Kimmo Karhu: Digitaaliset supervoimat räjäyttävät alustatalouden, jolloin innovaatioavaruus on rajaton

Mitä tutkit ja miksi?

Tutkin digitaalista alustataloutta ja pyrin erottamaan digitalisaation ja alustatalouden toisistaan. Ne lomittuvat ja menevät helposti käsitteinä keskenään sekaisin.

Alustataloutta on tutkittu tosi paljon, mutta sen perusmekanismeista ei vieläkään ole olemassa kunnollista yhteisymmärrystä. Perinteinen tori on klassinen esimerkki alustataloudesta. Alustataloudessa on olennaista, että joku osa liiketoiminnasta on itsenäisesti kolmannen osapuolen tuottamaa. Tämä voi olla ohjelmistoja, dataa, fyysinen hyödyke tai palvelu, kuten Uberin kuljetukset. Torille saa kuka tahansa tulla myymään perunoita, ja vastaavasti kehittäjät voivat vapaasti julkaista sovelluksiaan digitaaliselle alustalle. Alustalla tuottajat ja kuluttajat kohtaavat. Syntyy verkostovaikutus, kun lisääntyvä määrä tuottajia ruokkii kuluttajien määrän kasvua ja päinvastoin.

Jos hyödyke on digitaalinen, mukaan tulevat digitaaliset supervoimat ja helppous siirtää hyödyke valon nopeudella paikasta toiseen. Sillä ei ole rajoitteita kuten fyysisellä hyödykkeellä, ja innovaatioavaruus on rajaton. Tämä helposti räjäyttää alustatalouden.

Minulla on koodaritausta ja siksi digitalisaatio kulkee tutkimuksessa tiiviisti mukana.

Miten sinusta tuli professori tai tutkija?

Diplomityön jälkeen ajattelin, että kiitos nyt riitti, haluan välillä työelämään. Kiinnostus tutkimusta kohtaan alkoi kuitenkin herätä ja mietin, että ehkä asioita voisi pohtia syvällisemmin. Sitten tuttu professori Matti Hämäläinen houkutteli jatko-opiskelijaksi ja kun pääsin tutkimisen makuun, se veikin mennessään.

Tein väitöskirjan kilpailusta ja yhteistyöstä mobiiliekosysteemeissä vuonna 2017 Aallon tietotekniikan ja tuotantotalouden laitoksilla. Ohjaajina toimivat professorit Martti Mäntylä ja Robin Gustafsson.

Professuuri on erinomainen paikka vaikuttaa. Professori on jossain mielessä kuin startup-yrittäjä: saa tehdä itsenäisesti omaa juttua oman näkemyksen pohjalta. Toisaalta voi auttaa opiskelijoita löytämään oman polkunsa.

Mitkä ovat tärkeitä kohtia urallasi?

Väitös on olennainen kenelle tahansa tutkijalle, se vain on pakko pakertaa pakettiin.

Tärkein artikkeli tähän mennessä on Information Systems Research -lehdessä julkaistu artikkeli alustan forkkauksesta eli alustan kopioinnista, jota sitten aletaan kehittää itsenäisesti. Alustaa ei kannata avata liian paljon, muuten kilpailija saa mahdollisuuden hyökätä. Esimerkiksi Android valitsi Applen paineessa avoimemman strategian, ja avasi myös käyttöjärjestelmän ja kauppapaikat. Siitä syntyi forkattuja eli kopioituja Androideja, kuten Amazonin Fire-alusta.

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Tutkijan tulee olla utelias, luottaa omaan juttuunsa, sekä rohkea viemään sitä eteenpäin. Nykytutkimusta vaivaa se, että kovassa julkaisupaineessa sitä rakennetaan pääasiassa pienin tuunauksin aikaisempien harteille. Tärkeää olisi kuitenkin ajatella myös laatikon ulkopuolelta ja hakea tutkimukseen rohkeaa uutta kulmaa.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Olen tosi innostunut tästä mahdollisuudesta, roolista, vapaudesta ja itsenäisyydestä. Haluan vaikuttaa yhteiskuntaan ja teollisuuteen heti professuurin alusta saakka.

Tuleva artikkelini teoretisoi alustojen erilaiset kasvun mekanismit ja nostaa esiin niiden negatiiviset vastinparit. Näistä esimerkkejä ovat muun muassa ruuhkautuminen, joka tapahtuu, kun markkina on liian täynnä tuottajia, ja pirstaloituminen, joka ilmenee esimerkiksi sovelluskehittäjien vaikeutena saada sovellukset toimimaan kaikilla eri laitteilla.

Toivon yhteistyötä esimerkiksi Aallon tietotekniikan laitoksen ja Kauppakorkeakoulun tutkijoiden kanssa. Yksi erityisen kiinnostava aihepiiri on kvanttilaskenta, joka leikkaa myös alustataloutta ja digitalisaatiota. Kvanttitietokoneet tulevat aluksi olemaan massiivisia laitteita, joita ei voi olla joka kodissa. Lähtökohtana on keskitetty resurssi, jota jaetaan alustamaisesti. Kvanttilaskenta on myös todella vaikeaa ja sen logiikka poikkeaa perinteisestä koodaamisesta. Miten kvanttialusta voisi tukea kehittäjiä niin, että algoritmien kehitys olisi yhtä helppoa kuin Applen ekosysteemissä?