Monitulkintaiset ongelmat vaativat uudenlaista johtamista
”Olen väärässä paikassa”, ajatteli tutkija Satu Rekonen aloittaessaan poikkitieteellisellä tuotekehitysprojektikurssilla osana International Design Business Management -maisteriohjelmaa. Hän oli tiimissä ainoa kauppatieteilijä eikä hänellä ollut kokemusta prototyyppien tekemisestä. Opintojen edetessä hän kuitenkin ymmärsi, että erilainen tausta olikin vahvuus. Hän pystyi keskittymään tiimin sisäiseen viestintään ja esittämään hedelmällisiin keskusteluihin johtavia kysymyksiä.
Omakohtainen kokemus sai Satu Rekosen myöhemmin urallaan kiinnostumaan monialaisista tiimeistä ja niiden johtamisesta. Hän tutki väitöskirjassaan, miten luovan ongelmanratkaisun työskentelytapoihin tottumattomat ammatinharjoittajat ja projektipäälliköt lähestyivät monitulkintaisia ongelmia. Tällainen kysymys voisi olla esimerkiksi se, miten saadaan ihmiset käyttämään sähköautoja tai miten organisaatiosta tehdään maailman paras työpaikka.
Satu Rekosen mukaan työelämän projektit tulevat olemaan enemmän ja enemmän luovien ja monisyisien ongelmien ratkaisemista.
”Omaan alaan on perinteisesti tutustuttu rutiininomaisissa työtehtävissä, mutta tulevaisuudessa nämä hoitaa automaatio. Seurauksena vasta-alkajat joutuvat kohtaamaan uransa alussa monimutkaisia ongelmia.”
Epävarmuutta on vaikea sietää
Satu Rekosen tutkimuksen mukaan luovan ongelmanratkaisun suhteen kokemattomilla oli taipumus hypätä nopeasti loppuratkaisuun sen sijaan, että he tutkisivat vaihtoehtoisia ratkaisuja. Rekosen mukaan projektityöskentelyssä pitäisi hyväksyä se, että projekteille ei ole olemassa vain yhtä oikeaa ratkaisua. Hyvä lopputulos vaatii kokeiluja, keskustelua, oppimista, avoimuutta ja luottamuksen rakentamista.
Alla Satu Rekonen ohjeistaa, miten projektipäällikkö voi luoda olosuhteita, jotka tukevat tiimiä monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa.
- Tunne tiimisi kyvykkyydet
Monitulkintaisia ongelmia ratkotaan usein monialaisissa tiimeissä. Jotta koko tiimin kyvykkyydet voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää, tulee jokaisen olla kykenevä ja halukas tuomaan oma osaamisensa esiin. Projektin alkuun on hyvä luoda rakenteita, jotka tukevat tiimiläisten osaamisen näkyväksi tekemistä. - Luo tiimin sisälle palautteenantokulttuuri
Väärinkäsitykset ihmisten välillä saavat usein alkunsa pienistä yksittäisistä tilanteista. Kun näitä tilanteita ei puhuta auki, toiminta alkaa rakentumaan olettamuksien, usein epäedullisten, päälle. Kun tiimilläsi on yhdessä sovitut palautteenantomenetelmät, tällaisille olettamuksille ei jää tilaa. - Opettele sietämään epävarmuutta ja tue myös tiimiläisiäsi epävarmuuden siedossa
Kun luodaan jotain, mitä ei ole vielä olemassa, epävarmuus on läsnä eri muodoissaan. Loppuratkaisuun ja tiimiläisten rooleihin liittyviä epävarmuuksia tulisi sanoittaa ja käydä läpi säännöllisesti. - Ole utelias muiden näkemyksille
Monitulkintaisia ongelmia ratkottaessa ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeata ratkaisua. Toisten näkökantojen ymmärtäminen on tärkeää. Muilta tiimiläisiltä voi myös oppia. Erilaisista näkökannoista saadaan rakennettua tiimille yhteistä ymmärrystä. - Tue esimerkilläsi rakentavaa ja avointa vuorovaikutusta
Käytännöt rakentavalle ja avoimelle vuorovaikutukselle luodaan projektin alkumetreillä. Esimerkillä on suuri vaikutus. Rakentava ja avoin vuorovaikutus muodostuu pienistä asioista kuten katsekontaktista, toisen kuuntelemisesta ja avoimien kysymysten esittämisestä.
Lue lisää uutisia
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.