suomen kaltaisessa maassa, koska esimerkiksi 2000-luvulla toteutuneet terveyspalveluyritysten yrityskaupat ovat johtaneet palvelujen hintojen nousuun 20 prosentilla ilman suotuisaa vaikutusta niiden laatuun. Toinen esimerkki koski patentteja, joiden omistusoikeudet siirrettiin vuosia sitten useissa maissa, Suomi mukaan lukien, yliopistojen työntekijöiltä yliopistoille. Muutoksen seurauksena henkilökohtaiset kannustimet vesittyivät ja patenttien määrä väheni selvästi, mikä nakersi mahdollisuuksia uusille innovaatioille.

Suomessa tarvitaan ideoita, uskallusta ja rahaa

Professori Samuli Knüpferin tehtävänä oli arvioida neljän kansanedustajan, Perussuomalaisten Miko Bergbomin, SDP:n Elisa Gebhardin, Vasemmistoliiton Minja Koskelan ja Kokoomuksen Ville Väyrysen esittämiä toimia yritysten kasvun edistämiseksi.

Knüpferin mukaan Suomessa tarvitaan erityisesti ideoita, uskallusta ja rahaa. Kansanedustajien esittämistä keinoista hän kannatti panostuksia ulkomaisen työvoiman houkuttelemiseen ja Suomessa pitämiseen. Myös ehdotukset toimista, joilla yrityksiä helpotetaan palkkaamaan uutta työvoimaa, saivat Knüpferiltä kannatusta.

Taloudenpuolustuskurssin järjestivät yhteistyössä liikkeenjohdon valmennus- ja kehittämispalveluja globaalisti tarjoava Aalto University Executive Education and Professional Development (Aalto EE) ja Helsingin Sanomat. Yhteistyökumppaneina olivat Suomen Ekonomit, Tekniikan Akateemiset ja Työeläkeyhtiö Elo. 

Taloudenpuolustuskurssin verkkosivut: https://taloudenpuolustuskurssi.fi/