Maisema-arkkitehtien kädenjälki näkyy kaikkialla
![Festival attendees on green grass](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/1_6_567w_354h_n/public/2019-10/flow_2017_balloon_kuutiot_eetu_ahanen.jpg?h=f4761ccc&itok=nr1tjo6Z)
Maisema on kaikkialla, se vaikuttaa meihin kaikkiin. Samalla maisema-arkkitehtien kädenjälki näkyy kaikkialla, vaikka et sitä huomaisikaan. Maisema-arkkitehdit luovat paikkoja ja ympäristöjä, joita käytämme päivittäin kaupungeissa, puistoissa, aukioilla, kaduilla ja asuinalueilla. Maisema-arkkitehdit osallistuvat myös maankäytön suunnitteluun, maaseudun kehittämiseen sekä ympäristönhoitoon.
Maiseman tekijät -kirjan esipuheMitä suunnittelija tarkoitti? Kulku ohjautuu kohti kaunista näkymää, levähdyspaikka sulkee pois liikenteen melun ja ilta-aurinko lämmittää.
Ympäristömme muuttuu vauhdikkaasti, ja maisema-arkkitehtuuria kuvaillaankin usein tulevaisuuden alaksi. Koska maisemat koskettavat kaikkia jatkuvasti, maisema-arkkitehdeilla on useita vastuita ja velvollisuuksia. Ammattietiikkaa määrittelee moniarvoinen ja ympäristötietoinen arvopohja, mikä tarkoittaa ihmisten tarpeiden ja luonnonarvojen tasapainoista yhteensovittamista. Ympäristön tulisi olla toimivaa, kaunista ja kestävää.
Suomessa on voinut opiskella maisema-arkkitehdiksi vuodesta 1989 lähtien. Syksyyn 2019 mennessä Aalto-yliopistosta ja sitä edeltäneestä Teknillisestä korkeakoulusta on valmistunut yhteensä 246 maisema-arkkitehtia. Juhlimme lokakuussa 2019 koulutuksen kolmea vuosikymmentä. Millaisessa ympäristössä me elämme ja millaiseksi se on muuttumassa?
Tutustu Landmark30-juhlaviikon koko ohjelmaan.
Kunniatohtori Leena Iisakkilan luento Nils Erik Wickberg -symposiumissa 11.10.
Aalto ARTS Books on julkaissut juhlan kunniaksi teoksen Maiseman tekijät, joka on Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelman, Suomen maisema-arkkitehtiliiton sekä Puutarhataiteen seuran yhteishanke.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
![bakteereja ohjataan magneettikentän avulla](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/bakteerit.png?h=9eadbaff&itok=i5Vm1LSf)
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.![Ahomansikka](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/ahomansikka.jpg?h=69d4e0a4&itok=X8D6Z4Gn)
Ihmisten, kasvien ja pölyttäjien kampus
Aalto-yliopiston kampusluontoa hoidetaan monimuotoisuus ja luontotyyppien ominaislajisto huomioiden.![2020 rajanylitykset pohjoismaissa](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/illustration_2.png?h=3dc4be93&itok=Rag-cQH7)
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.![Kuvassa näkyvät Kauppakorkeakoulun opiskelijat Liina Röyskö ja Kerttu Lammi koulun pääovien edustalla.](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/Liina_Roysko_ja_Kerttu_Lammi_photo_Roope_Kiviranta_web.jpg?h=96533ab2&itok=T_SsLZJ_)