Minun Kauppis-muistoni: Juhlavuoden 1986 symposiumissa esitelmöi tulevia nobelisteja

Vuodet vierivät, eikä kukaan vanhene yksin. Kauppakorkeakoululla ja minulla yhteistä taivalta on kertynyt tasan viisikymmentä vuotta, vuodesta 1971 alkaen aina tähän päivään. Puoleen vuosisataan mahtuu tietysti monia muistoja oltuani ensin opiskelijana viitisen vuotta, sen jälkeen nelisenkymmentä vuotta erilaisissa opetus-, tutkimus- ja hallintotehtävissä pääosin laskentatoimen laitoksella, ja lopulta emerituksena viimeiset viisi vuotta. Yksi parhaiten mieleen jääneitä muistoja liittyy ajankohtaan, josta tänä vuonna tulee kuluneeksi 35 vuotta. Kyseessä on vuosi 1986, jolloin juhlittiin kypsään ikään ehtinyttä 75-vuotiasta Kauppakorkeakoulua.

Tuolloin 1980-luvun puolivälissä elettiin aikaa, jolloin vuosikymmenen lopun kasinotalous ja pörssihuuma olivat vasta tuloillaan eikä niitä seuranneesta 90-luvun valuutta- ja talouskriisistä ollut kenelläkään vielä mitään aavistusta. Kauppakorkeakoulussa, kuten kaikkialla muuallakin yhteiskunnassa, oli vahva usko tulevaan. Juhlavuoden 1986 yksi merkkitapahtuma oli Korpilammen kongressikeskuksessa Espoossa elokuun lopussa järjestetty symposiumi International Sym­posium on Recent Developments in Business Management Research. Rehtorina toimi tuolloin professori Arvi Leponiemi ja kanslerina professori ja entinen rehtori Jaakko Honko. Symposiumin järjestelytoimikunnan puheenjohtajaa oli muistaakseni Leponiemi ja jäseninä professorit Markku Kallioja Kristian Möller. Lisäksi mukana olivat talousmaantieteen assistenttina toiminut Päivi Oinas sekä allekirjoittanut, joka tuolloin oli perustutkimuksen laitoksella väitöskirjatutkijana.

Kun kyseessä ei ollut mikä tahansa kansainvälinen seminaari, vaan erityinen juhlavuoden symposiumi, ohjelma ja järjestelyt olivat sen mukaiset. Ajatuksena oli koota liiketaloustieteen tutkijoita eri osa-alueilta yhteen esittelemään viimeisimpiä tutkimuksiaan sekä keskustelemaan ajankohtaisista kysymyksistä ja alan kehityssuunnista. Tapahtuma oli kaikkinensa peräti viisipäiväinen (24.–28.8.) ja sinne ilmoittautui runsas joukko halukkaita esitelmöitsijöitä edustaen markkinointia, laskentatoimea, rahoitusta, organisaatiotutkimusta jne. Taisipa heidän joukossaan olla muuan Harvardissa juuri väitellyt Eero Kasanen sekä toinenkin Amerikan tohtori, Pontus Troberg. Molemmat tulivat myöhemmin minulle hyvin tutuiksi paitsi kollegoina, tietysti myös hallintotehtävissään, ensin mainittu koulun rehtorina ja jälkimmäinen laskentatoimen laitoksen johtajana.

Hopwood, Williamson, Holmström...

Juhlavuoden symposiumin arvon mukaisesti pääpuhujiksi kutsuttiin nimekkäitä ulkomaisia tutkijoita alansa kansainväliseltä huipulta. Yksi heistä oli laskentatoimea edustanut, nyt jo edesmennyt, Anthony G. Hopwood, joka toimi LSE:ssa professorina. Etenkin johdon laskentatoimen (management accounting) kansainvälisessä akateemisessa tutkijayhteisössä hän oli jo tuolloin erittäin arvostettu tutkija ja vaikuttaja, suorastaan ”Jumalasta seuraava”. Hänen arvostustaan tutkijapiireissä ei mitenkään vähentänyt se, että hän oli kymmenkunta vuotta aiemmin perustanut Accounting, Organizations and Society (AOS) -lehden, jonka portinvartijana hän toimi pääeditorin ominaisuudessa yli kolmekymmentä vuotta. Tänä päivänä AOS on yksi kansainvälisesti arvostetuimmista tieteellisistä laskentatoimen lehdistä, joka on jo pitkään ollut mukana FT50-listalla, ja jossa muutamat laskentatoimen laitoksen tutkijatkin ovat saaneet tutkimuksiaan julkaistuiksi.

Hopwoodin lisäksi Korpilammelle oli kutsuttu pari muutakin maineikasta tutkijaa. Vaikka he olivatkin jo tuolloin 80-luvun puolivälissä tiedeyhteisön hyvin tuntemia ja arvostamia, heidän kansainvälinen maineensa ja tunnettuutensa tutkijoina kasvoi myöhemmin vielä huomattavasti. Syy oli siinä, että molemmille myönnettiin taloustieteen Nobel-palkinnot, toiselle 23 vuotta myöhemmin vuonna 2009, ja toiselle vuonna 2016, tasan kolmekymmentä vuotta Korpilammen symposiumin jälkeen. Kyseessä ovat transaktiokustannusteorian kehittäjä, hiljattain edesmennyt Oliver Williamson sekä johdon kannustinjärjestelmiä tutkinut Bengt Holmström.

Juhlavuoden kunniaksi ja symposiumin onnistumiseksi kutsutuille pääesitelmöitsijöille oli päätetty maksaa asianmukainen korvaus vaivannäöstään. Maksun suorittamista koulun silloisen kamreerin Marjukka Heleniuksen kanssa pohdittuamme päädyimme jostain syystä siihen, että palkkiot maksettaisiin heille käteisellä sen sijaan, että olisi käytetty kansainvälisiä tilisiirtoja tai edes shekkejä. Niinpä sain Marjukalta haltuuni nipun dollareita täynnä olevia valkoisia (sic!) kirjekuoria tarkoituksena jakaa ne puhujille Korpilammella, tietysti kuittausta vastaan. Pidin saamaani huomattavan määrän käteistä rahaa sisältänyttä kirjenippua melkoisena luottamuksen osoituksena kamreeriltamme minua kohtaan.

Muistan hyvin tilanteen, jossa luovutin rahakuoren Oliver Williamsonille. Tämä tapahtui pian sen jälkeen, kun hänen esitelmänsä oli päättynyt ja hän oli vielä keräämässä tavaroitaan auditoriossa, joka muuten oli jo tyhjentynyt yleisöstä. Menin hänen luokseen, kiitin mielenkiintoisesta esityksestä ja ojensin hänelle kirjekuoren. Hän katsoi minua hiukan hämmästyneenä, kiitti ja sanoi: ”You are very efficient”. Enpä ollut koskaan aikaisemmin, jos en myöhemminkään, saanut moista tunnustusta nobelistilta. Ehkä siihen silloin kuitenkin oli syynsä, koska Williamson sai palkkionsa kirjaimellisesti dollareina käteen vain muutama minuutti sen jälkeen, kun oli päättänyt esitelmänsä.

Kuten tieteellisissä symposiumeissa usein on tapana, tilaisuuden esitelmät ja tutkimuspaperit oli tarkoitus koota jälkikäteen yksiin kansiin proceedings-julkaisuksi.

Lopulta myös Holmström osoitti minulle yhden artikkeleistaan, joka oli hyväksytty julkaistavaksi Econometricassa seuraavana vuonna. Yritin saada kustantajan copyright-suostumuksen artikkelin uudelleen julkaisemiseksi kokoomateoksessa, mutta pettymyksekseni kustantaja kieltäytyi. Sen sijaan Williamsonin kohdalla, jonka esitelmä transaktiokustannusteoriasta perustui jo aiemmin julkaistuun artikkeliin, kustantaja antoi copyright-suostumuksen. Lopputuloksena ja konkreettisena muistona Kauppakorkeakoulun 75-vuotisjuhlavuodesta syntyi julkaisu Proceedings of the International Symposium on Recent Developments in Business Management Research (Helsinki School of Economics Publications B-84, Helsinki 1986). Se sisältää kaikkiaan kaksikymmentä tutkimuspaperia, joukossa yksi tulevan nobelistin artikkeli. Ja jos Econometrican kustantaja olisi vain ollut suopeampi, niitä olisi siellä peräti kaksi.

Juha Kinnunen
Emeritusprofessori

#kauppis110

Lue myös: Kauppakorkeakoulu 110 vuotta

Pyydämme tänä vuonna niin entisiä kuin nykyisiä kauppislaisia (erit. henkilökuntaa) jakamaan oman Kauppis-muistonsa. Näistä muistoista koostuu juttusarja ”Minun Kauppis-muistoni”.