Kisälliammatin houkutus

Lifeline Ventures -yhtiön partneri Timo Ahopelto sijoittaa kumppaneidensa kanssa aikaisessa vaiheessa oleviin yrityksiin.

”Koemme olevamme yrittäjiä, joilla on varaa ja halua sijoittaa, sen sijaan että olisimme ammattisijoittajia.”

Ahopelto on itse kokenut ja elänyt startup-yrityksen kasvun kaikkine haasteineen, vastuksineen, vaikeuksineen ja onnistumisineen. Hän on omien sanojensa mukaan ajautunut bisnesenkeliksi.

Ahopelto perusti kavereidensa Jaakko Ollilan ja Jarkko Joki-Tokolan kanssa vuonna 2000 IT-yhtiö CRF Health Oy:n lähes suoraan koulun penkiltä. Bisnesidea nousi opintojen aikana tehdyistä käytännönläheisistä harjoitustöistä. Ajatuksena oli siirtää lääketeollisuuden kliiniset potilastutkimukset paperimaailmasta digitaaliseksi.

”Tavoitteena oli vaatimattomasti tulla maailman parhaaksi. Hakeuduimme heti Yhdysvaltoihin. Halusimme asiakkaaksemme – ja lopulta myös saimme – lääketeollisuuden sähköisten järjestelmien ykkösen, Novartis-yhtiön.”

Vuonna 2015 kumppanukset myivät CRF Health -yhtiön 320 miljoonalla eurolla. Siinä vaiheessa yhtiö työllisti noin 350 henkilöä. Liikevaihto oli 100 miljoonan euron luokkaa.

Ahopelto on ylpeä kumppaneidensa kanssa tekemästään työstä. Maailman 20 suurimmasta lääkeyhtiöstä 18 käyttää nykyään CRF Healthia kliinisissä potilastutkimuksissaan.

”Maailman parhaaksi pääseminen vaatii käsittämättömän määrän työtä ja täydellistä asialle omistautumista 5–10 vuodeksi.”

Ilman ennakkoluuloja

CRF Health oli Ahopellolle ”yrittäjyyden korkeakoulu.”

”Yrittäminen on eräänlainen kisälliammatti, jonka oppii vain käytännössä. Ensimmäinen yritys, jonka eteen tekee töitä yötä päivää, on jokaiselle yrittäjälle ainutlaatuinen kokemus. Se kokemus ei häviä, kävipä yritykselle miten tahansa.”

Ahopellon mukaan yliopistot ja korkeakoulut ovat tärkeitä kipinän sytyttäjiä ja yrittäjyyden mahdollistajia.

”Aalto-yliopisto on suhtautunut ennakkoluulottomasti yrittäjyyteen. Siellä synnytettiin 2000-luvun lopulla Aaltoes-opiskelijaliike ja Aalto Venture Garage. Niistä opiskelijat ovat luoneet edelleen Startup Saunan ja Slush-tapahtuman.”

Startup-yrittämistä ja -ekosysteemejä ei ole synnytetty valtion tukemilla ohjelmilla vaan kehitys on lähtenyt liikkeelle yksittäisten ihmisten ajatuksista ja teoista. Ahopelto nostaa esiin tuttuja nimiä, kuten Aaltoesin perustaja Kristo Ovaska ja Slushin perustaja Miki Kuusi.

Pienestä suureksi

Timo Ahopelto on vakuuttunut, että Suomessa on meneillään yrittäjyyden renessanssi.

”Yrittäjyydestä on monien mielessä tullut houkutteleva vaihtoehto. Asenteet ovat muuttuneet valtavasti puolessa vuosikymmenessä.”  

Yrittäjyyden renessanssi ei Ahopellon mukaan tarkoita pelkästään sitä, että nuoret perustavat yrityksiä. Myös yhä useammat vakiintuneissa yrityksissä työskentelevät miettivät, olisiko jonkun tuotteen ympärille mahdollista kehittää uutta liiketoimintaa.

”Suurissa yrityksissä yrittäjähenkisyys voisi olla sitä, että ei ajatella jonkin asian olevan yrityksen liiketoiminnan kannalta liian pieni, vaan pohdittaisiin, kuinka pienestä voitaisiin kasvattaa suuri.”

Klassinen esimerkki on Android, jonka Google osti pienellä summalla. Nyt Android kilpailee mobiilin tietoliikenteen suurimman käyttöjärjestelmän tittelistä.

”Kannattaa myös muistaa, että monet maailman merkittävimmistä yhtiöistä kuten Facebook, Google ja Apple, ovat syntyneet muutamien henkilöiden ideoista ja työstä.”

Ahopelto huomauttaa, että Suomen startup-ekosysteemi on vasta kehityskaarensa alussa, nyt reilun puolen vuosikymmenen ikäinen. Yhdysvaltojen Piilaaksossa startup-ekosysteemin kehittyminen alkoi jo seitsemänkymmentä vuotta sitten, Lähi-idän piilaaksoksikin kutsutussa Israelissa parikymmentä vuotta sitten.

”Kahdeksan miljoonan asukkaan Israel on pystynyt luomaan ekosysteemin, jossa tehdään yrityskauppoja 200 miljoonalla dollarilla viikoittain. Miksei sama olisi mahdollista Suomessa? Jo nyt olemme lyhyestä kehitysajasta huolimatta saaneet aikaan valtavan hyviä tuloksia.”

Ahopellon mukaan startup-ekosysteemit käyvät jo globaalia kilpailua niin osaajista kuin rahoittajistakin. Helsingin haastajina ovat muun muassa Tukholma, Berliini, Lontoo, Piilaakso ja Tel Aviv.

Eräänä renessanssin ilmentymänä Ahopelto näkee talkoohengen, jolla asioita viedään eteenpäin.

”Moni auttaa yhteisöä ilman, että saa siitä välittömän korvauksen. Nykyään voit saada Suomen parhailta ja kokeneimmilta henkilöiltä ilmaiseksi neuvoja verkostoitumalla ja kysymällä oikeaan aikaan oikealta tyypiltä. Jokin aika sitten se oli lähes mahdotonta.”

Kaveriporukoilla on iso merkitys. Ahopellon mukaan hyvä tiimi osaa ”iteroida” hyvän tuotteen ja sille markkinan. Tarvittaessa se pystyy riittävän aikaisin korjaamaan suuntaa ja tunnustamaan tosiasiat.

”Startup Sauna ja Slush ovat eräitä pisteitä, joissa koko Suomen startup-maailma kohtaa. Esimerkiksi menemällä mukaan vapaaehtoisena avustamaan Slushin järjestelyissä pääsee mukaan touhuun ja verkostoitumaan”, Ahopelto vinkkaa.

Hauskaa ja antoisaa

Oman uskonsa startup-yrityksiin ja yrittäjyyden renessanssiin Ahopelto todistaa toiminnallaan bisnesenkelinä. Lifeline Ventures -sijoitusyhtiön hän perusti Petteri Koposen kanssa vuonna 2009.

Sijoitukset olivat ensin pieniä, kymmenien tuhansien eurojen rahoituksia. Vuonna 2012 kumppanukset perustivat 30 miljoonan euron rahaston, jolloin myös sijoitusten summat kasvoivat. Uusin Lifeline Ventures III Ky on 57 miljoonan euron rahasto.

”Olemme valmiit ottamaan suuria, joskus hullujakin, riskejä. Puhumme teknologia-, markkina- ja tiimiriskistä. Tiimiriskistä olemme valmiit tekemään vähiten kompromisseja. Sijoitamme mielellämme toimialoihin, jotka jompikumpi meistä tuntee entuudestaan.”

Sijoituskohteena ovat suomalaiset startup-yritykset, jotka hakevat rahoitusta niin kutsutussa enkelivaiheessa tai hieman myöhemmin siemenvaiheessa.

”Yrittäjyyden renessanssi on ainoa asia, joka voi tällä hetkellä pelastaa Suomen talouden. Pienet yritykset toimivat tyypillisesti aloilla, joilla jalostusarvo ja kysyntä kasvavat. ”

Ahopellon mielestä suomalaiset startup-yritysten kannattaisi keskittyä aloille, joilla ne voivat olla maailman parhaita.

”Ala sinänsä voi olla kapea tai leveä. Mutta jos haluaa olla paras, pitää tuotteessa olla kovaa erikoisosaamista. Suomessa tehdään liian usein geneerisiä asioita kuten ohjelmistotuotteita, joita moni muukin tekee ympäri maailmaa.”

Ahopelto puhuu yrittämisestä ja enkelisijoittamisesta innostuneesti.

”Tässä pääsee osallistumaan yhtä aikaa kymmenen yrityksen elämään niiden kehityskaaren alkuvaiheissa. Se on todella mukaansatempaavaa, hauskaa ja antoisaa.”

• Timo Ahopelto valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 2009 tuotantotalouden laitokselta pääaineenaan strategia ja sivuaineena tietoliikenneohjelmistot. Hän työskenteli ensin vuoden ajan konsulttina McKinsey & Company -yhtiössä.
  Vuonna 2000 hän perusti kumppaneidensa kanssa CRF Health Oy:n, jonka toimitusjohtajana työskenteli seitsemän vuotta.
  Vuosina 2007–2009 Ahopelto työskenteli liiketoimintajohtajana Blyk Oy:ssä, jonka liiketoiminta-ajatuksena oli muuttaa matkapuhelut ilmaiseksi mainonnan avulla. Startup-yrityksiin sijoittavan Lifeline Ventures -sijoitusyhtiön Ahopelto perusti Petteri Koposen kanssa 2009.
  Ahopelto työskentelee useassa startup-yrityksen hallituksessa. Sen lisäksi hän toimii Tekesin johtokunnassa ja Elinkeinoelämän Valtuuskunnan, Slush Helsinki Oy:n sekä Startup-säätiön hallituksessa.
  Vuonna 2013 Ahopelto debytoi kirjailijana. Kasvuyrittäjän maailmasta kertovan Sand Hill Road -romaanin kirjoittamisessa Ahopelto käytti hyväksi omia kokemuksiaan.

Teksti: Timo Hämäläinen. Kuva: Jaakko Kahilaniemi.

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 17 (issuu.com) lokakuussa 2016.