Uutiset

Näin rakennettiin Ylistaron kirkko – 3D-teknologia vie aikamatkalle 1800-luvun tapahtumiin

Miten havainnollistaa tapahtumia, joista ei ole valokuvia – elävästä kuvasta puhumattakaan? Laserkeilauksen ja fotogrammetrian avulla, tietävät Aalto-yliopiston tutkijat.
Laserkeilauksen avulla tehty kuva Ylistaron kirkosta.
Tarkat ja yksityiskohtaiset fotorealistiset rakennusmallit mahdollistavat tulevaisuudessa myös kohteen kunnostuksen ja ylläpidon. Kuva: Aalto-yliopiston MeMo-instituutti

Ylistaron Matin-Tupa-elokuvateatterissa saa 25. marraskuuta ensi-iltansa dokumenttielokuva, joka yhdistää ainutlaatuisella tavalla paikallishistoriaa ja uusinta huipputeknologiaa.

Näin rakennettiin Ylistaron kirkko kuvaa myös Komiaksi kirkoksi kutsutun Ylistaron kirkon rakennusvaiheita vuosina 1847–1852. Elokuvan on suunnitellut ja ohjannut Anssi Luoma. ja kuvannut ja äänittänyt Mika Koivusalo.

Dokumentin teossa hyödynnettiin Aalto-yliopiston MeMo-instituutin osaamista 3D-mallinnuksessa.

Tutkijoita motivoi hankkeeseen sen haasteellisuus: rakentamisesta 1840- ja 1850-luvuilta ei ole valokuvia, elävästä kuvasta puhumattakaan.

”Löysimme yhdessä Suomen kirkkorakentamisen ja arkeologian asiantuntijoiden kanssa uutta tietoa kirkon rakentamisen vaiheista, kuten todisteita 1850-luvun rakentamisratkaisuista, rakennusmateriaaleista ja -prosesseista. Laserkeilaus antoi uutta tietoa esimerkiksi kattoholvien rakentamisratkaisuista ”, kertoo MeMon tutkimusjohtaja Hannu Hyyppä.

Kirkko rakennettiin työpöydällä uusiksi

MeMo on liikkuvassa laserkeilauksessa ja 3D-studion tekniikassa ja osaamisessa maailman kärkeä.

Tutkijat käyttivät mallintamisen pohjana laserkelausta ja fotogrammetriaa. Laserkeilauksessa mitataan lasersäteiden avulla etäisyyttä ja paikkoja. Havainnoista muodostuu kohteen geometriaa kuvaava pistepilvi, johon voidaan yhdistää väriarvot valokuvilta. Näin saadaan tarkka malli, jonka 3D-artistit viimeistelevät.

3D-animaatiot mahdollistivat eri rakennusosien irrottamisen toisistaan ja rakennusprojektin ajallisen tutkimisen.

”Kirkko rakennettiin käytännössä työpisteellä digitaalisesti uudelleen. Elokuvassa näkyy, miten kirkko kohoaa pala palalta”, sanoo Hyyppä.

Kuvassa näkyy sinistä taivasta ja 3D-mallinnuksella tehtyjä kirkon kattorakenteita.
Kirkon ensimmäinen kattotuolirakenne tehtiin valmiiksi maassa. Sen mukaan tehtiin muut kattotuolit, jotka nostettiin hirsi hirreltä ylös ja koottiin uudestaan. Kuva: Aalto-yliopiston MeMo-instituutti

Ylistaron kirkon rakentamiseen liittyy monta kiinnostavaa tarinaa. Kirkon materiaaliksi oli alkujaan suunniteltu puhtaaksi muurattu tiili. Rakennusvaiheessa kuitenkin havaittiin, että tiilet olivat epätasaisesti poltettuja. Sen vuoksi väritykseltään kirjava seinäpinta päätettiin rapata.

”Ylistaron kirkon pystyttäminen oli perinteistä suurempi hanke ja osoittaa, että sen rakentamista valvonut kirkonrakentajasuvun edustaja Jaakko Kuorikoski hallitsi tiilimuurauksen ja sen vaatimat tekniset ratkaisut”, sanoo Kuorikosken kirkonrakentajamestareihin perehtynyt amanuenssi Risto Känsälä.

3D-mallinnus parantaa kulttuurikohteiden saavutettavuutta

Tutkijat korostavat, että Suomen suurimpiin kuuluvasta kirkosta kerättyä 3D-aineistoa voidaan tarvittaessa hyödyntää esimerkiksi kirkon kunnostuksen ja ylläpidon apuna. Kulttuurikohteiden 3D-mallinnus parantaa myös merkitettävästi niiden saavutettavuutta.

”Aalto-yliopisto mahdollistaa monialaisen tutkimus- ja kehitysyhteistyön, josta tämä yhteistyöprojekti on osoituksena. Kun eri osaajien tekeminen nivotaan yhteen, saadaan aikaan hienoja asioita”, toteaa tiedetuottaja Marika Ahlavuo.

Elokuvan 3D-animaatioiden suunnittelun ja tuotannon on toteuttaneet Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo, Sebastian Aho, Hannu Handolin, Matti Kurkela, Toni Rantanen, Matias Ingman ja Risto Känsälä.

Kirkko- ja muurirakentamisen asiantuntijoina ovat toimineet Risto Känsälä ja Kari Uotila.

3D-malli Ylistaron kirkosta. Malli on väriltään ruskea, tausta sininen. Kirkon vieressä on myös laserkeilattuja puita.
Uudella laser- ja kamerateknologialla saadaan helposti esitettyä myös piilossa olevia rakentamisratkaisuja. Kuva: Aalto-yliopiston MeMo-instituutti

Lisätietoja:

Marika Ahlavuo. tiedetuottaja, Aalto-yliopiston MeMo-instituutti
puh. 050 512 2509
[email protected]

Hannu Hyyppä, tutkimusjohtaja, Aalto-yliopiston MeMo-instituutti
[email protected]

Anssi Luoma, festivaalijohtaja
puh. 050 556 6183
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

A handbook on the counter of a shop.
Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Unite! Open Science and Innovation Management -käsikirja saatavilla verkossa ja painettuna

Käsikirja on käytännön opas yliopistotutkijoille, tutkimus- ja innovaatiopalveluille sekä yliopistojen johdolle.
Rauhallinen japanilainen puutarha, jossa on lampi, kiviä ja erilaisia ​​puita, mukaan lukien loistavaa punaista ja vihreää lehtineen.
Mediatiedotteet Julkaistu:
Opiskelijoita kampuksella. Kuva: Henri Vogt
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot

Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.
Huone, jossa on useita kaiuttimia metallirungoissa ympyrämuodossa. Keskellä on jakkara ja sälealusta.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Uusi teknologia tuo immersiivisen tilaäänen kaikkien ulottuville

Ainutlaatuinen äänentallennusteknologia mahdollistaa immersiivisen äänimaailman tallentamisen tavallisilla mikrofoneilla ja edullisella lisälaitteella.