Jäteveden ravinteiden talteenotolla säästetään luontoa ja tuotetaan kierrätyslannoitetta
Jätevedet sisältävät suuria määriä typpeä ja fosforia, jotka ovat arvokkaita ravinteita. Aalto-yliopistossa kehitetyn NPHarvest-prosessin avulla nämä ravinteet voidaan ottaa talteen siten, että syntyy lannoitteeksi soveltuvaa puhdasta ammoniumsulfaattiliuosta sekä fosfori- ja kalsium-pitoista sakkaa. Prosessin avulla saadaan näin tuotettua lannoitetta samalla säästäen energiaa ja luonnonvaroja jäteveden ravinteita kierrättämällä.
Ravinteiden talteenotto tapahtuu kalvosuodatustekniikan avulla
Prosessi toimii siten, että ensin jätevesi saostetaan kemiallisesti hyödyntäen teollisuuden sivuvirtana syntyvää kalkkisuodinpölyä. Saostuksessa saadaan jäteveden fosfori talteen. Typen erottaminen ammoniummuodossa perustuu vain kaasua läpäisevän kalvon hyödyntämiseen. Tässä prosessissa käsiteltävän jäteveden korkea kiintoainepitoisuus ei aiheuta ongelmia kuten tavallisesti kalvosuodatustekniikkaan tai ammoniakin strippaukseen perustuvissa menetelmissä.
NPHarvest-prosessin avulla ravinteiden talteenotto tapahtuu osana normaalia jätevedenpuhdistusprosessia. Prosessi soveltuu jätevesille, joissa on ravinteita enemmän kuin tavanomaisessa yhdyskuntajätevedessä. Tällaisia ovat esimerkiksi biokaasulaitosten rejektivedet, erilliskerätty virtsa sekä sako- ja umpikaivoliete. NPHarvestin tekniikka on osoitettu toimivaksi aidoissa ympäristöissä toteutetuissa koeajoissa.
Prosessista taloudellista hyötyä maataloudessa ja jätevedenpuhdistamoilla
Prosessia voidaan hyödyntää kaupallisesti esimerkiksi maataloudessa, sillä koko Suomen lannoitetarve voitaisiin saavuttaa keräämällä talteen biomassojen käsittelyn jätevesien ravinteet. Maanviljelijöille, joiden tiloilla on mädättämöt, voi avautua mahdollisuus hankkia lisätuloja prosessin avulla, sillä kierrätyslannoitetta voidaan tuottaa ottamalla talteen mädättämön rejektivesien ravinteet.
Prosessissa käsiteltäväksi soveltuvaa rejektivettä syntyy myös jätevedenpuhdistamoiden yhteydessä sijaitsevissa mädättämöissä ja biokaasulaitoksilla. Rejektiveden lisäksi typpipitoisia jätevesiä syntyy kompostilaitoksilla sekä kaatopaikoilla. Näin ollen typen ja fosforin talteenoton mahdollistavalle teknologialle on tarvetta. Prosessin ja sen lopputuotteiden kaupallistamiseksi onkin laadittu liiketoimintamalli.
Hankkeen on rahoittanut Ympäristöministeriö ja se on toteutettu yhteistyössä useiden alan yritysten kanssa. Aalto-yliopiston kanssa hanketta ovat olleet toteuttamassa Nordkalk, Gasum, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Biolan, Teollisuuden Vesi, Kemira ja Outotec.
Lisätietoja hankkeesta antaa:
Anna Mikola, TkT
[email protected]
+358 40 7176 552
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024
Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.