Koneen säätiöltä iso rahoitus Suomen keskiaikaisen puurakennusperinnön tutkimiseen
![Research group members at Karjaa medieval church in May 2020. Photo: Panu Savolainen](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/1_6_567w_354h_n/public/2021-12/Rakennusperinto%CC%88_Panu%20Savolainen.jpg?h=8b31135d&itok=fhuJ2dQb)
Koneen säätiö myönsi merkittävän tutkimusrahoituksen Suomen alueella säilyneiden keskiaikaisten puurakenteiden tutkimukseen. Tutkimushanketta johtaa apulaisprofessori Panu Savolainen ja siinä ovat mukana post doc -tutkija Liisa Seppänen, tohtorikoulutettava Vivi Deckwirth sekä väitöstutkijat Ilari Aalto, Franziska Dalheimer, Laura Laine ja Pauliina Saarinen. Lisäksi hankkeessa työskentelee lyhyemmillä jaksoilla asiantuntijoina useita restaurointialan ja insinööritieteen alojen edustajia. Dokumenttielokuvaohjaaja Antti Seppänen toteuttaa hankkeesta elokuvan.
![Panu Savolaisen tutkimusryhmän jäseniä Karjaan kirkossa maaliskuussa 2020. Kuva: Panu Savolainen](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/o_914w_ah_n_nu/public/2021-12/AEE05EB0-01A4-4FF6-A2DA-E25799D2723B_1_105_c.jpeg?itok=wMAwOK6M)
Suomen keskiajalta säilynyt puurakennusperintö kätkeytyy vajaan kahdenkymmenen keskiaikaisen kivikirkon kattorakenteisiin. Yli puoli vuosituhatta kantavana rakenteena toimineet puurakenteet ovat ainutlaatuinen osa keskiajan rakennettua kulttuuriperintöä ja ainoa muussa kuin arkeologisessa kontekstissa säilynyt aikaikkuna keskiajan Suomen puurakentamiseen. Ne kertovat sekä paikallisesta kädentaidosta että keskiajan Suomen kiinteistä yhteyksistä koko Euroopan laajuisiin puurakennustaidon innovaatioihin. Hankkeessa Suomen keskiaikaisia kattorakenteita tutkitaan monitieteisesti arkkitehtuurin historian, arkeologian, insinööritieteiden, historiantutkimuksen ja kokeellisen arkeologian menetelmin, lähtökohtana kokonaisvaltainen kulttuurihistoriallinen näkökulma.
Tavoitteena on myös dokumentoida systemaattisesti ainutlaatuiset ja haavoittuvat rakenteet, joiden veistojälkiin, merkintöihin ja rakennusosien kokonaisuuteen on tallentunut aineellistunutta tietoa keskiajan rakennushankkeiden vaiheista sekä yhteisöjen ja jopa yksilöiden osallisuudesta siihen. Hankkeessa tarkastellaan myös kirkkojen holvirakenteisiin sijoitettuja rakennusuhreja, joista on löytynyt jo todisteita kahdessa kirkossa tehdyissä alustavissa tarkastuksissa.
Hankkeen tutkimustyö, avoimesti julkaistava tutkimusaineisto, tieteelliset ja yleistajuiset julkaisut, blogi, youtube-videot ja dokumenttielokuva nostavat esiin yleisölle näkymättömän mutta visuaalisesti kiehtovan osan Suomen vanhinta rakennettua kulttuuriperintöä. Sen säilyttäminen, tutkiminen ja tunnetuksi tekeminen edesauttaa kestävän rakentamisen periaatteiden juurruttamisessa yhteiskuntaan ja poliittiseen päätöksentekoon.
Ryhmän jäsenet
Panu Savolainen, Liisa Seppänen, Laura Laine, Pauliina Saarinen, Ilari Aalto, Vivi Deckwirth, Franziska Dalheimer sekä Marko Huttunen, Lauri Saarinen, Antti Seppänen, Miina Tolonen, Mia Puranen
Lisätietoja:
Panu Savolainen
Apulaisprofessori, Arkkitehtuurin historia ja restaurointi
[email protected]
+358 50 4756 727
Lue lisää uutisia
![Kuva: Tima Miroschnichenko, Pexels.](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/pexels-tima-miroshnichenko-5992553-%283%29.jpg?h=2c2d78ee&itok=kOaxt7fM)
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.![bakteereja ohjataan magneettikentän avulla](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/bakteerit.png?h=9eadbaff&itok=i5Vm1LSf)
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.![2020 rajanylitykset pohjoismaissa](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/illustration_2.png?h=3dc4be93&itok=Rag-cQH7)