Laaja tekstiiliosaaminen on osa Aallon muodin vahvuutta

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun muodin ja vaatesuunnittelun opiskelijat ovat menestyneet kansainvälisissä muodin alan kilpailuissa ja kiinnittäneet muotialan kansainvälisten ammattilaisten huomion jo vuosia. Näkemyksellisten mallistojen lisäksi opiskelijoiden laaja-alainen tekstiiliosaaminen on huomattu.

”Meillä on opetuksessa kautta linjan todella vahva tekstiilisuunnittelun ja muodin yhteys. Opiskelijamme oppivat rinnakkain sekä tekstiili- että vaatesuunnittelua. He suunnittelevat ja tuottavat suuren osan esimerkiksi Näytöksessä nähtävien mallistojensa materiaaleista itse”, kertoo tekstiilisuunnittelun professori Maarit Salolainen.

Opiskelijoilla on mahdollisuus suunnitella omia painokankaita, kudottuja kankaita ja neuleita mallistoihinsa. Tämä on vahva valtti myös työelämässä, missä moni Aallosta muodin ohjelmasta valmistuneista toimii muotitaloissa nimenomaan tekstiilisuunnittelun alueella, esimerkiksi neule- tai printtisuunnittelijana. Opettajat myös kannustavat opiskelijoita tekstiilien pariin, ja Aallosta valmistuvilla vaatesuunnittelijoilla on tämän vuoksi vahva ymmärrys materiaaleista ja niiden ominaisuuksista sekä valmius toimia monenlaisissa rooleissa työelämässä.

”Meillä työskentely pohjaa aina vahvaan taiteelliseen konseptiin ja ratkaistavaan muotoiluongelmaan, mutta yhtä tärkeää on tekstiilitekniikoiden syvällinen ymmärtäminen. Painotamme paljon kudottujen ja neulottujen rakenteiden ymmärtämistä sekä kankaalle tehtävien viimeistyksien kuten värjäyksen hallintaa”, kertoo tekstiilisuunnittelun lehtori Maija Fagerlund.

Tekstiilisuunnittelun parissa tehdään paljon myös monialaista yhteistyötä Aallon korkeakoulujen välillä, mistä hyvä esimerkki on CHEMARTS-projekti.

Monipuoliset studiot ja uudet laitteet

Korkeakoulun studioiden eli työpajojen ja laitteiden tarjonta on kansainvälisessä mittakaavassa monipuolinen ja jopa ainutlaatuinen. Lukuisissa työpajoissa on alan toiminnan kannalta keskeinen laitteisto ja valmiudet työskentelyyn. Niissä on mahdollista tehdä kokeiluja eri materiaaleilla, menetelmillä ja prosesseilla.

”Tällaista opetuksen ja koneiden yhdistelmää ei monessa koulussa maailmalla ole. Voimme myös ylpeillä hienoilla koneillamme, kuten superhienolla Jacquard-kutomakoneella”, iloitsee Maarit Salolainen. ”Tekstiilisuunnittelussa tekninen osaaminen ja sen myötä koneiden ymmärrys liittyy saumattomasti taiteelliseen suunnitteluosaamiseen. Laitteet ja tekniikat ovat meidän taiteilijan palettimme.” Toukokuun lopussa järjestetyssä muodin opiskelijoiden muotinäytöksessä nähtiin ensimmäistä kertaa Aallon upouudella Jacquard-koneella kudottuja kankaita.

Vapaa studioiden hyödyntäminen mahdollistaa moniulotteisten ja taiteellisesti korkealaatuisten tekstiilien suunnittelun. Opiskelijoita kannustetaan myös hyödyntämään tekstiilipajoja ja eri tekniikoita rinnakkain eli esimerkiksi jatkotyöstämään kudottuja kankaita tai neuleita painostudiossa.

Hyvät studiot laitteineen mahdollistavat syvällisen tekstiilitekniikoiden ymmärtämisen. Opiskelijat voivat valmistaa omat kankaansa vastaavilla prosesseilla kuin teollisuudessa, jolloin tekniikoiden mahdollisuudet ja rajoitukset oppii ymmärtämään käytännössä.

Käytettävissä on sekä teollisia koneita että käsikäyttöisiä laitteita, jotka sopivat erilaisiin vaiheisiin oppimisessa. Esimerkiksi hitaasti käsin kutoen oppii hyvin ymmärtämään, miten kudottu kangas rakentuu ja miten eri lankamateriaalit vaikuttavat rakenteeseen, mutta oman mallin muokkaaminen teolliselle koneelle sopivaksi opettaa ymmärtämään teollisen kudonnan vaatimukset, ja se myös mahdollistaa suurempien määrien kutomisen esimerkiksi vaatemallistoja tai verhoiltuja huonekaluja varten.

”Meillä studiot eivät ole vain kokoelma laitteita, vaan tärkeää on se, että studioissa opetetaan taiteellista suunnitteluosaamista. Me opettajat teemme paljon yhteistyötä työpajamestarien kanssa ja pyrimme siihen, että tarjolla on monipuolisten laitteiden lisäksi kiinnostava valikoima uusimpia lankoja ja painopohjia ja -menetelmiä”, tekstiilisuunnittelun lehtori Anna-Mari Leppisaari toteaa.

Opiskelijoille opetetaan myös tekstiilien suunnitteluun tarvittavia ohjelmia, kuten M1plus- neuleohjelma ja Weavepoint-kudottujen kankaiden ohjelma. Ne mahdollistavat sen, että he pystyvät suunnittelemaan ja kehittämään malleja myös hyvin itsenäisesti ja kokeellisesti. Fagerlund on lisäksi kehittänyt kudottujen kankaiden suunnitteluun Photoshop-tekniikkaa, jonka ansioista opiskelijat voivat suunnitella jacquard-kankaita kaikille helposti saatavilla olevalla ohjelmalla – myös siirtyessään työelämään.

”Kuulemme työharjoittelupaikoista usein kommentteja siitä, että opiskelijoillamme on harvinaisen hyvä yhdistelmä sekä taiteellista, että teknistä osaamista. Vaikka pääpaino opetuksessamme on taiteellisessa suunnitteluosaamisessa, tekstiilien tuotekehityksestä kiinnostuneet opiskelijat voivat halutessaan myös syventyä suunnitteluun ohjelmien kautta”, kertoo Leppisaari. 

Lokakuussa julkaistaan Salolaisen kirja ”Interwoven – Exploring Materials and Structures”, johon myös Fagerlund ja Leppisaari ovat kirjoittaneet osiot. Kirja esittelee Aallossa kehitettyjä kudottujen kankaiden opetusmetodeja ja ajattelua niiden taustalla. Näin Aallon koottuja oppeja ja parhaita käytäntöjä voidaan viedä myös maailmalle.

Rentoja neuleita pilke silmäkulmassa

Eerika Yli-Rahkon mallistossa on neulottuja ja painettuja kankaita sekä itse värjättyä silkkiorganzaa. Näytöksessä nähtiin tänä vuonna hänen taiteen kandidaatin opinnäytemallistonsa. Kaikki mallistossa käytetyt materiaalit on itse tehty: neuleet teollisesti adf-koneella ja mekaanisesti käsikoneella, ja tekstiilejä on jatkotyöstetty painostudiossa.

”Koulu tarjoaa mahdollisuuksia ihan loputtomiin. Parasta on, ettei tarvitse viedä asioita loppuun yhdessä studiossa, vaan niitä voi jatkotyöstää eri studioissa. Täällä rohkaistaan kokeilemaan vähän sokkonakin eli ei tarvitse tehdä ohjekirjan mukaisesti”, kertoo Yli-Rahko.

Hänen miestenvaatemallistonsa lähtökohtana on miesten rento pukeutuminen. Hän tutki 1920- ja 30-lukujen miestenpuvun siluettia ja maailmansotien välissä tapahtunutta, aikakaudelle tyypillistä miesten pukeutumisen vapautumista. Silloin muun muassa urheilumuoti nousi esille ja arkipukeutuminen alkoi ottaa siitä vahvasti vaikutteita.

Yli-Rahkon suunnittelijaidentiteetti ja tulokulma muotiin on rento, pilke silmäkulmassa. Hän haluaa työskennellä jatkossakin neuleiden kanssa, jotka hän kokee itselleen luonnollisimpana kanavana: niihin liittyvä tekninen näpertäminen ja neule- ja ompelustudiotyöskentely on kotoisaa.

”Täällä saa todella hyvän ja perusteellisen tietotaitopohjan kaikkeen ja studioiden perusteisiin, laaja-alaisesti ja syventävästi. Tekeminen on vain omasta aktiivisuudesta kiinni. Apua ja tietoa saa aina ja joka studiossa on ihan mielettömät studiomestarit,” Yli-Rahko toteaa.

Arkisia kuoseja ja kiedottavaa jerseytä

Tämän kevään Näytöksessä nähtiin myös Netta Törmälän taiteen maisterin opinnäytetyömallisto. Törmälä hyödynsi opinnäytemallistossaan painostudiota sekä kudonnan studiota ja kehitti kudotut kankaat siten, että ne materiaalien puolesta toimisivat optimaalisesti painostudiossa haluttujen lopputulosten kannalta. Kankaita hän jatkotyösti muun muassa maalaamalla, painamalla ja etsaamalla sekä näiden kaikkien yhdistelmin.

”Nämä mahdollisuudet kannustivat toteuttamaan tekstiilit siten, että niiden kiinnostavimmat visuaaliset ominaisuudet syntyivät rinnakkaisten prosessien ansiosta, eikä niitä olisi ollut mahdollista toteuttaa vain yhdessä studiossa”, Törmälä kertoo.

Malliston inspiraationa ovat olleet 70-luvun arkiset suomalaiset kodintekstiilikuosit, Katharina Grossen teokset, sekä alusvaatteet ja aamutakit sekä Halstonin 70-luvun päällekiedottavat jersey-vaatteet.

Törmälä kiittää tekstiilisuunnittelun ja vaatesuunnittelun opetuksen laatua Aallossa. ”Meitä opiskelijoita kannustetaan ensimmäisistä kursseista alkaen luovaan prosessiin sen sijaan että aloitettaisiin ainoastaan teknisistä perusteista. Tekninen tietotaito kyllä karttuu opintojen edetessä. Tämä lähestymistapa lisää opiskelijoiden motivaatiota ja ainakin itselläni oli tärkeä tekijä, jonka ansiosta kiinnostuin myös tekstiilisuunnittelusta”, Törmälä kertoo.

Hän kokee, että opettajat ovat motivoituneita auttamaan opiskelijaa löytämään omat työtapansa ja välineet, joilla itseilmaisu parhaiten onnistuu. Tärkeä rooli on myös studio- eli pajamestareilla.

”He ovat erittäin sitoutuneita auttamaan opiskelijoita kehittämään ratkaisuja vähän villimpienkin ideoiden toteuttamiseen. Hienosta laitteistosta ei olisi mitään hyötyä ilman heitä. Kertaakaan opintojen aikana ei ole tullut tilannetta eteen, että jokin idea olisi jäänyt kokeilematta siksi, että se ei olisi mahdollista.”
 

Sisustustekstiilejä varioivilla ​​rakenteilla

Leonardo Hidalgo Uribe suunnittelee sisustustekstiilejä ja on työstänyt kokoelmaansa paino- ja kudontastudioissa. ”Ne ovat olleet uskomattomia paikkoja kehittää mallistoani, sillä niissä on monipuolinen laitteisto ja laajat työskentelyajat. On ollut myös suuri onni saada työskennellä teollisella jacquard-koneella, jolla voin tehdä sekä nopeita kokeiluja että pieniä tuotantoja kudotuista kankaistani”, hän kertoo.

Kokoelman inspiraationa ovat olleet hänen perheensä henkilökohtaiset kertomukset ja matkat ympäri kotimaata Kolumbiaa. Hidalgo Uriben jacquard-kokoelma ”Kertomuksia lämpimistä ja kylmistä maista” (Stories from warm and cold lands) perustuu hänen äitinsä lapsuudessa vanhempien kanssa tekemään matkaan, joka ulottui syvältä Kolumbiasta pohjoiseen Karibian rannikolle. Hidalgo Uribe suunnitteli kudotuille kankaille erilaisia rakenteita ja tutki, miten voisi luoda monikerroksisia kankaita, jotka kuvastaisivat matkalla nähtyjen maisemien monimuotoisuutta.

Ennen Aalto-yliopistoon tuloaan Hidalgo Uribella oli rakenteellisen tekstiilisuunnittelun puolelta perusosaamista vain käsin neulomisesta ja yksinkertaisista neulerakenteista. Hän kertoo onnistuneensa jo alle vuoden opiskelun jälkeen suunnittelemaan myös monimutkaisia kudottuja rakenteita sekä varsi- että jacquard-koneille. ”Se on ollut minulle vahva kokemus. Erityisesti oppimiskäyräni kudontaosaamisessa oli dramaattinen. Kaiken kaikkiaan olen kehittynyt ja oppinut paljon teknisiä ja luovia taitoja”, hän iloitsee.

”Samalla kaikki tämä tieto on alusta alkaen liittynyt tekstiiliteollisuuden käytäntöihin. Minulle on ollut olennaista oppia teollisen valmistuksen prosesseja sekä kutomiseen että painamiseen liittyen ja oppia suunnittelemaan näillä tekniikoilla”, Hidalgo Uribe kuvaa kokemuksiaan Aallossa.