Uutiset

Näköalapaikka aikamme suuriin haasteisiin: Corinna Coupette yhdistää lakia ja teknologiaa

Coupette nimitettiin tietotekniikan apulaisprofessoriksi tänä syksynä.
Corinna Coupette
Corinna Coupette. Kuva: Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

Corinna Coupette on aloittanut kuluvana syksynä Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen apulaisprofessorina. 

Saksalaistaustainen Coupette tekee tutkimusta sekä tietotekniikan että oikeustieteen saralla. Hän kehittää laskennallisia menetelmiä oikeudellisten ilmiöiden tutkimiseen ja on erityisesti kiinnostunut siitä, miten oikeusjärjestelmät toimivat – kuinka ne kehittyvät rinnakkain teknologian kanssa, millä tavoin ne muokkaavat ja saavat vaikutteita sosio-ekologisista järjestelmistä, ja miten lakeja laativat, toimeenpanevat, valvovat ja tulkitsevat ihmiset vuorovaikuttavat keskenään. Lisäksi Coupette tutkii sitä, miten tietoteknikot voivat hyödyntää oikeudellista tietämystä rakentaakseen vastuullisesti suunniteltuja järjestelmiä.

“Pyrin kuromaan umpeen kuilua tietotekniikan ja oikeustieteen välillä käytävän molemmilta puolilta”, hän kuvailee työtään.

Coupetten tutkimus liittyy moniin teknologiakentän ja erityisesti tekoälyn kuumimmista kysymyksistä.

“Voidaan sanoa, että lain ja teknologian välillä on tällä hetkellä jopa kilpailua”, hän selittää viitaten tilanteeseen, jossa teknologia yhä vahvemmin ohjailee ihmisten käyttäytymistä. Lainsäätäjät kamppailevat pysyäkseen muutoksen perässä ja luodakseen tilanteeseen ihmisoikeuksia kunnioittavia pelisääntöjä. Esimerkkinä tästä on Euroopan unionin tekoälysäädös, joka sääntelee tekoälyn käyttöä ja kehittämistä.

Lisäongelmana on, että suurin osa uusien haasteiden kanssa painivista ymmärtää joko oikeudellista tai teknologista puolta, mutta harvemmin molempia. Coupettella on ainutlaatuinen paikka näiden risteyskohdassa.

Irti vanhentuneista odotuksista

Coupetten matka Aaltoon ja tietotekniikan pariin yleisemminkin on ollut kaikkea muuta kuin suoraviivainen.

"Kävin lukioni katolisessa tyttökoulussa Länsi-Saksassa. Näinä vuosina omaksuin ajatuksen, että on olemassa erikseen naisille ja miehille sopivia asioita. Niinpä veljeni oli meistä se luonnontieteisiin ja minä kieliin ja taiteisiin suuntautunut - se oli meidän tapamme sisäisesti jakaa lahjakkuuksia", Coupette kertoo.

Uran valinta oli haastavaa. Aluksi hän päätti suunnata oikeustieteelliseen.

"Siinä yhdistyivät kiehtovasti kiinnostukseni kieliin, matematiikkaan, loogiseen päättelyyn ja oikeudenmukaisuuteen. Oikeustiede vaikutti sopivalta valinnalta."

Hampurin Bucerius Law Schoolissa Coupette keskittyi oikeustieteen perusteisiin. Hän tarkasteli oikeusjärjestelmiä ylätasolta, erityisesti niiden yhteyksiä muun muassa teknologiaan, filosofiaan ja taloustieteeseen. Opintojen jälkeen Coupette siirtyi Müncheniin tekemään väitöskirjaa Max Planck Institute for Tax Law and Public Finance -instituutissa, koska tutkimus tuntui läheiseltä ja hän halusi samalla ostaa itselleen aikaa miettiä, mitä jatkossa haluaa tehdä.

Väitöstyön ohella Coupette alkoi myös opiskella tietotekniikkaa. Tästä löytyi odottamattomia yhtymäkohtia hänen väitöskirjaansa, joka tarkasteli lakiin liittyviä ilmiöitä verkostoina. Lisäksi tietotekniikka osoittautui yksinkertaisesti hauskaksi.

"Näiden kahden asian tekeminen samanaikaisesti ohjelmoi aivoni uudelleen. Olin superkiireinen mutta samalla tasapainossa ja onnellinen. Se tieteellisen vapauden tunne on jotain, mitä tulen aina tavoittelemaan," hän kuvailee.

Coupette päätyi lopulta tekemään myös tietotekniikasta väitöskirjan, joka valmistui Max Planck Institute for Informatics -instituutista viisi vuotta oikeustieteen väitöskirjan jälkeen. Tällä kertaa hänen tutkimuksensa keskittyi menetelmien kehittämiseen: siihen, miten reaalimaailman ilmiöitä voidaan kuvata graafeina ja verkostoina, ja kuinka tiedonlouhinnan ja koneoppimisen avulla voidaan ymmärtää relaatiotietoa. Nykyään hänen tutkimuksensa yhdistää molempien väitöskirjojen aikana hankittuja taitoja ja asiantuntemusta.

"Yksi tapa katsoa uraani on ymmärtää se matkana pois hyvin sukupuolittuneesta maailmankuvasta – minulta kesti vuosia huomata, että voin valita myös teknisen urapolun."

Oikeanlaista energiaa

Coupette vieraili Aallossa ensimmäistä kertaa toisen väitöskirjansa loppuvaiheessa. Tuolloin hän huomasi, että tietotekniikan laitoksella tehtävä työ sopi hyvin yhteen hänen omien kiinnostuksenkohteidensa kanssa. Myös muut seikat vetivät häntä Aallon suuntaan.

"Vierailullani koin, että Aallossa oli dynaamista, yrittäjähenkistä ja taiteellista energiaa. Ajattelin, että tämä on instituutio, johon voin aidosti samaistua ja jota voin ylpeänä edustaa. Olen taipuvainen vahvasti samaistumaan työpaikkaani."

Myös yhteistyömahdollisuudet tekivät häneen vaikutuksen.

"Täällä on lukuisia yhteyksiä muihin korkeakouluihin – olen jo ollut yhteydessä kollegoihin Kauppakorkeakoulussa ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Minusta on hienoa, että täällä on aidosti mahdollista tehdä yhteistyötä tieteenalarajojen yli.”

Corinna Coupette johtaa Telos Labia, jossa tutkitaan oikeustieteen, tietotekniikan ja kompleksisten järjestelmien yhtymäkohtia. Hänen kotisivunsa löytyvät täältä

Corinna Coupette

Corinna Coupette

Assistant Professor
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Radiokatu20_purkutyömaa_Pasila_Laura_Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Modernin arkkitehtuurin tutkimukseen merkittävä apuraha Koneen säätiöltä – Laura Bergerin hanke rinnastaa rakennuskadon luontokatoon

Aalto-yliopiston postdoc-tutkija Laura Berger ja hänen työryhmänsä ovat saaneet Koneen säätiön 541 400 euron apurahan hankkeen tutkimiseen, joka tarkastelee rakennuskadon vaikutuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.
Matti Rossi vastaanotti palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Professori Matti Rossille tiimeineen arvostettu AIS Impact Award 2024

Tiimi voitti palkinnon teknologisesta ja yrittäjyyteen liittyvästä vaikuttavuudesta
An artistic rendering of two chips on a circuit board, one is blue and the other is orange and light is emitting from their surf
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa

Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.
Three happy students. Photo: Unto Rautio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Siemenrahoitusta Aallon, KU Leuvenin ja Helsingin yliopiston tutkimusyhteistyön vahvistamiseen

Rahoitetut hankkeet tukevat yliopistojen strategisen kumppanuuden tavoitetta edistää vaikuttavaa ja monitieteistä yhteistyötä.