Koneoppimisen apulaisprofessori Arno Solin valittiin Nuorten Tiedeakatemian jäseneksi
Kun Arno Solin sai kesäkuussa sähköpostiinsa kutsun Nuorten Tiedeakatemian jäseneksi, hän ei aikaillut vastata myöntävästi. ”Se on iso kunnia. Ei ollut vaihtoehtoa, että olisin kieltäytynyt.”
Suomalainen Tiedeakatemia perusti Nuorten Tiedeakatemian vuonna 2017 Emil Aaltosen säätiön rahoituksella. Monitieteinen akatemia pyrkii vahvistamaan tieteen asemaa yhteiskunnassa. Jäseneksi valitaan tieteellisen uransa alussa olevia lupauksia eri yliopistoista ja aloilta. Kausi kestää neljä vuotta ja jäsenet valitaan kutsumenettelyllä.
Nuorten tiedeakatemian arvoista Soliniin vetoavat erityisesti monitieteellisyys ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Koneoppimista tutkiva Solin on osallistunut aktiivisesti tekoälyn julkiseen keskusteluun.
Solinista monitieteellisyys on tärkeää, koska tiedeyhteisössä syntyy helposti oman tutkimusalan kuplia. Solin on huomannut ilmiön jopa oman laitoksensa sisällä, vaikka kaikki tutkivat tietotekniikkaa.
”Me tiedeihmiset tykkäämme usein hengailla niiden kanssa, jotka tekevät samanlaista tutkimusta.”
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on yksi yliopiston perustehtävistä. Solinista tapoja on monia: voi keskustella Twitterissä tai kirjoittaa vieraskynän lehteen. Monitieteellisyys on hänestä erityisen isossa osassa, kun ratkotaan yhteiskunnallisia ongelmia.
”Kun otetaan kantaa ajankohtaisiin asioihin, onhan siinä enemmän muskeleita, kun on asiantuntemusta monelta eri alalta”, hän sanoo.
Apulaisprofessoria kiinnostaa myös Nuorten Tiedeakatemian Tutkija tavattavissa -ohjelma, joka välittää eri alojen tutkijoita puhumaan kouluihin.
Syyskuussa on luvassa toinenkin uusi pesti, kun Solin aloittaa Suomen Akatemian akatemiatutkijana tutkimaan, miten koneoppimismalleista saataisiin luotettavampia ja nopeampia.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon
Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024
Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.