Miten digitalisaatio näkyy kotonasi, Kati Hagros?

Aalto-yliopiston digitalisaatiosta vastaavan Kati Hagrosin kotona digitalisaatio on tällä hetkellä eniten läsnä kahden teini-ikäisen muodossa. Teineille tutut visuaalinen viestintä, yhteisöllisyys, kansainvälisyys ja oletus tiedon nopeasta ja helposta saatavuudesta ovat asioita, jotka haastavat myös yliopistolla miettimään opetusta ja toimintaa uudella tavalla.

”Kuinka pakata opetettavaa tietoa kuuden minuutin mittaisiin videoihin, jotta nykyiseen nopeaan rytmiin tottuneiden nuorten mielenkiinto saadaan pysymään yllä? Miten varmistaa yhteisöllisyys opiskelijoille, jotka ovat tottuneet kysymään apua lähinnä toisiltaan eikä opettajilta?” Kati Hagros pohtii.

”Mikä ylipäätään on yliopistojen rooli tulevaisuudessa, kun tieto ja osaaminen vanhenee hyvin nopeasti ja verkossa on tarjolla valtavasti tietoa ja globaalia opetustarjontaa? Pystymmekö säilyttämään asemamme luotettavan tiedon ja kriittisen ajattelun lähteenä? On valtavan iso kysymys, miten tulevaisuuden hakukoneet ja tekoälyratkaisut erottavat tutkimustiedon ja disinformaation”, hän jatkaa.

Digitalisaatio tapahtuu tässä ja nyt

Digitalisaatiosta puhuttaessa siirrytään helposti visioimaan tulevaa ja maalailemaan kuvia, jopa uhkakuvia, tulevaisuudesta. Kati Hagros kuitenkin muistuttaa, että muutokset tapahtuvat vähemmän dramaattisesti tälläkin hetkellä, silmiemme alla ja omassa työ- ja opiskeluympäristössämme.

Digimuutoksen johtaminen on Aallossa paketoitu Digital Aalto -hankkeen alle. Hanke pitää sisällään niin opetuksen, tutkimuksen, kumppanuuksien, kampuksen kuin palveluidenkin teknologian, työkalujen ja prosessien uudistamisen. Digital Aalto –tiekartta kattaa vuodet 2018-2022 ja tällä aikavälillä useimmat päivittäisessä käytössä olevat digityökalumme tulevat uusiutumaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että opiskelijoille tarjotaan entistä enemmän verkko-opetusta, yhteistyöalustoja sekä mahdollisuuksia digitaaliseen tenttimiseen ja arviointiin. Tutkijat pystyvät hyödyntämään tiloja ja laitteita joustavasti, toimimaan globaaleissa verkostoissa ja avaamaan tutkimusdatojaan. Kaikki kampuksella työskentelevät hyödyntävät digitaalisia prosesseja ja työkaluja ja voivat työskennellä ajasta ja paikasta riippumatta.

”Digital Aalto -hankkeessa olemme jo pitkällä perustan rakentamisessa, mutta työtapojen uudistaminen ja rohkeammat kokeilut vaativat vielä paljon työtä. Mahdollisuutta palata vanhaan paperimaailmaan ja toimistoajatteluun ei enää ole. Jokaisella on rooli ja vastuu – ja etuoikeus - kehittää omaa digiosaamistaan. Kannustan kokeilemaan vaikka pienin askelin uusia työtapoja, sillä meidän jokaisen työ muuttuu seuraavan 10 vuoden aikana”, Hagros sanoo. 

Kurkistus vuoteen 2030 – hyvinvointia ja vaikuttavuutta

Koko Aalto-yhteisön osallistanut prosessi yliopiston elävän strategian viimeistelemiseksi on juuri loppusuoralla, ja digitalisaatio megatrendinä on ollut yksi merkittävä strategiassa huomioitava asia. Nyt on siis hyvä hetki myös pohtia, miltä esimerkiksi opiskelijan päivä näyttää kymmenen vuoden päästä. 

”Uskon, että 10 vuoden päästä opiskelijan päivä on joustava, yhteisöllinen ja kestävän kehityksen mukainen. Opinnot muodostuvat pienemmistä virtuaalisista ja lähimoduuleista, joita voi helposti yhdistellä. Kaikki opinnot eivät välttämättä tapahdu Aallossa, vaan verkostomainen tapa tuottaa opintoja yleistyy. Opinnot ovat myös yksilöllisesti räätälöidympiä, sillä pystymme hyödyntämään dataa siitä, millainen juuri sinä olet oppijana, miten onnistut ja mitä ja miten sinun kannattaa opiskella. Hallinto on sujuvaa ja opiskelijan pedagoginen ohjaus ja hyvinvointi ovat keskiössä. Opintopolku myös jatkuu koko työelämän ajan”, Hagros kuvailee. ”Digitalisaation etenemisestä huolimatta emme kuitenkaan ole muuttumassa virtuaaliyliopistoksi, vaan Otaniemen kampuksen rooli ihmisten ja ideoiden törmäyspaikkana on edelleen keskeinen.”

Datan rooli on tulevaisuudessa entistä merkittävämpi koulutuksen lisäksi myös yliopiston muilla pääalueilla eli tutkimuksessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa. Kati Hagrosin mukaan pystymme tulevaisuudessa datan avulla analysoimaan entistä moniulotteisemmin esimerkiksi miten meiltä työllistytään, paljonko innovaatioita ja patentteja tuotamme, kuinka kampusta käytetään, miten alumnimme vaikuttavat yhteiskunnan kestävään kehittymiseen tai mitä vaikuttavuutta tekemällämme tutkimuksella ja yritysyhteistyöllä on. Keräämällä ja rikastamalla yliopiston datavarantoja voimme paitsi kehittää päätöksentekoamme myös luoda ainutlaatuista tutkimusmateriaalia.

”Olemme Aallossa tekemässä hyvin kunnianhimoista muutosta. Digitalisaatio ei todellakaan ole vain IT-asia, vaan koko yhteisön työtapojen ja prosessien muutos. Olemme tehneet jo paljon pohjatyötä konepellin alla, mutta tulemme pian kohtaan, jossa digitaalinen muutos tulee näkyväksi kaikille.”

Faktalaatikko: Näillä Kati Hagrosin vinkeillä pysyt digitaalisen muutoksen mukana

1. Rohkeasti alkuun – digitalisaatio on perustaltaan vain tiedon käsittelyä eri tavoin kuin ennen. Mieti, miten päivittäin käyttämäsi tieto voisi olla digitaalisesti turvallisesti saatavilla ja jaettu muillekin
2. Ole utelias – kokeile ennakkoluulottomasti uusia työvälineitä ja osallistu niiden kehittämiseen. Vaikka kaikki ei ole heti täydellistä, voit vaikuttaa yhdessä asioiden kehittämiseen.
3.  Opi verkostoitumalla– Aallossa on valtavasti tietoa ja osaamista, ja digimaailmassa muilta oppiminen on aiempaa helpompaa. Hae oppia ohjeista, koulutuksista, luennoilta, kollegoilta tai opiskelijoita.

Kuvat: Mikko Raskinen

Lue lisää Digital Aalto -hankkeesta uusituilta sivuiltamme