Miltä luovan tekoälyn tulevaisuus näyttää luovilla aloilla?
Nämä ohjelmistot tulevat jatkossa olemaan todennäköisesti yksi työkalu muiden joukossa, jahka päättäjät saavat sovittua niiden sääntelystä. Luulen, että erityisesti soveltavassa taiteessa kustannukset tulevat laskemaan ja tuottavuus parantumaan. Kun ohjelmistot kehittyvät, niiden käyttö tulee vaatimaan yhä vähemmän ihmisten panosta.
On kuitenkin vielä epäselvää, että hyödyttääkö tämä kehitys kaikkia. Haastattelemamme ammattilaiset kertoivat omaksuneensa monenlaisia rooleja tekoälyn orjan ja tekoälyn taiteellisen johtajan välisellä skaalalla. Meidän kaikkien tulisi myös tiedostaa se riski, että saatamme tulla riippuvaisiksi tiettyjen yritysten tarjoamista teknologioista.
Tärkeintä on muistaa, että luovan tekoälyn vaikutus luovien alojen ammattilaisille ei ole pelkästään myönteinen, vaan tilanne elää koko ajan. Vastaanoton ristiriitaisuus kielii siitä, että ei ole olemassa yhtä ratkaisua, jolla tilannetta voisi hallita. Tämä asettaa elinkeinoelämän vaikuttajat, tutkijat sekä lainsäätäjät haastavaan asemaan. Aallossa meidän opettajien tulee valjastaa opiskelijat sellaisella osaamisella, joka tukee heitä myös muuttuvassa työelämässä.
Miten generatiivisen tekoälyn käyttöönotto voitaisiin tehdä vastuullisesti?
Vastuullisuus on yksi keskeisimmistä asioista, kun tasapainoilemme luovan tekoälyn kaupallisten intressien, tieteellisen uteliaisuuden sekä tosielämän vaikutusten kesken. Kaksi kysymystä nousee tässä erityisesti esille: Ensinnäkin, saavatko taiteilijat tunnustuksen sekä korvauksen heidän tuotannostaan, jota käytetään mallien kouluttamiseen ja miten? Entä kuka omistaa ohjelmistojen tuotosten tekijänoikeudet? Mielestäni näitä asioita tulisi priorisoida ja luoda nopeasti sekä läpinäkyvästi sääntelyä.
Näiden lisäksi on liuta muita polttavia puheenaiheita, jotka ovat liikkeessä. Esimerkiksi, mitä asioita luovan alan ammattilaiset pitävät merkityksellisimpinä työssään ja mitä osa-alueita he haluaisivat pitää tekoälyn koskemattomissa? On tärkeää, että luovien alojen ammattilaiset otetaan mukaan sääntelyn tekemiseen sekä luovan tekoälyn kehitystyöhön.
Tutkimustyön avulla voimme tehdä heidän näkemyksillensä ja kokemuksillensa sijaa tässä keskustelussa. Pitkittäistutkimuksilla voimme tuottaa päätöksentekijöille tietoa tekoälyn muutoksista. Meidän tulee jatkossa tehdä kokeiluja eri koneoppimismalleilla sen sijaan, että ottaisimme annettuna kaiken mitä elinkeinoelämä tarjoaa. Olemme tilanteessa, jossa nämä mallit ovat tarpeeksi joustavia, että voisimme kouluttaa ja tutkia niitä täällä Aallossa. Selvitämme juuri tätä mahdollisuutta kollegojeni kanssa.
Miten luovuus määritellään ja miten koneen luovuus eroaa ihmisen luovuudesta?
Luovuutta voidaan ajatella jonkin uuden ja arvokkaana pidetyn asian tuottamisena. Arvokkuus voi liittyä esimerkiksi esteettiseen mielekkyyteen. Kognitiotieteessä luovuuden määritelmästä käydään edelleen keskustelua ja itseasiassa yhteiskunnassahan luovuutta uudelleenmääritellään jatkuvasti. Näyttää siltä, että luovuus tarkoittaa monelle yhä enemmän asioiden ideointia niiden tekemisen sijaan.
Jatkuva muutos tekee luovan tekoälyn tutkimuksesta haastavaa ja se pakottaa meidät ajattelemaan tutkimuskohteitamme laajemmin. Sisällytämme tutkimukseemme usein monitieteellisiä viitekehyksiä esimerkiksi ihmisten ja koneiden vuorovaikutuksen alalta (human-computer interaction, HCI), kognitiotieteistä, filosofiasta ja yhteiskuntatieteistä.
Eräs tapa erotella ihmisten ja koneiden luovuutta on motivaatio. Ihmisten luovuuden ajurina toimii usein jokin sisäisen motivaation lähde, kuten uteliaisuus. Tällöin toiminta on ihmiselle omaehtoista ja itseisarvoista. Se eroaa merkittävästi luovien tekoälyjen toiminnasta, koska nämä järjestelmät ovat rakennettu optimoimaan jokin erityinen tehtävä, kuten tuottamaan ihmistä miellyttäviä kuvia treenidatasta.
Mielestäni tämä kuitenkin rajoittaa tekoälyn luovaa potentiaalia sekä sen todellisia mahdollisuuksia tukea ihmisten luovuutta. Pyrin tutkimuksessani haastamaan juuri tätä jyrkkää erottelua. Tutkimalla ihmistoiminnan ja tekoälyn todellisia sekä koettuja eroja voimme kysyä, että miten koneellisen luovuuden tulisi erota ihmisten luovuudesta. Tai, että mitkä ajattelun vinoumat vaikuttavat meidän vuorovaikutukseemme luovan tekoälyn kanssa ja kenties estävät meitä hyödyntämästä sen todellista potentiaalia. Sen sijaan, että kysyisimme "voiko tekoäly olla luova", meidän tulisi kysyä, että "minkälainen tekoäly olisi meille hyödyllinen".
Voit seurata Christianin työtä Aallon sivuilla, Mastodonissa tai Twitterissä.