Uutiset

Miehet, ruotsinkieliset ja maisterin tutkinnon suorittaneet omistavat eniten listaamattomien yritysten osakkeita

Ensimmäisessä kattavassa selvityksessä suomalaisten henkilöomisteisten listaamattomien osakeyhtiöiden omistajista selvisi muun muassa se, että vain kolme prosenttia väestöstä omistaa näiden yhtiöiden osakkeita.
Valkoinen kukka edessä, ihmisiä taustalla
Kuvituskuva: Aalto-yliopisto / Jaakko Kahilaniemi

Kauppakorkeakoulun omistajuuden professori Samuli Knüpfer on kartoittanut tuoreessa tutkimuksessaan pörssin ulkopuolisten osakeyhtiöiden omistajatietoja vuosilta 2006–2022. Aineistona on Tilastokeskuksen muun muassa Verohallinnolta keräämiä ei-tunnistettavaan muotoon muutettuja osakastietoja. Kyseessä on ensimmäinen kattava selvitys suomalaisten henkilöomisteisten listaamattomien yritysten omistajista. 

”Henkilöomisteiset listaamattomat yritykset ovat erittäin tärkeitä Suomen taloudelle. Vuonna 2022 tutkimuksessa tarkastelluista 106 000 toiminnassa olevasta osakeyhtiöstä niitä oli 86 prosenttia. Niiden osuus oli 30 prosenttia yritysten kokonaisliikevaihdosta ja 49 prosenttia työllisyydestä”, Knüpfer sanoo. 

Listaamattomien yritysten omistaminen on harvinaista 

Samuli Knüpfer yllättyi havaittuaan aineistoista, miten vähän Suomessa on erityisen merkittävää taloudellista päätösvaltaa käyttäviä omistajia, sillä omistus on erittäin keskittynyttä. Vain 170 000 ihmistä omistaa osakkeita yksityisesti omistetuissa yrityksissä, mikä vastaa vain kolmea prosenttia koko väestöstä. Määrä on kuitenkin kasvanut vuoteen 2006 verrattuna. 

”Kansankapitalismi on edennyt isoin harppauksin viime vuosina. Yli 40 prosenttia suomalaisista kotitalouksista omistaa listattuja osakkeita tai sijoitusrahastoja. Myös listaamattomilla yrityksillä on mahdollisuus jakaa omistamista laajemmalle. Osakekannustimet ja henkilöstörahastot ovat hyviä tapoja sitouttaa työntekijöitä tekemällä heistä omistajia”, Knüpfer kannustaa.

Tutkimuksen mukaan keskimääräisellä omistajalla on yritysvarallisuutta 337 000 euroa. Keskimääräisellä omistajalla on omistusosuuksia 1,5 yrityksessä. 81 prosenttia omistaa vain yhden yrityksen osakkeita, kun taas vain yksi prosentti omistaa osuuksia kymmenessä tai useammassa yrityksessä. Näiden sarjaomistajien keskimääräinen yritysvarallisuus on seitsemän miljoonaa euroa. 

Henkilöomisteisten yritysten omistajat ovat todennäköisemmin miehiä ja keski-ikäisiä

Samuli Knüpfer kertoo, että henkilöomisteisten yritysten omistajista 73 prosenttia on miehiä. Heidän omistusosuutensa muodostaa 77 prosenttia yritysvarallisuudesta.

40–64-vuotiaat ovat yleisin ikäryhmä omistajien joukossa. Tämä ikäryhmä vastaa 31 prosenttia väestöstä, mutta 60 prosenttia omistajista ja 68 prosenttia yritysvarallisuudesta. 65 vuotta täyttäneet muodostavat 23 prosenttia väestöstä, mutta vain 13 prosenttia omistajista ja 14 prosenttia yritysvarallisuudesta.

”Tämän ikäryhmän harvinaisuus omistajien keskuudessa johtunee omistetun yrityksen myynnistä tai lopettamisesta eläkkeelle siirryttäessä ja sukupolvenvaihdoksista perheyrityksissä”, Knüpfer sanoo.

Myös maantieteellisesti omistajat jakautuvat epätasaisesti, sillä Ahvenanmaalla, pääkaupunkiseudulla, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa on Knüpferin mukaan enemmän yritysvarallisuutta kuin niiden väestömäärä antaa olettaa. Kolmenkymmenen suurimman kunnan joukossa Helsinki, Espoo, Joensuu, Nurmijärvi, Vaasa ja Salo ylittävät väestöosuutensa yritysvarallisuudessa.

”Yritysvarallisuuden määrä jää selvästi väestöosuutta pienemmäksi Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa sekä Kotkassa, Kouvolassa, Hämeenlinnassa ja Vantaalla. Keskimääräinen omistaja on varakkain Helsingissä, Joensuussa, Vaasassa ja Turussa”, Knüpfer kertoo.

Yritysvarallisuus jakautuu epätasaisesti omistajien kesken 

Yritysvarallisuuden osalta varakkaimpaan prosenttiin kuuluu 1 700 omistajaa, jotka hallitsevat lähes puolta kokonaisvarallisuudesta. Tämä osuus on pysynyt lähes muuttumattomana vuodesta 2006 lähtien. Varakkaimman prosentin keskimääräinen varallisuus on 16 miljoonaa euroa. 

Miehet, ruotsinkieliset ja maisterin tutkinnon suorittaneet omistavat henkilöomisteisten yritysten osakkeita todennäköisemmin kuin muut. Kolme neljästä on miehiä, yksi seitsemästä puhuu äidinkielenään ruotsia ja maisterin tutkinto löytyy joka kolmannelta.

Joka viidennellä omistajalla on vähintään miljoona euroa yritysvarallisuutta, kun taas vähintään kymmenen miljoonaa euroa omistavien osuus on vain 0,4 prosenttia. Yritysvarallisuuden mukaan laskettuna Suomessa oli 8 500 miljonääriä vuonna 2022, kun heitä oli vuonna 2006 vain 3 400.

”Tämä kasvu heijastanee yritysten arvon kasvua, uusien erittäin hyvin menestyneiden yritysten perustamisia ja sukupolvenvaihdoksia perheyrityksissä”, Knüpfer sanoo.

Omistajakunnassa on huomattavaa vaihtuvuutta yli ajan. Joka vuosi joka kymmenes omistajista lopettaa ja uusia omistajia aloittaa 13 prosenttia. Nettomääräisesti omistajien määrä siis kasvaa joka vuosi yhden prosentin. Vuosien 2006–2022 aikana omistajakunnasta säilyy vain 35 prosenttia sen alkuperäisistä jäsenistä. Varakkaimmassa prosentissa selviydytään huomattavasti todennäköisemmin. Heistä noin neljä prosenttia on muuttanut pois Suomesta.

Vuoden 2006 varallisuusasema ennustaa vahvasti vuoden 2022 asemaa. ”Omistajien vaihtuvuus on luonnollinen osa dynaamista markkinataloutta. Samalla on kuitenkin mahdollista, että jotkin yritykset lopettavat ennenaikaisesti tarvittavan rahoituksen tai omistajaosaamisen puutteen takia. Valtiovallan tulisikin kiinnittää huomiota pääomamarkkinoiden kehittämiseen ja omistajaosaamisen parantamiseen. Omistajanvaihdosten tukeminen luopumistilanteissa ja perheyritysten sukupolvenvaihdoksissa olisi myös tärkeää”, Knüpfer toteaa.

 Tutustu tutkimukseen tarkemmin 

Lisätietoa:

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Nautakarjaa laitumella.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Vauraiden maiden naudanlihan tuotannon maltillisella vähennyksellä olisi valtavat ilmastohyödyt – vastaa kolmen vuoden globaaleja fossiilisia päästöjä

Uusi tutkimus osoittaa, että metsien kasvatus laidunmaille auttaisi saavuttamaan merkittäviä ilmastohyötyjä.
Kolme opiskelijaa ryhmätyön äärellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kauppakorkeakoulun lähestymistapa kestävään kehitykseen kauppatieteiden koulutuksessa on ainutlaatuinen Euroopassa

Meillä on yli 30 vuoden kokemus kestävän kehityksen aiheisiin liittyvästä tutkimuksesta, joten voimme nojautua opetuksessa huipputason tutkimukseen, sanoo dekaani Timo Korkeamäki.
Kuva, jossa esitellään Cyber Citizen -hankkeen lopputuotteet: SecPort-portaali sekä kyberturvallisuuteen keskittyvä peli.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Cyber Citizen -hanke kehittää eurooppalaisten kyberturvataitoja pelillistämisen avulla

Aalto-yliopisto ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat toteuttaneet laajan Cyber Citizen -hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää arkipäivän kyberturvataitojen osaamista Euroopan unionin alueella.
A woman wearing a black jacket sits by a table in room, with sunlight beaming down from the windows above. She sits by the table looking at her laptop while holding onto a pen. A tablet and notebook lay open near the laptop. Pic by Kalle Kataila / Aalto University
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tilintarkastajan kokemus ilmastoriskeistä vaikuttaa asiakkaan ilmastoriskitiedottamisen laatuun

Tutkimus tehtiin kansainvälisessä yhteistyössä usean eri maan yliopiston kanssa.