Uutiset

Merkuriukseen matkaava BepiColombo ohitti Venuksen – simulaatio näyttää planeetalta karkaavat hiukkaspilvet

Julkaistu:
Aalto-yliopiston tutkijat ovat olleet mukana rakentamassa luotaimen mittalaitteita, joiden avulla tutkitaan muun muassa Venuksen ja Merkuriuksen avaruussäätä.

Me välitämme yksityisyydestäsi.

Et ole vielä antanut lupaa asettaa vaadittavia evästeitä sivustolta Youtube.com. Hyväksy vaaditut evästeet nähdäksesi tämän sisällön.

Venuksesta lähtevän pilven väri kertoo pakenevien hiukkasten tiheydestä: mitä punaisempi väri on, niin sitä enemmän alueella on pakenevia hiukkasia. Simulaatio: Aalto Virtual Planetarium

Euroopan avaruusjärjestön ESA:n ja Japanin avaruusjärjestön JAXA:n BepiColombo-luotain ampaisi kohti Merkuriusta lokakuussa 2018. Vaikka matkaa on jäljellä vielä viitisen vuotta, ensimmäinen merkittävä välietappi koitti jo 15. lokakuuta 2020.

”BepiColombo-luotain teki ensimmäisen Venuksen ohilentonsa klo 6.58 Suomen aikaa”, kertoo Aalto-yliopiston avaruusfysiikan professori Esa Kallio. Hän on jo 20 vuoden ajan työskennellyt luotaimen SERENA-instrumenttiryhmässä, jonka rakentama laitteisto mittaa planeettojen ilmakehästä karkaavia hiukkasia.

”Päätavoite on Merkuriuksen hiukkasten mittaus, mutta koska joudumme matkalla poikkeamaan Venuksen kautta, pääsemme testaamaan mittalaitteiden toimivuutta jo nyt. Voimme siis vertailla molempien planeettojen avaruussäätä saman matkan aikana, mikä on hieno tilaisuus”, Kallio sanoo.

Esa Kallio on myös kehittänyt yhdessä kollegoidensa kanssa virtuaalisen avaruussimulaation, jossa käyttäjä voi liikkua avaruudessa ja ihailla eri planeettoja, muun muassa Venusta.

”Venuksen ohilennossa näkyy sen ilmakehästä karkaavien hiukkasten muodostama pilvi. Yksi tutkimuksemme tavoitteista on ymmärtää eri planeettojen kaasukehiä ja niiden kehitystä – ja sitä kautta oman Maamme ilmakehää. Venus ja Maa ovat naapuriplaneettoja, ja niitä verrataankin usein keskenään. Venus on planeetoista kuumin, todellinen pätsi. Hiilidioksidia on siellä suunnilleen saman verran kuin Maassa, mutta se on maaperän sijaan melkein kokonaan ilmakehässä – ja sitä tilannetta emme Maahan halua.”

Aallossa kehitetty kolmiulotteinen malli, jossa aurinkotuulen vaikutuksesta Venuksesta pakenevat hapen ionit on kuvattu punaisilla pisteillä
Aurinkotuulen vaikutuksesta Venuksesta pakenevat hapen ionit on kuvattu punaisilla pisteillä. BepiColombo lentää niin läheltä Venusta, että tutkijat voivat mitata happea ja muita Venuksesta pakenevia kaasuja. Kuva: Riku Järvinen / Aalto-yliopisto

Aalto-yliopiston yliopistotutkija Riku Järvinen on mukana luotaimen suomalaisvetoisessa SIXS-instrumenttiryhmässä, joka mittaa Auringon korkeaenergiaisia hiukkasia ja röntgensäteilyä. Mittaukset auttavat muun muassa päättelemään, miten alkuaineet ovat Merkuriuksessa jakautuneet.

BepiColombo koostuu kahdesta erillisestä luotaimesta, jotka asettuvat omille radoilleen Merkuriukseen saapumisen jälkeen. Luotaimissa on yhteensä 17 tutkimusinstrumenttia.

Haluatko lentää Venuksen ohi omalla kotisohvalla? Voit ladata Aalto Virtual Planetarium-sovelluksen osoitteesta https://space.aalto.fi/software/ (käyttö vaatii VR-lasit).

Lisätietoja:

Professori Esa Kallio
puh. 050 420 5857
[email protected]

Yliopistotutkija Riku Järvinen
puh. 050 357 4779
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ryhmä ihmisiä poseeraa amfiteatterin suurilla kivirapuksilla. Rakennuksen takana on suuret ikkunat ja vihreä katto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon vuosi 2024: Avaruustutkimusta uusilla taajuuksilla, rakkauden aivokuvia, kaupunkivihreää ja paljon muuta

Aalto-yliopiston vuosi 2024 piti sisällään innovaatioita, inspiraatiota ja roppakaupalla radikaalia luovuutta – tässä katsaus siihen.
Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Matti Rossi vastaanotti palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024

Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta
An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa

Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.