Tarvitsemme luovia ratkaisuja globaalien ongelmien ratkaisemiseksi ja paremman maailman luomiseksi – ratkaisuja, jotka perustuvat tieteeseen. Yliopistokoulutuksen ytimessä oleva tiede on luova prosessi. Siksi yliopistot ovat aina luovuuden tyyssijoja. Konservatiivinen kilpailuympäristö kannustaa kuitenkin enemmän asteittaiseen kuin radikaaliin luovuuteen.
Miten siis voisimme olla luovempia ja radikaalimpia? Radikaali luovuus vaatii riskinottoa ja valmiutta suunnata resursseja myös riskialttiisiin hankkeisiin. Joskus se kannattaa. Kun riski on suuri, myös palkkioiden on oltava suuret. Radikaali luovuus on uhkapeliä.
Radikaali luovuus myös tarvitsee raaka-aineita radikaalisti uusien asioiden rakentamiseen. Raaka-aineita voivat olla yllättävien näkemysten sekoitukset, uudet tietoyhdistelmät, yhteistyö ja intohimo – ja joskus jääräpäisyys. Ennen kaikkea radikaali luovuus tarvitsee kuitenkin radikaaleja tekijöitä, joilla on taito kuvitella uutta.
Aalto-yliopisto, jos jokin, on luova yhteisö. Uskon, että olemme jo jossain määrin radikaalisti luovia. Meillä on monitahoinen organisaatio, hyvät kehykset vuorovaikutukselle, erinomainen infrastruktuuri, resursseja ja monia muita tarvittavia elementtejä. Ennen muuta meillä on kuitenkin lahjakkaat, kunnianhimoiset aaltolaisemme.
Ensimmäinen suomalainen satelliitti oli luova ja uhkarohkea projekti. Aalto-yliopisto otti suuren riskin kohdentaessaan resursseja kokemattomille, mutta kunnianhimoisille opiskelijoille – ja se totisesti kannatti.
Jaan Praks
Apulaisprofessori
Elektroniikan jananotekniikan laitos
Sähkötekniikan korkeakoulu
Unfolded
Unfolded -lehti esittelee luovuuteen ja vastuullisiin muutoksiin liittyviä monialaisia hankkeita, kokeiluja ja ajattelumalleja.
Radikaali luovuus
Mahdollistamme kokeilevaa toimintaa, joka haastaa vallitsevaa tilaa.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tekoälyllä tuotetieto talotekniikan menestystekijäksi
Ympäristöraportointi, digitaaliset kaksoset ja tuottavuuden tuntuva nosto eivät onnistu ilman nykyistä parempaa tiedonhallintaa. Talotekniikka 2030 -tutkimusraportti ruotii nykytilanteen haasteita ja esittää ratkaisuja ja case-esimerkkejä, jotka pohjautuvat uusimman tekoälyteknologian hyödyntämiseen.
Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot
Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.
Rahoitusta kestävyysmurroksen demokraattiseen toteutumiseen
Kolme Aalto-yliopiston hanketta on rahoitettujen joukossa. Nesslingin säätiön rahoituksella edistetään kestävyysmurroksen toteutumista demokraatiassa, EU:ssa ja luonnonsuojelualueilla.