Muuttuva työ ohjaa organisaatioita panostamaan jatkuvaan oppimiseen ja kestävyysajatteluun

Aalto-yliopiston lehtorin ja Future of Work -tutkimusohjelman johtajan Hertta Vuorenmaan mukaan työ ei muutu tasaisissa maailmantilanteissa, vaan tälläkin hetkellä useat epävarmuustekijät, kuten kasvava polarisaatio, haastava maailmanpoliittinen tilanne ja ekologiset haasteet luovat paineita yksilöille ja organisaatioille. Koronapandemia jätti jälkeensä epätasaisesti kuormittuneen ympäristön, joka asettaa uusia vaatimuksia taitojen oppimiselle ja omaksumiselle muuttuvassa työelämässä. Lähiesihenkilön rooli ja itsensä johtamisen merkitys kasvavat, kun organisaatiot jakautuvat – osa työntekijöistä kaipaa kohtaamisia ja osa etätyöskentelyä.

Organisaatioilla vastuu oppimisen mahdollistamisessa

Tutkijoiden yksimielisyys neljännestä teollisesta vallankumouksesta osoittaa, että työn muutos on peruuttamaton prosessi, ja tarve oppia uusia taitoja ja sopeutua muutokseen kasvaa jatkuvasti. Työelämätutkijoiden piirissä pelätään "burnout-pandemiaa", sillä loppuun palamisen riski koetaan nyt entistä kovemmaksi. Polarisoituva yhteisö on hankala johtaa ja organisoida. Muuttuva työ tapahtuu monimutkaisessa, paineistuvassa ja epävarmassa kontekstissa, eikä muutos ole kenellekään helppo tai yksinkertainen asia.

Muuttuvan työn ja kestävyyden kannalta keskeistä on uusien taitojen oppiminen ja omaksuminen. Organisaatioilla on vastuu varmistaa, että työntekijöillä on tarvittavat taidot ja mahdollisuudet oppia uutta. Psykologisen turvallisuuden luominen ja kestävyyteen keskittyvä organisaatio ovat avainasemassa oppimisprosessia edistettäessä. Muutos herättää ihmisissä tunteita ja skaala voi vaihdella äärimmäisestä innostuksesta äärimmäiseen häpeään liittyen esimerkiksi uusiin teknologioihin ja niiden käyttöön.

Jotta työelämässä olevat yksilöt jaksavat sen, että työurat pitenevät, heidän tulee omaksua uusia tapoja ajatella työtä ja oppia työskentelemään kestävämmin uusilla välineillä. Virtuaalinen työskentely vaatii erilaisia taitoja ja erilaista ajattelua. Sen sijaan, että virtuaalista työntekoa ajatellaan vain teknologiana, sen käyttöön tarvitaan myös virtuaalisen työn taitoja. Uusia työvälineitä ei tarvitse kokea uhkana, vaan niiden käyttöä kannattaa ajatella ihmislähtöisesti; missä työntekijä itse on hyvä ja minkälaisia tehtäviä kone voisi tehdä hänen puolestaan?

Hyvä johtajuus keskiössä

Muuttuvan työn keskellä myös johtajuuden rooli korostuu. Hyvä johtaminen, avoin kommunikaatio ja yksilöiden kunnioittaminen luovat edellytykset oppimiskulttuurin kehittämiselle organisaatiossa. Palveleva johtaja tuntee organisaationsa, luo oikeudenmukaisuuden kokemusta ja mahdollistaa oppimisen keskittymällä työntekijöiden ja yhteisön tarpeisiin tulevaisuuden haasteita ennakoiden. Hyvä johtaja asettaa työntekijöiden intressit ja hyvinvoinnin toiminnan keskiöön ja tavoittelee sitä, että työntekijät oppivat ja omaksuvat uudet taidot kestävän työelämän rakentamiseksi.

Kestävyyteen tähtäävä organisaatio voi tutkia työn tulevaisuuden rakentamista kolmiportaisen listan kautta; joko teidän organisaatiossanne huolehditaan ennakoinnista ja jatkuvuudenhallinnasta, ihmistä arvostavasta kulttuurista ja johtamisesta sekä tietoisesta yhteistyön rakentamisesta organisaation sisällä ja sidosryhmien kanssa? Jo olemassa olevissa työpaikoissa työtä tulisi tehdä inhimillisen kestävyyden kautta kohentamalla työlainsäädäntöä, toimenkuvia ja töitä, joihin ihmisiä koulutetaan. Ihmisen psykologia ja biologia ovat pysyneet ennallaan ja työssä tapahtuvat muutokset herättävät harvoin suurta innostusta henkilöstössä.

Muutoksen kantavina voimina psykologinen turvallisuus ja kestävyys

Muuttuva ja jatkuvasti monimutkaistuva konteksti yhdistettynä teknologiavetoiseen työn muutokseen haastaa kaikenlaisia organisaatioita, ihmisiä ja yhteiskuntia. Keskeisenä teemana esiin nousee se, miten organisaatiot voivat auttaa työntekijöitään omaksumaan uusia taitoja ja kohottaa olemassa olevien työpaikkojen laatua. Muutos vaatii organisaatioissa psykologista turvallisuutta ja kestävyyteen tähtäävää ajattelua, joiden avulla mahdollistetaan oppimisen kautta entistä kestävämpi ja tuottavampi työelämä. Psykologisesti turvallinen ilmapiiri mahdollistaa oppimisen, innovoinnin ja keskinäisen luottamuksen, mitkä puolestaan tukevat kestävämmän ja tuottavamman työelämän rakentamista. Kriittisintä on ymmärtää muuttuvan työn vaikutukset yhteisölle ja taitovaatimuksille omassa organisaatiossa.

Miten johdan työn muutosta kestävästi?

Teksti pohjautuu Aalto-yliopiston lehtorin ja Future of Work -tutkimusohjelman johtajan Hertta Vuorenmaan asiantuntijapuheenvuoroon, joka kuultiin FITechin Muuttuva työ, muuttuvat osaamistarpeet -webinaarissa. Webinaari järjestettiin Zoom-alustalla torstaina 5.9.2024. Webinaaritallenne löytyy FITechin YouTube-kanavalta.

Konkreettisia keinoja tulevaisuuden keskeisten taitojen oppimiseen ja organisaation muutoksen hallintaan tarjoavat esimerkiksi FITechin ja Aallon maksuttomat verkkokurssit FITech 101: Jatkuvan oppimisen johtaminen ja FITech 101: Jatkuvan oppimisen taidot sekä Future of Workin, Työelämän tutkimusyhdistys ry:n ja TYÖ2030-ohjelman kanssa yhteistyössä toteuttama Eväitä ajatteluun -podcast.

FITech-verkostoyliopisto

FITech (Finnish Institute of Technology) on verkosto, johon kuuluu yhdeksän suomalaista tekniikan alan koulutusta tarjoavaa yliopistoa: Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, LUT-yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Åbo Akademi sekä Vaasan yliopisto. FITech-verkoston perustajajäseniä ovat myös Tekniikan akateemiset (TEK) sekä Teknologiateollisuus ry. FITech-verkostoyliopiston toimintaa koordinoi Aalto-yliopisto.

FITech perustettiin lisäämään yhteistyötä tekniikan alalla. Tavoitteena on ohjata tekniikan alan osaajia Suomen kasvualoille ja vastata tekniikan alalla nouseviin osaajatarpeisiin. FITechin toimintaa rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (JOTPA).