Uutiset

Itsejärjestäytyneitä nanorakenteita voidaan hallita valikoidusti

DNA:n itsejärjestäytyminen mahdollistaa plasmonisten metamolekyylien optisten ominaisuuksien hallinnan aivan uudella tavalla.
Plasmoniset metamolekyylit. Kuva: Marco Tripodi.

Plasmonisilla nanohiukkasilla on ominaisuuksia, jotka perustuvat niiden rakenteisiin ja suhteelliseen sijaintiin toisiinsa nähden. Tutkijat ovatkin nyt kehittäneet helpon tavan käsitellä plasmonisten nanorakenteiden optisia ominaisuuksia, jotka ovat vahvasti riippuvaisia niiden avaruudellisesta järjestäytymisestä.

Plasmoniset nanohiukkaset voivat muodostaa rykelmiä, plasmonisia metamolekyylejä, jotka sitten ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Nanohiukkasten rakenteiden muuttamista voidaan hyödyntää metamolekyylien ominaisuuksien muuttamisesta hallitusti.

”Haasteena on saada rakenteet muuttamaan geometristä järjestäytymistään hallitulla tavalla ulkoisten ärsykkeiden avulla. Tässä tutkimuksissa rakenteet ohjelmoitiin muuttamaan muotoaan säätämällä pH:ta”, apulaisprofessori Anton Kuzyk Aalto-yliopistosta kertoo.

Ohjelmoitavien DNA-lukkojen hyödyntäminen

Tutkimuksessa plasmoniset metamolekyylit oli varustettu pH-herkillä DNA-lukoilla. DNA-lukot voidaan helposti ohjelmoida toimimaan tietyillä pH-alueilla. Metamolekyylit voivat olla joko lukitussa tilassa, kun pH-arvo on matala, tai relaksoituneessa tilassa, kun pH-arvo on korkea. Kummankin tilan optiset vasteet ovat hyvin erilaisia. Näin ollen voidaan luoda systeemejä, jotka perustuvat useiden erityyppisten plasmonisten metamolekyylien toimintaan, sillä kukin tyyppi on suunniteltu vaihtamaan tilaansa tietyssä pH-arvossa. 

Tätä mahdollisuutta ohjelmoida nanorakenteita tietyn toiminnon suorittamiseksi ainoastaan tietyllä pH-alueella voidaan soveltaa sellaisten nanolaitteiden ja älykkäiden nanomateriaalien alalla, jotka perustuvat räätälöityjen optisten toimintojen hyödyntämiseen.

Plasmonisten metamolekyylien aktiivinen hallinta on lupaava keino kehittää antureita, optisia kytkimiä, muuntimia ja vaiheensiirtimiä eri aallonpituuksilla. Tulevaisuudessa pH-herkkiä nanorakenteita voitaisiin hyödyntää lääkkeiden hallitun annostelun kehittämisessä.

Tutkimuksen suorittivat Anton Kuzyk Aalto-yliopistosta, Maximilian Urban ja Na Liu Max Planck Institute for Intelligent Systems -tutkimuslaitoksesta ja Heidelbergin yliopistosta sekä Andrea Idili ja Francesco Ricci Rooman Tor Vergata -yliopistosta.

Lisätietoja:

Anton Kuzyk
Apulaisprofessori
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 443 0492

Artikkeli: Selective control of reconfigurable chiral plasmonic metamolecules

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

The picture shows the School of Business main building on Ekonominaukio 1, Espoo, Finland.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kauppakorkeakoulun tutkijat ovat päässeet jakamaan asiantuntemustaan monissa kansainvälisissä medioissa

Syksyn 2024 aikana Kauppakorkeakoulu oli esillä useissa julkaisuissa, jotka tavoittavat yhteensä yli 14,2 miljoonaa potentiaalista lukijaa.
Aalto-yliopisto Juniorin työpaja
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Maa- ja vesitekniikan tuki lahjoittaa 250 000 euroa Aalto-yliopisto Juniorille

Aalto-yliopiston pitkäaikainen tukija Maa- ja vesitekniikan tuki lahjoittaa Aalto-yliopisto Juniorille 250 000 euroa. Lahjoitus kohdennetaan veteen ja vesitekniikkaan liittyvien työpajojen kehittämisen ja skaalaamiseen.
Regulaation-vaikutus-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

EU-regulaatio lisää talotekniikka-alan kysyntää mutta luo myös haasteita

Aalto-yliopiston professori Risto Kososen esitys Talotekniikka 2030 -tulosseminaarissa syyskuussa oli silmiä avaava. EU:n ympäristötavoitteiden saavuttaminen rakennetussa ympäristössä vaatii panostuksia, joiden mittakaava alkaa vasta nyt hahmottua. Talotekniikka-alalle tämä on suuri mahdollisuus mutta samalla haaste, johon valmistautumiselle alkaa olla kiire.
Avoin rakentaminen ja TATE-projektinjohto: Tulevaisuuden toimintamallit testiin
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoin rakentaminen ja TATE-projektinjohto: Tulevaisuuden toimintamallit testiin

Tavanomaiset projektimallit eivät ota huomioon talotekniikan kasvanutta merkitystä rakentamisessa. Talotekniikka 2030 -tutkimus ehdottaa avointa rakentamista ja taloteknistä projektinjohtourakkaa soveltavaa uutta toimintamallia. Se voisi parantaa hankkeiden kannattavuutta, lisätä työn mielekkyyttä ja vähentää laatuhaasteita.